Euroopan protestanttiset kirkot koolle yleiskokoukseen Romanian Sibiussa 

Romanian Transilvanian Sibiu on Euroopan protestanttisten kirkkojen yhteisön yleiskokouksen tämänkertainen sijaintipaikka. Saksalaisten siirtolaisten keskiajalta alkaen asuttama Sibiu (saksaksi Hermannstadt) on perustettu 1199. Kaupunki oli vuoteen 1920 saakka muun Transilvanian tavoin osa Unkaria. Kuva: Pixabay.

Eurooppalaiset protestantit kokoontuvat Romaniaan Sibiuhun 27.8.–2.9.2024 Euroopan protestanttisten kirkkojen yhteisön (CPCE) yleiskokoukseen. Yhteisö tunnetaan myös nimellä Leuenbergin kirkkoyhteisö. Kokoukseen osallistuu noin 250 edustajaa 96 kirkosta, ja sitä isännöivät Romanian protestanttiset kirkot. Suomesta mukana ovat Mikkelin piispa Mari Parkkinen ja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Tomi Karttunen.

Yleiskokouksen teema on ”Kristuksen valossa – kutsuttuja toivoon”, ja se painottaa kristillisen toivon merkitystä kriisien aikana. Kokouksessa käsitellään edellisen yleiskokouksen valmistuneita teologisia selvityksiä, jotka käsittelevät kristillistä puhetta Jumalasta, ehtoolliskäytäntöjä, kirkon ja demokratian suhdetta sekä sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja perheeseen liittyviä aiheita. Lisäksi määritellään tulevat työskentelyteemat ja valitaan uusi neuvosto vuoteen 2030 asti. Sunnuntaina osallistutaan paikallisiin jumalanpalveluksiin Sibiun ympäristössä.

Sibiuun lähtevän Tomi Karttusen mukaan kokouksessa valmistellaan julkilausumia siirtolaisuudesta, vähemmistöistä, uskontojen välisistä suhteista Israelin ja Hamasin konfliktin näkökulmasta, sekä demokratian haasteista kirkolle ja yhteiskunnalle. Yhteisö jatkaa myös ekumeenisia keskusteluja muun muassa roomalaiskatolisen kirkon ja baptistien eurooppalaisen liiton kanssa sekä edistää yhteyttä anglikaanien kanssa.

Kokouksen agendalla on Karttusen mukaan suhteiden rakentaminen evankelikaalisten, karismaattisten ja helluntailaisten yhteisöjen sekä maahanmuuttajakirkkojen kanssa samoin kuin protestanttien ja ortodoksien välisten suhteiden vahvistaminen. Eettisiksi keskeisiksi aiheiksi on Karttusen mukaan tunnistettu rauha ja sota, yhteiskunnan tasapaino, koheesio ja ekologiset kysymykset, seksuaalisuus, avioliitto ja perhe, demokratia sekä kirkkojenvälinen apu.

Yhteisö on aikaisempaa yleis-ekumeenisempi asenteissaan. Mutta yhteisössä on myös perinteistä, vain protestanttisia yhteyttä korostavia näkemyksiä.

Tomi Karttunen

SUOMEN JA Ruotsin evankelis-luterilaiset kirkot ovat suuria luterilaisia kirkkoja, mutta ne eivät kuulu jäseninä Euroopan protestanttisten kirkkojen yhteisöön. Toisin kuin Euroopan protestanttisten kirkkojen ylivoimainen enemmistö, Suomen ja Ruotsin kirkot eivät ole allekirjoittaneet vuonna 1973 hyväksyttyä Leuenbergin konkordiaa, joka on CPCE:n yhteyden perusta. Suomessa konkordian teologista metodia pidettiin ongelmallisena.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Norjan ja Tanskan luterilaiset kirkot ovat CPCE:n jäseniä.

Mikä siis on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon status CPCE:n kokouksissa?

– Me olemme osallistuva kirkko, kuten Ruotsin kirkkokin. Siihen mandaattiin kuuluu, että meidän kirkkomme edustajat kutsutaan delegaateiksi, joilla on kokouksissa puheoikeus ja oikeus osallistua työryhmiin. Mutta meillä ei ole äänioikeutta, Tomi Karttunen kertoo.

Karttusen mukaan Suomen ja Ruotsin kirkot ovat tärkeimmät kirkot tässä CPCE:n kategoriassa.

Karttunen arvioi kysyttäessä, että Suomen kirkon suhtautuminen CPCE:n Leuenbergin konkordiaan on ennallaan: jäseniksi ei olla hakeutumassa.

– Leuenbergin konkordia eli perusasiakirja ei ole vuoden 1973 jälkeen muuttunut. Toinen asia on se, että yhteisön piirissä on erilaisia näkemyksiä, jotka ovat lähempänä tai kauempana sitä, mitä meidän kirkossamme esiintyy.

Karttusen mukaan Suomen kirkon ei-jäsenyys ei vaikuta kokouksissa tehtävään käytännön työhön.

– Suhtautuminen CPCE:n jäsenyyteen on kirkossamme ennallan. Käytännön yhteistyö on luontevaa. Arvioitaessa yhteisön sisäistä keskustelua on olemassa ikään kuin uusia tulkinnallisia näkökulmia siihen CPCE:n työhön ja teologiseen luonteeseen esimerkiksi heidän keskusteluissaan roomalaiskatolisen kirkon kanssa. Sitä voidaan ainakin tässä yhteydessä tulkita ilmavammin.

Kyse on karttusen mukaan siitä, miten Leuenbergin yhteisön teologista perintöä arvioidaan.

– CPCE on esimerkiksi on käynyt katolisen kirkon kanssa keskusteluja kirkko-opista. Voitaneen sanoa, että yhteisö on aikaisempaa yleis-ekumeenisempi asenteissaan. Mutta yhteisössä on myös perinteistä, vain protestanttisia yhteyttä korostavia näkemyksiä. Tällöin kirkko-opillista eroa katoliseen kirkkoon voidaan voimakkaasti korostaa, Tomi Karttunen arvioi.

CPCE:n yleiskokousta voi seurata tämän linkin kautta.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliOulujokilaaksossa yhdistytään: Utajärven ja Vaalan seurakunnat liitetään Muhoksen seurakuntaan
Seuraava artikkeliTV-vinkki: Lopun aikojen manaajat Yhdysvalloissa

Ei näytettäviä viestejä