Minulla on ongelma. En muista virsien sanoja. Syy ei ole virsien, vaan sen, etten muutenkaan muista laulujen sanoja. En ole koskaan muistanut. Syynä voi olla epämusikaalisuus, sävel ei aktivoi sanoja, eikä myöskään päinvastoin.
Mutta vastapainoksi muistan kyllä laulujen nimiä ja esiintyjiä. Rockmusiikin knoppilogia on ollut minun alaani, paitsi etten enää ole kiinnostunut kitarasankareista tai muista poppikasvoista. Kaikkea se ikääntyminen teettää.
Laulujen sanojen muistaminen liittyy usein muistoihin laajemmin. Missä kuulin kappaleen ensimmäisen kerran, mitä juuri siihen tilanteeseen tai läsnä olleisiin ihmisiin liittyy? Musiikki aktivoi vuosienkin päästä muiston.
Oi, muistatko vielä sen virren? Valitettavasti en, sillä lapsuudessani kotonani ei laulettu virsiä, eikä sen puoleen mitään muutakaan. Lapsuuden ja nuoruuden laulut ja virret ovat monen muistisairaan viimeinen turva. Ne saavat aikaan jotain sellaista, mitä puhe ei enää tavoita.
Jos ei muuten koe tarvetta pohtia muistia, niin viimeistään kohdatessaan muistisairaan huomaa, että muisti ei ole itsestään selvää. Se on katoavaista kuin elämä itse.
Muisti on kaiken älyllisen toiminnan perusta. Uusia asioita ei voi oppia ellei muista vanhoja. Muisti on myös identiteettimme perusta, muistin ansiosta olemme sellaisia kuin olemme omine elämänvaiheinemme.
Nykytieteen mukaan muistissa on kolme osa-aluetta tai tasoa. Ensimmäinen on nopea, sensorinen- eli aistimuisti, ja toinen hieman pitempikestoisempi työmuisti. Kolmantena on pitkäkestoinen muisti eli kestomuisti tai säiliömuisti. Kun puhutaan vanhojen asioiden muistamisesta, puhutaan tästä kolmannesta muistamisen muodosta.
Muisti on monimutkainen prosessi aivoissa. Tarvitaan tallentamista, säilyttämistä, palauttamista ja tunnistamista. Tuloksena voi olla hyvinkin elävä muisto, mutta se voi olla myös virheellinen, parhain päin tulkittu myöhempien kokemusten ja muistojen vuoksi.
Kokemukseni mukaan muistamme asioita miten sattuu. Joskus ne ovat irrallisia, pistemäisiä, joskus temaattisia ja tulevat sarjoissa. Muisti on samalla kertaa armollinen ja oikukas. Me valitsemme, mitä muistamme, mutta joskus muistot pullahtavat tahtomattamme pintaan: ne valitsevat meidät.
Arkinen kokemus muistista ja sen toiminnasta on varsin erilainen kuin tieteellisesti kuvattu muistamisen prosessi. Ihminen tulkitsee maailmaa ympärillään kokemustensa ja niihin liittyvien muistojen avulla.
RAAMATTU ON monen muun ohella myös historiakirja, jossa asioita muistetaan – ja tulkitaan tietyllä tavalla, tiettyjen uskonnollisten perusajatusten kautta.
Vanha testamentti kertoo ensisijaisesti juutalaisten itseymmärryksestä, Uusi testamentti kristittyjen. Ja koska kyse on myös historiallisista tapahtumista, Raamatun lukemisessa mukana on yksilöllinen muistaminen ja yhteisöllinen historia.
Yksilö muistaa omaa uskonnollista kokemusmaailmaansa, yhteisö uusintaa identiteettiään muistamalla omia kokemuksiaan ja tulkintojaan eli oppeja ja opetusta.
Raamatussa myös Jumalalla on muisti. Hän muistaa esimerkiksi kansansa kanssa tekemänsä liiton ja jumalattomien pahat teot. Niinpä muistava Jumala on pakosta ihmismäinen, sillä hänellä on ihmisen mieli ja psyyke, vaikka kaikkivaltias ja ikuinen onkin.
Uudessa testamentissa ihmisiä kehotetaan esimerkiksi muistamaan (Hepr. 10:32) ”millaista oli ennen, silloin kun te juuri olitte päässeet valoon”. Myös profeettojen ennustuksia ja Jeesuksen sanoja kehotetaan muistamaan.
Jeesuskin kehottaa seuraajiaan muistamaan häntä ehtoollista asettaessaan (Lk. 22:19): ”Tehkää tämä minun muistokseni.”
Ylipäätään Raamatussa puhutaan varsin paljon muistamisesta, sillä rakentuuhan uskonto perinteen ja muistin varaan. Usko perustuu aiemmalle kokemukselle, joka kehittyy ja saa merkityksiä uusista kokemuksista.
Muisti ei ole säiliö tai museo, vaan osa jatkuvasti muotoutuva minuutta. Emme ole muistojemme vankeja, vaikka on myös tilanteita, jossa tukahdutetut muistot ja käsittelemättömät traumat määrittävät olemistamme ja tekemistämme. Moni kirja ja elokuva kertoo tällaisista dramaattista tilanteista.
JÄIN ELÄKKEELLE viime vuoden joulukuun alussa. Siitä lähtien olen pohtinut paljon muistia, muistamista, uskoa ja uskomista. Niiden välillä tuntuu olevan yhteys.
Olen vakuuttunut, että meillä – ainakin minulla – on myös uskonnollinen, hengellinen muisti. Mutta mitä se tarkoittaa?
Ensinnäkin hengellinen muisti tarkoittaa, että muistaa asioita, jotka liittyvät esimerkiksi kirkkoon, seurakuntaan, uskontoon tai omaan hartaudenharjoitukseen. Muistot voivat koskea tapahtumia, keskusteluja, kirjoja, musiikkia, taidetta sekä yksityisiä tai yhteisöllisiä kokemuksia, jotka liittyvät hengellisyyteen.
Toisekseen hengellinen muisti liittyy tapaan nähdä ja tulkita edellä mainittuja asioita. Tämä ei ole hengellisen muistin erityisominaisuus, vaan kaikki muistaminen on tulkintaa. Hengellisten asioiden välillä voi nähdä yhteyksiä, punaisia lankoja.
Kolmanneksi hengellinen muisti voi olla oman uskonnollisen tai henkisen tien löytämistä, sitä että muistaa asioita, joissa on tullut puhutelluksi tai vahvistetuksi uskon elementeillä, kuten vaikka rukouksella, messulla tai kohtaamisilla.
HENGELLINEN MUISTI ei ole vain hengellisten asioiden tai kokemusten muistamista, eikä se myöskään ole muuta muistia parempi tai totuudellisempi.
Hengellinen muisti on tiedollinen ja kokemuksellinen prosessi, joka rakentaa siltoja erilaisten asioiden välille hengellisyyden näkökulmasta. Sen ansiosta uskon tie piirtyy näkyviin: minulla on sittenkin hengellinen elämä.
Hengellinen muisti on jumalahakuista.
Hengellinen muisti on tarkoitushakuista. Se tarkoittaa hyvää ja sovittaa irralliset muistot osaksi tarinaa minuudesta.
Hengellinen muisti ei tarkoita omien hengellisten kokemusten ja oivallusten muistamista ylimalkaan vaan erityisellä tavalla.
Hengellinen muisti on mielen työkalu, jonka avulla näkee elämänsä kokonaisena, eivätkä uskonnolliset vaiheet jää irrallisiksi, kun etsii vastausta kysymykseen, kuka minä olen.
Hengellinen muisti on aavesärky siitä, kun Jumala on matkan varrella koskettanut meitä tavalla tai toisella.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!