Suomalaisista puolueista kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton äänestäjät toivovat eniten lisää vapautta. Oikeistossa painotetaan talouden vapautta, vasemmistossa sen sijaan identiteettiin liittyviä vapauksia. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Tutkimuksessa todettiin, että yhdenkään puolueen äänestäjät eivät keskimäärin kannata johdonmukaisesti kaikkien vapauden ulottuvuuksien lisäämistä, vaan vapautta toivotaan lisää erityisesti omilla painopistealueilla. Toisilla ulottuvuuksilla painotukset saattavat kallistua jopa vapauksien vähentämisen puolelle.

Kokoomuksen äänestäjät painottavat selvästi talouden vapauden lisäämistä, ja myös elintapoihin toivotaan lisää väljyyttä. Identiteetti- ja sananvapauden osalta näkemykset kallistuvat keskimäärin rajoittamisen suuntaan.

Perussuomalaisten äänestäjät jakavat näkemyksen talouden vapauksien lisäämisestä, mutta toivovat enemmän myös sananvapautta ja elintapojen vapautta. Identiteetin vapautta toivotaan nykyistä vähemmän.

Vasemmistoliiton äänestäjät toivovat tutkimuksen mukaan lisää erityisesti identiteettiin liittyviä vapauksia ja pitäisivät talouden vapauden ennallaan. Sananvapauden ja elintapojen vapauksiin he suhtautuvat varauksellisemmin eli pikemminkin vähentäisivät niitä. Vihreiden äänestäjillä painotukset ovat samansuuntaisia, mutta hieman enemmän rajoituksia tukevia.

Keskustan kannattajat toivovat vapauksia lähinnä talouteen, kun taas SDP:n äänestäjät korostavat varovaisuutta lähes kaikilla osa-alueilla.

– Liberalismi näyttäytyy Suomessa yhä useammin arvoliberalismina, kun taas talouden vapaus kytkeytyy selvästi oikeistolaisuuteen, toteaa EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.

Metelisen mukaan kokonaiskuva vapauksien määrästä suomalaisten keskuudessa on maltillinen: vapauksien määrään ollaan pääosin tyytyväisiä, ja lisävapauksien toiveet jäävät tutkimuksen mukaan rajallisiksi.

Tutkimuksessa ulottuvuuksien mittareina talouden vapauden osalta olivat yrittäminen ja yritystoiminta, markkinatalous ja kilpailu, asuminen sekä rakentaminen ja maankäyttö. Elintapojen vapauden ulottuvuuksien mittarit olivat alkoholin hankinta ja kuluttaminen, uhkapelaaminen, elintavat (ruoka, alkoholi, tupakka, liikunta) ja liikenne (esim. ajonopeudet). Sananvapauden ulottuvuuksia mitattiin ilmaisun- ja sananvapauden käytöllä yleensä sekä itsensä ilmaisemisella sosiaalisessa mediassa. Identiteetin vapauden ulottuvuuksien mittarit olivat sukupuolta olevien avioliitot, eri kulttuurien tapojen ja rituaalien harjoittaminen sekä taide.

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.–24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaa.

Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen Yhdyskuntatutkimus Oy:stä.