Espoon piispanvaalin kaksi ehdokasta, Seinäjoen kirkkoherra Tapio Luoma ja Espoon Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo lämmittelivät ennen illalla järjestettyä viimeistä vaalitenttiä yleisötilaisuudessa espoolaisessa Ison Omenan kauppakeskuksessa. Molemmat kiittelivät sopuisasti käydyn piispakisan henkeä ja käytyjä keskusteluja.
– Luulen, ettei meitä Tapion kanssa saa riitelemään mistään, Kalervo Salo hymyili Luoman nyökytellessä vieressä.
Riidattomuus johtunee yleisestä huomiosta, että Saloa ja Luomaa pidetään varsin samanlaisina kirkkovaikuttajina. Kumpikaan ei ole äänekäs eturivin solisti tai tunnettu omaperäisistä irtiotoista.
Ehdokkaat hakivat kysyttäessä eroja välilleen muun muassa tehdyn työuran perusteella. Salolla on vyöllään tutkijan uraa kahdenkin tohtoriväitöksen laajuisesti. Hän on pappisuran ohella toiminut muun muassa eksegetiikan dosenttina sekä piispainkokouksen sihteerinä. Tohtorinhatun niin ikään omistava Luoma sanoo omalta puoleltaan tietoisesti keskittyneensä seurakuntatyöhön.
Piispanvaalin äänioikeutettujen pieni määrä herättää Tapio Luoman mielestä kysymyksen kirkon päätöksentekojärjestelmän tasapuolisuudesta. Sama kysymys voidaan esittää Luoman mukaan kirkkoherranvaalin kohdalla. Hän muistuttaa, että järjestelmä on kirkossa pitkän kehityksen tulos. Salo katsoo, että perusasetelma, jossa äänioikeus jaetaan piispanvaalissa maallikkojen ja pappien välillä tulee säilyttää, mutta maallikkovalitsijoiden lukumäärästä pitää keskustella.
Kirkon ylintä päätösvaltaa käyttävän kirkolliskokouksen nelivuotinen toimikausi päättyy marraskuun toisen viikon istuntoihin. Uuden kirkolliskokouksen valitsevat seurakuntien luottamushenkilöt ja kirkon papisto. Kumpikaan ehdokas ei puhu kirkolliskokouksen yhteydessä suoran kansanvaalin puolesta, mutta he molemmat peräänkuuluttavat keskustelua siitä, miten edustuksellinen demokratia parhaiten kirkossa jatkossa toteutuu.
– Usein kysytään esimerkiksi sitä, miksi papeilla on kirkolliskokouksessa oma kiintiönsä, mutta muilla seurakunnan työntekijöillä ei, Luoma sanoo.
Kalervo Salo muistuttaa, että nykyisessä kirkolliskokouksessa maallikoilla on kahden kolmasosan enemmistä. Hän pitää tätä hyvänä.
– Vaalitavasta tulee jatkossa keskustella, mutta on tärkeää, että kirkolliskokouksessa turvataan myös teologinen asiantuntemus. Maallikkopuolella on vastaavasti sellaista osaamista jota papeilla ei ole, esimerkiksi talouden ja juridiikan alueilla.
Espoon piispanvaali toimitetaan ensi viikon perjantaina 4.11.