Hankejohtaja: Huostaan otettujen kokemukset samanlaisia kuin Ruotsissa

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää huostaan otettujen lasten kokemuksia kaltoinkohtelusta ja väkivallasta. Selvitystä vasten on haastateltu jo noin 160–170 ihmistä.

– Yhteydenottoja on tullut yli 250. Ministeriön kanssa on sopimus, että teemme vähintään 300 haastattelua, kertoo hankeen vastuullinen johtaja Pirjo Markkola Jyväskylän yliopistosta.

Selvitys kattaa jakson vuodesta 1937 vuoteen 1983 eli ensimmäisen lastensuojelulain aikaisen sijaishuollon. Tavoitteena on luoda rakenteita ja käytäntöjä, jotka estävät väkivaltaa ja kaltoinkohtelua.

Selvityksen toteuttaa Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos. Laitoksen tutkijat aloittivat haastattelut syksyllä 2014. Tutkijat eivät itse ota yhteyttä haastateltaviin, vaan haastatteluun voi ilmoittautua itse.

Pirjo Markkola kertoo, että moni harkitsee vaikeista asioista puhumista pitkään. Päätöstä haastattelun antamisesta ei tehdä kevyesti. Aina kun asia on tiedotusvälineissä esillä, halukkaita haastatteluun ilmoittautuu tavallista runsaammin.

Ruotsissa vastaava selvitys johti julkisen vallan esittämään anteeksipyyntöön ja koettujen vääryyksien korvauskäytäntöihin. Vuonna 2011 valmistuneen loppuraportin mukaan haastateltujen yleisin kaltoinkohtelukokemus liittyi laiminlyöntiin sekä lapsen tarpeiden ja toiveiden sivuuttamiseen. Kolme neljäsosaa vastanneista kertoi fyysisestä väkivallasta. Lisäksi haastateltavat raportoivat vihasta ja vihamielisistä tilanteista, työhön pakottamisesta, epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä psyykkisesti tai fyysisesti vahingollisista säännöistä ja rangaistuksista.

Pirjo Markkola toteaa, että Suomen tuloksista ei voi vielä sanoa paljon, sillä analyysi on kesken ja haastatteluja tehdään yhä. Hänen mukaansa kokemuksista löytyy kuitenkin yhtäläisyyksiä Ruotsissa raportoituihin kaltoinkohtelukokemuksiin.

– Kaltoinkohtelua ja väkivaltaa on esiintynyt kaikissa huoltomuodoissa, on eristystä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Vaikka sijaishuolloin tarkoituksena on turvata lapsuus, se ei aina toteudu, Markkola sanoo.

Edellinen artikkeliArkkipiispan vaalitapaan radikaali muutos
Seuraava artikkeliRV: Helluntailainen ehtoolliskäsitys lähentynyt luterilaista

Ei näytettäviä viestejä