Häkkinen: Demokratia ei sovi suoraan kirkkoon

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen katsoo Sana-lehden kolumnissaan, että puhe demokratiasta kirkossa ei ole yksinkertainen asia. Hän vastaa kirjoituksella osaltaan viimeaikaisiin vaatimuksiin kirkon demokratisoimiseksi ja päätyy pohtimaan yleisen pappeuden toteutumista kirkossa.

Kirkko ei ole hänestä valtioon rinnastettava kansanvaltainen yhteisö. Keskeiseksi eroksi Häkkinen katsoo sen, että kirkon normipohja on Jumalan sana eivätkä kansan enemmistöpäätökset.

Demokratian sopivuutta kirkon hallintoon tulisi Häkkisen mielestä arvioida kirkon perusteista käsin. Kaikkea ei voi hänestä kirkossa ratkaista äänestyksin, vaikka demokratialla ja kirkolla on paljon yhteistä.

Mikkelin piispa löytää kirkon termistöstä demokratiaakin syvemmän käsitteen, yleinen pappeus.

– Sen perusteella seurakunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja vain käyttämään äänivaltaansa, vaan myös kutsutut osallisiksi Kristuksen pelastusteosta ja hänen kirkolleen antamasta tehtävästä.

Häkkinen katsoo yleisessä pappeudessa olevan kyse seurakuntalaisten osallisuuden toteutumisesta.

– Se mahdollistaa vaikutus- ja toimintamahdollisuudet yhtä laajasti kuin demokratiakin. Sen lisäksi kirkko odottaa jäseniltään laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa osallistumista ja vaikuttamista kuin yhteiskunta kansalaisiltaan.

Häkkinen arvioi kirkolla olevan ongelma yleisen pappeudessa, koska sen soveltamisessa käytäntöön ei ole päästy niin pitkälle kuin pitäisi päästä.

– Jäsenyys on tästäkin näkökulmasta kirkkomme suurimpia tulevaisuuden kysymyksiä, Mikkelin piispa päättää Sana-lehden kolumninsa.

Edellinen artikkeliToivon pilkahdus soi pääsiäisenä
Seuraava artikkeliJapanissa uskontojen yhteistyöllä itsemurhia vastaan

Ei näytettäviä viestejä