Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon pyrkivä liikemies Peter Fryckman puhuu perusarvojen puolesta. Hän pyrkii kirkkopolitiikkaan, koska on huolissaan muun muassa Luther-säätiön irtautumisesta, Raamatun leväperäisestä tulkinnasta ja samaa sukupuolta olevien kirkollisesta siunaamisesta.
Kirkko ei ole Fryckmanille vieras instituutio. Hän on toiminut nuoruudessaan Malmin seurakunnassa kerhojohtajana ja ilahtui, kun kirkon kuvioista jääneet ystävät pyysivät häntä Kulosaaren seurakunnan listalle vaaleihin. Uskon asiat eivät ole hänelle outoja muutenkaan. Hänen mummonsa oli uskovainen, ja Fryckman suoritti kolmen vuoden mittaisen raamatunlukukurssin jo alle kymmenenvuotiaana.
Varsinainen kirkkopolitiikka ei ole Fryckmanille tuttua, mutta hänellä on selkeät tavoitteet tulevaa ajatellen. Eräs niistä liittyy samaa sukupuolta olevien kirkolliseen siunaamiseen.
– Avioliitto on miehen ja naisen välinen. Kirkkoon ei tarvita minkäänlaisia avioliittoon vihkimisen kaltaisia menoja samaa sukupuolta oleville pareille, hän sanoo.
Fryckman ajaa myös yhtenäistä kirkkoa, josta ei päästetä irtautumaan edes Luther-säätiötä. Vaikka Fryckman ei ole naispappeuden vastustaja, hän sanoo ihailevansa luthersäätiöläisiä ja heidän vakaumustaan.
– Yhteinen sävel täytyy löytyä. Se, että osa vanhoillisista joutuu eroamaan vakaumuksensa vuoksi, on sääli.
Raamattu ei ole kompromissi
Myös koulujen uskonnonopetus ja kristillisten perinteiden jatkuminen kuuluvat hänen poliittisiin tavoitteisiinsa. Hän sanoo seuranneensa huolestuneena Suomen liberalisoitumista Tarja Halosen presidenttikaudella eikä ymmärrä puheita, joissa vaaditaan kristillisistä perinteistä luopumista uskontojen tasa-arvoon vedoten. Kouluissa täytyy saada hänen mukaansa laulaa suvivirttä ja tunnustuksellinen uskonnonopetus olisi turvattava myös tulevaisuudessa.
– Suomen lipussa on risti ja sen pitää siinä pysyä vaikka tänne muuttaisi ketä. Kun olin koulussa, osa oppilaissa olevista tataareista osallistui uskonnonopetukseen, osa ei, mutta kukaan ei halunnut sitä kieltää, Fryckman sanoo.
Keskiössä Fryckmanilla on Raamattu ja sen kirjaimellinen tulkinta.
– Raamattu ei ole kompromissi tai lakikirja, jota hyvä lakimies voi lukea neljällätoista eri tavalla, Fryckman sanoo.
Hän kertoo selvinneensä vaikeista ajoistaan vakaumuksensa avulla.
– Rumbaa ei olisi kestänyt ilman, että olisi välillä laittanut kädet ristiin, Fryckman sanoo.