Epäiltyjen hyväksikäyttötapausten määrä noussut metodistikirkossa

MetodistkyrkanChristian Alsted Kotimaa24:lle. Lisäksi yksi tapaus olisi ollut metodistikirkkoa lähellä olevassa Hurtigin lastenkodissa Kauniaisissa, kertoo lastenkodin edustaja.

Näin ollen kirkon tai lastenkodin epäilemien tapausten kokonaismäärä on jo 11, kun ennen julkisuudessa on puhuttu seitsemästä tapauksesta. Kaikissa tapauksissa tekijäksi epäillään kirkossa toiminutta, jo edesmennyttä pastoria. Teot olisivat tapahtuneet 1960-1990-luvuilla, lastenkodin tapaus 1970-luvulla.

Alsted, metodistikirkon piispa Pohjoismaissa ja Baltiassa, kertoo Kotimaa24:lle, että ruotsinkielinen metodistikirkko maksaa terapiaa niille hyväksikäytetyille, jotka sitä toivovat.

Alsted ottaa kantaa niihin kymmeneen tapaukseen, joita kirkossa epäillään tapantuneen sen seurakuntatoiminnassa. Teot olisivat olleet esimerkiksi koskettelua pesemisen yhteydessä, lähentelyä ja suukottelua.

Tapausta tutkimaan hankitaan selvityshenkilöitä, joilla on niin psykologista kuin juridista asiantuntemusta. Henkilöiden pitää olla kirkon ulkopuolisia ihmisiä.

Myös lastenkoti maksaa tarvittaessa terapiaa

Metodistikirkon hyväksikäytöistä epäilemä pastori osallistui 1970-luvulla Kauniaisissa Hurtigin lastenkodin toimintaan parin vuoden aikana. Lastenkodin hallituksen puheenjohtaja, metodistikirkon pastori Kaikka Växby kertoo, että lastenkodin piirissä epäillään yhtä tapausta. Växby kertoo, että lastenkodin hallituksen konsultoitua alan asiantuntijoita tultiin siihen tulokseen, että esimerkiksi lehteen laitettu ilmoitus olisi paras tapa saavuttaa henkilöt, jotka ovat kokeneet tulleensa hyväksikäytetyiksi.

Myös lastenkoti maksaa terapiaa sen piirissä hyväksikäyttöä kokeneille, jos he niin toivovat, Växby lupaa.

– Toivomme, että ihmiset ottavat yhteyttä ja halutessaan myös apua vastaan, Växby sanoo.

Växby kertoo, että hyväksikäytöistä epäilty pastori ei varsinaisesti ollut lastenkodin palkkalistoilla mutta hän oli keskeisellä paikalla lastenkodin hallituselimessä.

– Hän tuli avuksi kylvettämään isompia poikia, joita tädit eivät voineet enää kylvettää. Se oli silloin kaikkien mielestä hyvä ratkaisu. Nyt jälkeenpäin se on kamalaa, mutta silloin kellään ei ollut mitään epäilyksiä, Växby sanoo.

Edellinen artikkeliBjörn Vikström: Uhkaukset pitäisi selvittää
Seuraava artikkeliKirkkohallitus tukee yhdenvertaisuuslainsäädännön kehittämistä

Ei näytettäviä viestejä