HC Hurmos on seurakunnan miestyötä parhaimmillaan

Jääkiekkojoukkue HC Hurmos perustettiin 13 vuotta sitten, kun Turun Mikaelinseurakunnassa pohdittiin, miten tavalliset raavaat miehet saisivat seurakuntaan kontaktia.

Sunnuntai-ilta on Turussa hämärtynyt. Katulamput ovat syttyneet, autojen valot loistavat pimeässä. Kello lähenee iltaseitsemää.

Kupittaan harjoitusjäähallin pihalla on liikettä. Autoja ajaa pois, toisia tulee tilalle. Ovensuussa seisoskelee väkeä.

Sisällä näyttötaulu kertoo, mikä pukuhuone on varattu millekin joukkueelle. Numero 10:n kohdalla lukee HC Hurmos.

Kyseinen pukuhuone on täynnä miehiä. Lisää tulee, ahtautuu valtavien kassien kanssa kapeasta käytävästä ja ovesta sisään. Kasseista vedetään esiin hokkareita, hartiasuojia, kypäriä.

Juttua riittää. Joku vitsailee avantouinnista, toinen Tom of Finland -elokuvan castingista.

Joukkueen luotsaaja, pappi Timo Hanttu Turun Mikaelinseurakunnasta muistuttelee maksuista. Sitten lähdetään jakamaan pelipaitoja.

– Värilliset paidat niiden päälle, jotka eivät ole maksaneet, joku keksii.

– Joo, heitä saa taklata, leukailee toinen.

”Sielu lepää, ruumis ei”

HC Hurmoksen toimintaa rahoittavat Mikaelinseurakunta, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä pelaajat itse.

Osa pelaajista on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijöitä. Suurin osa on keitä tahansa miehiä Turun seudulta.

– HC Hurmos on sekä työntekijöiden liikuntaa että seurakunnan matalan kynnyksen miestyötä parhaimmillaan, Hanttu kuvailee.

– Usein miehillä on vain hyvin vähän kontakteja kirkkoon ja kirkon toimintaan.

Vaikka joukkue on seurakunnan luotsaama, HC Hurmoksessa ei pidetä alkuhartauksia tai loppurukouksia. Suurin osa on päätynyt mukaan ennen kaikkea jääkiekkoilun ja liikkumisen ilosta ja vastapainon saamiseksi muulle elämälle.

Samalla äijät ovat saaneet uudenlaisia kokemuksia seurakunnasta. Yksi pelaajista, maalimies eli Virtasen maalitehtaan toimitusjohtaja Kimmo Suomi kuvailee:

– Pelatessa sielu lepää, ruumis ei.

Ärhäkkää peliä

Kylmä ilma tulvahtaa vastaan, kun pukuhuoneesta siirrytään kaukalon puolelle. Pelaajat purkautuvat isoine varusteineen jäälle. Nopea lämmittely kiekkojen kanssa alkaa välittömästi, yhteistuumin.

Hetken kuluttua hakataan laitoja: lämmittely on ohi, peli alkaa. Osa solahtaa vaihtopenkille, osa kiihdyttää vauhtia jäällä.

Pelin tahti on ärhäkkä ja kiivas. Adrenaliini kohoaa, vaihdot tehdään lennossa. Kiekko kiitää, ja jääkiekkoilijat viilettävät kaukalossa varmoin ottein ja keskittyneinä. Voi hyvin kuvitella, että pelin keskellä on mahdotonta muistaa työ- tai perhehuolia.

Tuomaria ei ole.

– Peleissä meillä on kaksi tuomaria, mutta harjoituksissa on yhteistuomarius, Hanttu kertoo kaukalon laidalta.

– Ylipäätään meillä pelataan herrasmiesmäisesti ja seniorisäännöin. Toisia pelaajia ei saa runtata, eikä lyöntilaukauksia sallita.

Timo Hanttu ei itse ole jäällä, koska loukkasi pari viikkoa sitten pelissä olkapäänsä ja joutuu parantelemaan sitä vielä kuukauden verran.

– Harmittaa ihan hirveästi, kun ei pääse mukaan!

Painetta toiselle joukkueelle

HC Hurmos perustettiin 13 vuotta sitten, kun seurakunnassa pohdittiin, miten tavalliset raavaat miehet saisivat seurakuntaan kontaktia. Alkuunpanijana oli Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen.

– Meillä oli muutamia seurakunnan työntekijöitä, joilla oli jääkiekkotaustaa, ja itsekin olen pelannut kiekkoa junnuna. Ajateltiin, että miksi ei, Lehikoinen kertoo.

– Alusta asti kiekkojoukkue tuli tarpeeseen. Kertaakaan ei ole ollut tilannetta, että olisi ollut liian vähän miehiä jäällä, päinvastoin.

Toisaalta laji on riskialtis.

– Vauhti on kasvanut vuosien varrella, ja mitä enemmän on vauhtia, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu. Minullakin murtui sormi muutama vuosi sitten.

Osa pelaajista on jäänyt pois kovan vauhdin vuoksi. Myös Lehikoinen itse on ollut tästä syystä poissa jäältä pari vuotta. Moni on toivonut, että seurakunta perustaisi myös toisen, hidastahtisemman jääkiekkojoukkueen.

– Ehkä sellainen tuleekin tässä jossain vaiheessa, hän vihjaa.

Jotta uusi joukkue voidaan perustaa, tarvitaan kunnon kokoinen porukka mukaan, jotta harrastus pystytään kustantamaan. Yksi jääaika maksaa lähes 200 euroa.

Höntsäsarjassa palkintosijoille

HC Hurmoksen harkkarinkiin kuuluu 20–30 miestä. Määrä elää jatkuvasti: uusia tulee mukaan, joku lopettaa, joku pitää taukoa.

– HC Hurmosta on pidetty miesten kesken arvokkaana kädenojennuksena seurakunnalta, Timo Hanttu kertoo. Hän oli se, joka keksi joukkueelle nimen.

HC Hurmoksella on harkat kerran viikossa ja peli joka toinen viikko. Joukkue kisaa höntsä- eli harrastepelisarjassa ja on päässyt myös palkintosijoille. Turnausvoitot saatiin vuosina 2007 ja 2012, pelisarjan voitto tuli vuonna 2014.

HC Hurmoksen pelaajien taustat ja elämäntilanteet ovat monenlaisia, ja myös ikähaarukka on suuri.

Nuorimmat hurmoslaiset ovat 20-kesäisiä. Vanhin on 68-vuotias, eläkkeellä oleva pappi Pauli Huhtinen. Hän tuli tämänkertaiseen peliin suoraan toimituksesta ja sai vaihtaa papinpuvun rintasuojukseen ja kypärään.

Moni hurmoslaisista on aloittanut pelaamisen vasta aikuisiällä, mutta Huhtinen on pelannut jääkiekkoa 13-vuotiaasta saakka.

– Vain Papua-Uudessa-Guineassa oli pieni tauko, hän naurahtaa.

Tällä kertaa nuorin mukanaolija on 23-vuotias konepäällikkö ja merimies John Mäki. Hänkin pelasi junnuna jääkiekkoa, ja hyvin tosissaan. HC Hurmoksessa hän on nauttinut siitä, että saa pelata kunnolla – mutta ei tosissaan.

Hän kuuli HC Hurmoksesta rippikoulussa. Pelaamaan tuli myös hänen isänsä.

Kun hurmoslaisilta kyselee, miksi kukin on päätynyt mukaan, kuulee monia käytännöllisiä syitä. Moni toteaa, että harkkojen ajankohta on paras mahdollinen. Juha Koskinen kommentoi, että Turun seudulla ei enää pääse kunnolla kiekkoilemaan ulkojäillä, joten piti löytää joukkue halliin pääsemiseksi. Marko Loukamaa pelaa jalkapalloa ja halusi urheiluharrastuksen talveksi.

Lähes jokainen toistaa saman syyn: porukka on hyvä.

– Tämä on kiva sakki. Täällä on hauskaa myös pukuhuoneessa, Vesa Barck ynnää.

Hanttu kuvailee harjoituksia ja pelejä repsakoiksi miesten välisiksi tapaamisiksi.

– Välillä tulee kirosanoja, ja sitten joku sanoo perään, että sori, täällä olikin pappi paikalla, hän nauraa.

Kuvat: Pasi Leino (Kuvia voi selata valkoisista nuolista).

1. Hiki virtaa vaihtopenkillä. Jaakko Kaitanen, Vesa Barck, Jani Ruotsalainen ja Valtteri Scheinin HC Hurmoksesta pääsivät hetkeksi vilvoittelemaan.

2. HC Hurmos kisaa höntsä- eli harrastepelisarjassa ja on päässyt myös palkintosijoille. Kuvassa pelaajat Jaakko Kaitanen, John Mäki, maalivahti Aulis Mäki ja Kimmo Suomi.

3. Mika Yli-Nikula, Valtteri Scheinin, Jaakko Kaitanen, Kimmo Suomi ja Vesa Barck odottavat pääsyä jäälle.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Kirkot ovat vähätelleet eskatologiaa”
Seuraava artikkeliTulkaa kaikki nappasi puolet kirkolliskokouspaikoista Helsingissä

Ei näytettäviä viestejä