Aloitetaan naapurista. On lauantai 21. tammikuuta kello 14. Olemme Tukholmassa diplomaattien kaupunginosassa, Djurgårdenin pohjoispuolella.

Ruotsalais-tanskalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan on toteuttanut uhkauksensa ja polttanut Turkin suurlähetystön edustalla muslimien pyhän kirjan Koraanin, tosin englanninkielisen version. Lämpötila on nollassa.

Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun Rasmus Paludan poltti Koraanin. Tällä kertaa siitä kuitenkin seurasi se, että Turkki uhkasi jäädyttää kokonaan Ruotsin Nato-prosessin. Se koskee Suomeakin, joka on vakuuttanut kulkevansa Natoon liittymisessä samaa tahtia Ruotsin kanssa.

Uskontoa ja sananvapautta koskeva keskustelu Ruotsissa on viime viikkoina liittynyt Koraanin lisäksi muun muassa Jeesuksen sanoihin.

Tammikuun lopussa kirjailija Jonas Gardell arvosteli pääministeri Ulf Kristerssonia siitä, että hän sekoitti politiikkaan Jeesuksen sanoja. Taustalla oli valtiosihteeri PM Nilssonin tapaus. Nilsson oli eronnut tehtävästään, kun oli käynyt ilmi, että hän oli harjoittanut laitonta ankeriaan kalastusta. Pääministeri lainasi siihen liittyen Ruotsin television haastattelussa Jeesuksen sanoja. Hän sanoi, että se, joka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven.

Jonas Gardell, joka on muun muassa Lundin yliopiston teologisen tiedekunnan kunniatohtori, paheksui Expressen-lehden kolumnissaan sitä, että vallankäyttäjä lainaa kyseistä raamatunkohtaa puolustaessaan toista vallankäyttäjää.

Norjan pääministerin puoliso on pappi

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren puoliso Marit Slagsvold on vihitty papiksi. Vihkiminen tapahtui toissavuonna. Marit Slagsvold toimii osa-aikaisena pappina Uranienborgin seurakunnassa Oslossa.

Norjalaiseen tapaan uskonto on pitkälti yksityisasia. Jonas Gahr Støresta tiedetään, että hän kuuluu Norjan kirkkoon.

Vuonna 1960 syntynyt Støre on yksi vanhimmista Euroopan tämänhetkisistä pääministereistä. Valtaosa heistä on syntynyt 1970-luvulla.

Norjan uskontouutisoinnissa on viime aikoina noussut esille muun muassa se, että Jehovan todistajilta evättiin oikeus olla uskonnollinen yhteisö ja sitä myöten kokonaan valtion tuki. Norjassa uskonnolliset yhteisöt saavat valtiolta tukea jäsenmääränsä mukaan.

Äskettäin Vårt Land -sanomalehdessä vapaakirkollisen koulun opettaja varoitti pääministeriä suosimasta omaa uskonnollista yhteisöään.

Tanskassa luovutaan rukouspäivästä puolustusmenojen hyväksi

Tanskan pääministeri Mette Fredriksenin avioitui elokuvaohjaaja Bo Tengbergin kanssa kesällä 2020 Maglebyn kirkossa Zealandin saarella.

Pääministeri Fredriksen on ollut viimeksi kirkkoon liittyvissä otsikoissa, kun hän viime vuoden lopulla ilmoitti Tanskan luopuvan yhdestä perjantaihin sijoittuneesta rukouspäivästä. Se on herättänyt kiivasta keskustelua sekä vastustusta muun muassa ammattiyhdistysten ja kirkon taholta, mutta Fredriksen pitää kiinni päätöksestään.

Syytä rukouspäivästä luopumiseen voi pitää yllättävänä: se on Venäjän Ukrainaan aloittama hyökkäyssota. Pääministerin esityksen mukaan rukouspäivästä luopumisella säästyvät varat osoitetaan puolustusmenoihin.

Eri asia on, miten tämä säästö mitataan.

Fredriksen on kuvaillut itseään ei-uskonnolliseksi, mutta hän on sanonut pitävänsä virsistä.

Islannissakin keskustellaan koulujen kirkkovierailuista

Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir ei kuulu kirkkoon. Äskettäin hän kuitenkin kertoi julkisuudessa, että kaksi hänen teini-ikäistä poikaansa ovat päättäneet ottaa kasteen ja liittyä kirkkoon.

Islanti oli pitkään perinteisen luterilainen maa, mutta nyt sen maallistumiskehitys on suunnilleen samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa.

Kouluista on lopetettu tunnustuksellinen uskonnonopetus, eli niin sanottu kristinopin opetus. Se on korvattu uskontotiedon opetuksella.

Koulut ovat myös vierailleet kirkossa joulun ja pääsiäisen tienoilla. Jotkut vanhemmista haluavat näin tehtävän, jotkut taas eivät. Osa kouluista jatkaa näitä käyntejä, osa on luopunut niistä. Asiaa koskeva keskustelu näyttää kuitenkin rauhoittuneen.

Virossa ortodoksinen kirkko on suurin uskonnollinen yhteisö

Viron pääministeri Kaja Kallaksen mahdollisesta kirkkosuhteesta ei ole helppo löytää tietoa.

Hänen edeltäjänsä Jüri Ratas sen sijaan esiintyi usein mielellään Viron luterilaisen kirkon arkkipiispan Urmas Viilman kanssa. Heillä oli muun muassa samansuuntaisia perinteisiä käsityksiä perheestä.

Kaja Kallas on ottanut edeltäjäänsä etäisyyttä. Hän on esimerkiksi kertonut kannattavansa samaa sukupuolta olevien avioliittoa.

Edellisen pääministerin ja arkkipiispan yhteisesiintymiset saattoivat liittyä korona-aikaan. Silloin televisioon palautettiin kirkollisten yhteisöjen jumalanpalvelukset ja hartausohjelmat. Lisäksi armeijan, pelastuslaitoksen, poliisin ja rajavartiolaitoksen palvelukseen tuli tauon jälkeen taas pappeja.

Viron suurin uskonnollinen yhteisö on Moskovan patriarkaatin alainen Viron ortodoksinen kirkko.

Arkkipiispa Urmas Viilma on kuitenkin korostanut, että luterilainen kirkko on Virossa kansankirkko ja kokoaan suurempi.

Puolan pääministeri on puhunut juutalaisista sukulaisistaan

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki oli alkuvuodesta uutisotsikoissa Puolassa muun muassa siksi, että hän sanoi kannattavansa kuolemantuomiota tietyissä tapauksissa vaikka tietää kirkkonsa vastustavan sitä. Morawiecki on katolilainen.

Morawieckilla on katolilaisuuden lisäksi juutalaisuuteen erityinen suhde, joka liittyy Varsovan historiaan toisessa maailmansodassa. Varsovan eläintarhan silloinen johtaja ja hänen puolisonsa pelastivat toisen maailmansodan aikana satojen juutalaisten hengen natseilta.

Heidän toimintaansa juutalaisten pelastamiseksi kunnioitettiin erityisessä juhlassa muutama vuosi sitten Varsovassa. Juhlassa silloinen valtiovarainministeri Morawiecki kertoi, että kaksi hänen tätiään olivat juutalaisia. Morawieckin mukaan toinen heistä pakeni natseja Varsovan eläintarhan johtajan avustuksella.

Israelilaisissa lehdissä, muun muassa The Times of Israel -lehdessä, kirjoitettiin Morawieckin tädin asuvan Israelissa.

Juutalaisten sukulaisten todenperäisyyttä ei ilmeisesti ole tarkistettu, eikä Morawieckikään ole siitä sittemmin puhunut.

Sen sijaan hän on ollut muutoin julkisuudessa juutalaisiin liittyvissä puheissaan. Vuonna 2018 Morawiecki antoi lausuntoja siitä, että myös osa juutalaisista oli syyllisiä holokaustin aikaisiin hirmutekoihin. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu piti puheita järkyttävinä.

Unkarin pääministeri sanoo olevansa uskova kristitty

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on kertonut kasvaneensa uskonnottomassa ympäristössä. Vuonna 2005 Orbán kirjoitti: ”Olen itse kulkenut aika pitkän tien, jotta voisin nyt sanoa, että olen uskova kristitty.”

Viktor Orbán on reformoidun kirkon jäsen. Hänen vaimonsa Anikó Lévai on katolilainen. Heillä on viisi lasta. Unkarissa siviilivihkiminen on ollut pakollinen jo 1800-luvun lopulta lähtien.

Orbánin tarinassa on erikoista, että hänen ja Anikón avioliiton siunasi 1980-luvulla Unkarissa hyvin pienen metodistikirkon pappi Gábor Iványi. Iványi myös kastoi pariskunnan kaksi vanhinta lasta.

Pastori Iványi oli tuolloin Viktor Orbánin tuttava, ja hän on ollut kaksi kertaa Unkarin parlamentin jäsen. Sittemmin Iványi ja Orbán ovat riitaantuneet.

Perinteisillä kirkoilla Unkarissa hyvät oltavat

Viktor Orbánin johtama Fidesz-puolue on tehnyt kirkkojen kannalta hyvää politiikkaa. Perinteiset historialliset kirkot saavat valtion tukea muun muassa kouluihinsa.

Orbánin kirkkoja tukevalla politiikalla on ollut 2010-luvulla myös sellainen vastavaikutus, että maassa on kirkkojen vastaista ilmapiiriä.

Unkarin luterilainen kirkko ei ole siinä määrin Orbánin pauloissa kuin reformoitu. Ja totta kai reformoidussakin kirkossa on pääministerin vastustajia. Unkarin luterilainen kirkko on aina ollut paitsi reformoitua pienempi, myös jotenkin länsieurooppalaisempi. Vahvat yhteydet Saksaan ja miksei Pohjoismaihinkin ovat vaikuttaneet. 

Myös Unkarin uusi presidentti Katalin Novák on reformoitu. Hän on ensimmäinen nainen ja ensimmäinen vapaissa vaaleissa valittu reformoidun kirkon jäsen Unkarin presidenttinä.

Britanniassa on ollut myös juutalainen pääministeri

Rishi Sunakista tuli Britannian pääministeri lokakuussa, kun hänen edeltäjänsä Liz Truss joutui eroamaan vain muutaman viikon jälkeen.

Rishi Sunak on Britannian kaikkien aikojen nuorin pääministeri, mutta sen lisäksi hän on ensimmäinen hindu tässä tehtävässä. Sunak täyttää toukokuussa 43 vuotta.

Sunakin uskonnollinen tausta näkyi muun muassa siinä, että hän toimitti hindulaisuuteen kuuluvia uskonnollisia seremonioita ennen asettumistaan Downing Streetin virka-asuntoon.

Sunak ei ole kuitenkaan ensimmäinen etnistä tai uskonnollista vähemmistöä edustava pääministeri Britanniassa. Konservatiivipuolueen perustaja ja maan pääministerinä vuosina 1874–1880 ollut Benjamin Disraeli oli taustaltaan juutalainen.

Periaatteessa Rishi Sunak voi neuvoa kuningasta hänen anglikaanista kirkkoa koskevissa nimityksissään. Lain mukaan juutalaiset ja katolilaiset eivät saa niin tehdä, mutta hinduja ei ole laissa erikseen mainittu.

Italian pääministeri korostaa olevansa kristitty

Italian pääministeriksi valittiin syksyllä ensimmäistä kertaa nainen, Giorgia Meloni. Hän johtaa äärioikeistolaista Italian veljet -puoluetta.

Meloni on toistuvasti sanonut olevansa nainen, italialainen ja kristitty. Ja ettei mikään tai kukaan voi ottaa häneltä niitä pois. Puolue sanoo korostavansa ydinperhettä, isänmaata ja kristinuskoa.

Puolueella ja sen johtajalla Melonilla on kuitenkin esimerkiksi maahanmuuttokysymyksessä täysin vastakkaisia ajatuksia paavi Franciscuksen kanssa.

Ruotsin pääministeri: Meitä etsijöitä on monia

Palataan naapurimaahan Ruotsiin. Koraanin polttamisesta on kulunut vajaa vuorokausi. Säätila on edelleen lähellä nollaa.

Noin sadan kilometrin päässä Tukholmasta länteen sijaitsevassa Strängnäsin tuomiokirkossa järjestetään pappisvihkimys. Toinen papiksi vihittävistä on Birgitta Ed.

Uutisaiheeksi tämä pappisvihkimys nousee siksi, että Birgitta Edin puoliso on Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson. Pääministeri ja perheen kolme tytärtä seuraavat kirkon penkissä pappisvihkimystä.

Ulf Kristersson on eräänlainen paluumuuttaja. Hänet kastettiin aikanaan Lundin tuomiokirkkoseurakunnan jäseneksi, mutta hän erosi kirkosta 18-vuotiaana, omien sanojensa mukaan koska ei uskonut Jumalaan.

Myöhemmin hän on palannut kirkon jäseneksi ja pitää itseään etsijänä.

Onnitellessaan viime vuoden lopulla Ruotsin kirkon uutta arkkipiispaa Martin Modéusta pääministeri totesi: ”Meitä etsijöitä on monia.”

Jutun lähteenä on käytetty kansainvälisiä ja paikallisia medioita sekä kyseisissä maissa asuvia, uskonnollista tilannetta tuntevia ihmisiä.