”Ettei vain kaikkein syrjityimpien joukko istu Seinäjoella”

Rm_TimoTimo Rämä piti Kansanlähetyspäivillä Seinäjoella voimakkaan puheenvuoron, jossa hän puolustautui liikettä vastaan esitettyyn kritiikkiin. Jotkut seurakunnat ovat pohtineet eväävänsä liikkeen rahoitusta sen naispappeus- ja homokantojen vuoksi.

– Jos koskaan, nyt voimme todeta Kansanlähetyksen olevan myrskyn keskellä, Rämä aloitti Kansanlähetyspäivillä Seinäjoella lauantaina Polttopisteessä -ajankohtaisesitelmänsä.

– Kun emme Jumalan sanan ja omantuntomme tähden voi kaikessa olla samaa mieltä kuin yleinen mielipide tai emme ainakaan samaa mieltä eräiden liberaalien kanssa, meitä syytetään syrjinnästä, hän jatkoi.

Rämä viittasi viimeaikaiseen julkiseen keskusteluun Kansanlähetyksen seurakunnilta saamasta rahoituksesta. Joissain seurakunnissa on pohdittu rahoituksen eväämistä liikkeen naispappeus- ja homokantojen vuoksi. Myös kolehdeista on ollut puhetta.

– Kuten tunnettua, avainkysymys on nyt se, miten suhtaudumme homoseksuaalisuuden harjoittamiseen, hyväksymmekö homoseksuaaliset suhteet.

Kirkkohallitukselle ja piispa Häkkiselle kiitosta

Rämä kertoi, että Kansanlähetys on saanut käydä selvittämässä näkemyksiään muutamissa isoissa seurakunnissa. Rämän mukaan kirkkohallituksen asenteet ovat toisenlainsia kuin näiden seurakuntien.

– Meitä vastaan vedonneet saivat napakan vastauksen, jonka mukaan kirkkokolehtien myöntäminen kaikille kirkon lähetysjärjestöille on perusteltua, Rämä kiitteli kirkkohallitusta.

Samoin hän kiitti muutamaa kirkon piispaa, nimeltä mainiten Seppo Häkkistä liikkeen saamasta julkisesta tuesta.

Rämä peräsi suvaitsevaisuutta myös Kansanlähetystä kohtaan.

– Onkohan tasa-arvon toteutumisen ongelmat ihan muualla kuin missä niiden väitetään olevan. Ketä nyt todellisesti syrjitään? Ettei vain kaikkein syrjityimpien joukko istu tänään täällä Seinäjoen Areenassa.

”Olemmeko todella niin sietämättömän pahoja?”

Tämän jälkeen Rämä kehotti juhlaväkeä kääntämään katseen Kristukseen, pääasiaan. Hän totesi, että päätä ei panna pensaaseen. Hän suositteli paluuta perusteisiin, juurille ja puhui tämän jälkeen pitkään kolmesta avainsanasta: Raamattu, herätys ja lähetys. Hiljattain myös kirkkohistorioitsija Esko M. Laine vetosi Kotimaa-lehteen kirjoittamaansa artikkelissa, että herätysliikkeet palaisivat juurilleen. Laineen puheenvuoroa Rämä ei kuitenkaan maininnut.

– Pääasia on, että pääasia on pääasia ja pääasia on Jeesus, Rämä päätti ajankohtaisesitelmänsä.

Tätä ennen lähetyksestä puhuessaan hän palasi vielä ajankohtaiseen keskusteluun ja liikkeensä kohtaamaan kritiikkiin.

– Toki onkin rehellisesti yritettävä kuunnella meihin kohdistuvia rajuja syytöksiä ja tutkia itseämme ja työtämme … olemmeko unohtaneet lähimmäisenrakkauden periaatteen ja toimimmeko syrjivästi vähemmistöjä, kuten homoseksuaaleja kohtaan. Olemmeko todella niin sietämättömän pahoja, ettei kenenkään pitäisi rahoittaa tällaista toimintaa, Rämä totesi ja jatkoi pitävänsä syytteitä väärinä ja kohtuuttomina.

(Kuva Timo Rämästä: Johannes Ijäs, kuva ei ole Seinäjoen Kansanlähetyspäiviltä)


Talous kiristynyt: ”Vaikka rahoituslähde menisi, vakaumus säilyy”

Kansalähetyspäivien kutsuvierastilaisuudessa lähetysjohtaja Timo Rämä kertoi liikkeensä taloudellisen tilanteen kiristyneen. Hän ennakoi liikkeen alkuvuosien mallin, eli vapaaehtoisten lahjoitusten, merkityksen kasvavan. Hän totesi, että julkisuudessa Kansanlähetykseltä on vaadittu sekä virallisen kolehdin että määrärahojen eväämistä.

Älä alistu! -kampanjasta, jossa Kansanlähetyskin oli osallisena, Rämä ei puhunut, mutta juuri tämä kampanja toimi lähtölaukauksena keskustelulle. Rämä sanoi, että Kansanlähetyksen liittohallitus on ottanut selkeän kannan, että ”oikeaksi näkemämme vakaumus on meille luovuttamaton, vaikka sitten menettäisimme meille tärkeän rahoituslähteen”.

Julkisessa keskustelussa on esitetty, että Kansanlähetys voisi viedä syrjiviä asenteita lähetyskentälle. Jo aiemmin liike on puolustautunut sillä, ettei kotimaan kirkollisia kiistakysymyksiä viedä ulkomaille.

Rämä kertoi ajankohtaiskatsauksessaan, millaista lähetystyötä Kansanlähetys ulkomailla tekee. Hän totesi muun muassa, että reilusti yli puolet työstä kehitysmaissa on diakoniaa, mikä muun muassa Etiopiassa tarkoittaa vesiprojekteja, joiden avulla tuhannet ihmiset saavat puhdasta vettä.

Kansanlähetyksen kesäjuhlia eli Kansanlähetyspäiviä vietetään Seinäjoella 1.-3.7. Kansanlähetys on yksi kirkon seitsemästä virallisesta lähetysjärjestöstä. Se lukeutuu niin sanottuun viidesläiseen herätysliikkeeseen.

Lue myös: Dosentti Esko M. Laine: Herätysliikkeet käenpoikia kirkossa

Häkkinen tuomitsee lähetysmäärärahojen epäämisen

Edellinen artikkeliTeologian tohtori Sleyn juhlilla: Kristityille rakennettava toimitiloja turvapaikoiksi
Seuraava artikkeliKantola myönteinen eri uskontojen hartauksille Ylessä

Ei näytettäviä viestejä