Sunnuntai-iltana kello 19.04 Jeesus vaikuttaa hiukan voipuneelta. Se ei ole ihme, sillä hänet on tuomittu ristiinnaulittavaksi kolme kertaa viimeisen parin tunnin aikana.

Olemme maaliskuisena iltana Lahden kristillisellä koululla Kärsimystie-katunäytelmän harjoituksissa. Juhlasalissa on satakunta esitykseen osallistuvaa.

Jeesusta esittävä 53-vuotias Tapani Kalliomäki on sanonut miettineensä, onko jo liian vanha Jeesuksen osaan.

Kun harjoituksissa katson Jeesusta, en ajattele onko häntä esittävä henkilö rooliinsa liian nuori vai vanha. Ajattelen häntä Jeesuksena. Iän tuoma kokemus ei vähennä uskottavuutta.

Harjoituksissa pääsen istumaan kuusivuotiaan kukon, Romeon lähelle. Kukolla on keskeinen osa pitkäperjantain tapahtumissa ja Kärsimystie-näytelmässä. Ennen kuin kukko on kiekunut, Pietari on kolmesti kieltänyt Vapahtajansa.

Harjoituksissa Romeo kyllä pitää ääntä, mutta sen kiekumiseen juuri oikealla hetkellä varsinaisessa esityksessä ei voi luottaa. Eihän kukko käskien laula. Romeo on kyllä oikeasti mukana Kärsimystien esityksessä, mutta kiekuminen tulee nauhalta.

Romeo osallistuu harjoituksiin huoltajansa, Keski-Lahden vt. kirkkoherra Pekka Särkiön kanssa. Sotilaiden marssiessa tai kuoron laulaessa Romeo muuttuu levottomaksi. Se ravistelee päätään, heltta alkaa väpättää, pää kallistelee, sitten se päästelee jupinalta kuulostavaa ääntä ja siivet alkavat räpsyä.

Pekka Särkiö työntää Romeon välillä rauhoittumaan kuljetuslaatikkoonsa. Toisaalta ei ole mikään ihme, että Romeota hermostuttaa, sillä se esiintyy ensimmäistä kertaa Kärsimystiellä.

Tosin se on jo toisen polven esiintyjä, sillä Romeon isä, kukko Augusto, oli aiempina vuosina mukana parissakin kärsimysnäytelmässä Lahdessa.

”Harrastajien ohjaamisessa palkitsevaa on se, että heiltä puuttuu kokonaan kyynisyys ja epäily.”

NÄYTELMÄN OHJAAJA Petri Liski on myös toisen polven kärsimystieläinen. Hänen isänsä Paavo Liski on aikanaan kirjoittanut siihen käsikirjoituksen.

Paavo Liski ohjasi 1990-luvun lopulla kaksi ensimmäistä Via Crucis -esitystä Helsingissä, joiden innoittamana valmistui vuonna 1999 hänen käsikirjoittamansa Kärsimystie Lahdessa.

Petri Liski esitti isänsä ohjaamassa Via Cruciksessa nuorta Johannesta, Lahdessa esitettävissä ensimmäisissä Kärsimystie-esityksissä hän oli Pietari. Viime vuonna hän Lappeenrannassa hän oli Arto Myllärisen ohjaamassa Via Crucis -esityksessä Jeesus.

Kolmaskin polvi Liskejä on mukana näytelmässä. Petri Liskin pojat Salama ja Otava esittävät sotilaita.

Nyt valmistumassa oleva Kärsimystie Lahdessa on kolmas Petri Liskin ohjaama.

Hän kertoo tehneensä joitakin pieniä muutoksia isänsä käsikirjoitukseen saadakseen mukaan näyttelijöille enemmän näyteltävää kohtauksiin.

– Yhtenä lähteenä näihin muutoksiin oli Mel Gibsonin elokuva Passion of the Christ.

Musiikkiin liittyviä muutoksia hän on tehnyt osin sen mukaan mitä kuoroja on esityksessä mukana.

– Harrastajien ohjaamisessa palkitsevaa on se, että heiltä puuttuu kokonaan kyynisyys ja epäily. Toki se johtuu osin siitä, että harrastajille tuotannoissa mukana oleminen on eri tavalla ainutkertaista ammattinäyttelijöihin verrattuna.

Kirkonseutu-lehden haastattelussa Liski on sanonut, että keskeistä Kärsimystiessä on toivon ja armon sanoma.

– Niitä tarvitaan tänä päivänä enemmän kuin pitkään aikaan. Edellisen Kärsimystie-katuhnäytelmän aikaan vuonna 2016 elettiin vielä aika turvallisessa Suomessa ja Euroopassa.

Liskin mukaan Kärsimystietä pitää esittää, että muistaisimme Jeesuksen kuoleman, uhrauksen, jonka hän on puolestamme tehnyt.

Hän lainaa tässä yhteydessä karjalaista sananlaskua ”Eihän mikkää mittää oo, jos ei mittää minnää piä,” viitaten traditioiden ylläpitämisen tärkeyteen, asioiden esille nostoon.

YKSI KÄRSIMYSNÄYTELMÄN fariseuksista on Seppo Vesala. Hän jäi viime vuonna eläkkeelle Lahden seurakuntayhtymän kasvatuksen ja perheasioiden johtajan virasta.

Seppo Vesala on vaikuttanut keskeisesti siihen, että kärsimysnäytelmää ylipäätään alettiin esittämään Lahdessa.

Idea siihen syntyi Iisalmesta. Vesala oli vienyt 1990-luvulla lahtelaisia lapsityönohjaajia Iisalmeen katsomaan siellä esitettyä Via Dolorosa -näytelmää.

– Oli paljon lunta ja -25 astetta. Kylmyydestä huolimatta kärsimysnäytelmä oli ihon alle menevä elämys.

Vesala sai silloisen Launeen kirkkoherran Jaakko Ripatin innostettua kärsimysnäytelmän tekemisestä Lahdessa. Käsikirjoittajaksi pyydettiin Paavo Liski.

Kärsimysnäytelmää ei ole esitetty joka vuosi, edellisen kerran se esitettiin kahdeksan vuotta sitten. Pitkään taukoon ovat vaikuttaneet korona ja kaupungintalon remontti. Tänä vuonna esityksen suojelijana on Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen.

Esityksen tuottaja, siviiliammatiltaan perhetyötä tekevä lastenohjaaja Marja Okkola kertoo produktion kustantavan yhteensä yli satatuhatta euroa. Kustannuksia ovat nostaneet yleisötapahtuman turvallisuusuusasioihin liittyvät muutokset.

Vesala sanoo, että suuritöisen esityksen yhtenä tavoitteena on tuoda evankeliumi kaduille, kirkon ovien ulkopuolelle, sinne missä ihmiset ovat. Katunäytelmän tapahtumat alkavat Lahden kaupungintalolta ja päättyvät Ristinkirkolle.

Seppo Vesala on esittänyt fariseusta jo useana vuonna. Osa valikoitui hänelle, koska siihen ei ollut liikaa halukkaita.

Näytelmässä fariseukset huutavat Pilatukselle, että ristiinnaulitse Jeesus. Seppo Vesalan mukaan tämän päivän fariseuksia ovat esimerkiksi he, joille satoja vuosia vanhojen opinkappaleiden sanamuodoista kiinni pitäminen on tärkeämpää kuin aito lähimmäisen rakastaminen.

– He ovat etääntyneet nykypäivän ihmisen todellisuudesta ja arjesta ja omaan oikeassa olemiseensa rakastuneina tuomitsevat lähimmäisensä uskon, elämän ja rakkauden, Vesala sanoo.

ENNEN KUOLEMANTUOMIOTA Jeesusta on syytetty vaaralliseksi kansanvillitsijäksi ja fanaattiseksi vallankumoukselliseksi.

Kun häntä kuljetetaan maaherra Pilatuksen luota pois, äiti Maria itkee ja kysyy: ”Ristinkö ne sinulle rakensivat?”

Kärsimysnäytelmää harjoiteltiin samaan aikaan kun venäläinen toisinajattelija Aleksei Navalnyi eli ja kuoli rangaistusiirtolassa Siperiassa, ja hänet haudattiin Moskovassa.

Aleksei Navalnyin viimeiset vuodet muistuttavat monessa kohtaa draamankulultaan Jeesuksen kärsimyshistoriaa. Muun muassa siinä, että Navalnyi palasi kotimaahansa, vaikka tiesi melko varmasti tulevansa siellä tapetuksi.

Ylösnoussut Jeesus ilmestyi ensimmäisen kerran kahdelle naiselle. Navalnyin puoliso Julia Navalnaya on nousemassa keskeiseen asemaan miehensä tehtävän eteenpäin viemisessä.

Draaman rinnakkaisuuksista huolimatta on tärkeää ymmärtää, ettei Navalnyi ollut Kristus. Kristuksen kärsimyshistorian lisäksi pääsiäisajan passiot ja näytelmät muistuttavat kuitenkin niistä tämän ajan rohkeista ihmisistä, jotka ovat valmiita kuolemaan muiden ihmisten edestä.

”Esittämäni Jeesus hakee oikeudenmukaisuutta maailmaan lempeydellä. Hän on pyrkimyksissään vakaa ja vimmainenkin.”

MINULLA ON vaikeuksia tavoittaa Jeesus, tai tarkemmin sanottuna häntä esittävä Tapani Kalliomäki. Minulla olisi hänelle pari kysymystä.

Moneen kertaan oikeaksi tarkistamani sähköposti palautuu joka kerta tiedonannolla, ettei kyseistä sähköpostiosoitetta löydy. En saa vastausta tekstiviesteihin.

Ehkä sen kuuluukin mennä näin. Kuulun siihen joukkoon kristittyjä, jotka eivät osaa varmalla äänellä puhua johdatuksesta, tai rukousvastauksista. Miksi siis nytkään Jeesuksen vastaus tulisi nopeasti ja yksiselitteisen selvästi.

Ymmärrän Kalliomäellä olevan Jeesuksen roolin lisäksi muitakin kiireitä. Hänen ohjaamansa Skavabölen pojat Lahden Lauantaiteatterin esittämänä sai ensi-iltansa maaliskuussa.

Skavabölen pojat on myös eräänlainen kärsimysnäytelmä, joka kertoo perheestä.

Tapani Kalliomäki esittää Jeesusta Lahden Kärsimystiessä nyt kolmatta kertaa. Muutama vuosi sitten tehdyssä YouTube -haastattelussa hän kuvailee tunnelmaa, kun tori on täynnä ihmisiä, mutta silti siellä on hiljaista.

– Siinä me olemme yhdessä erityislaatuisen asian äärellä.

Tämän vuoden Kärsimysnäytelmää varten tehdyssä videossa Kalliomäki toteaa, ettei katsoja ole ikään kuin ulkopuolinen, vaan tulee tarinaan sisälle olemalla paikan päällä.

Kun viimein saan Kalliomäen kiinni, kysyn häneltä, millainen on se Jeesus, jota hän esittää, tai toisin sanoen, kuka oli Jeesus. Näin hän vastaa

– Esittämäni Jeesus hakee oikeudenmukaisuutta maailmaan lempeydellä. Hän on pyrkimyksissään vakaa ja vimmainenkin.

Lahden Kärsimystie-näytelmää esitetään 28.-30.3. Lisätietoa ja tarkemmat esitysajat tästä linkistä.

Ristinteitä, vaelluksia ja näytelmiä

• Nurmijärvellä esitetään pääsiäisvaellus Ylös Jerusalemiin. Seurakuntakeskus on lavastettu pääsiäiskertomuksen tapahtumapaikoiksi, joissa kuljetaan oppaan johdolla. Kulkijat kuulevat silminnäkijöiltä, mitä on tapahtunut. Esittäjinä on seurakunnan työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Ohjaaja on Anna-Mari Ahlstedt.
• Lapinlahden kirkon pääsiäisnäytelmä Rauhanviejä, rauhantuoja toteutuu kolmatta kertaa. Jaakko Löytty on sanoittanut ja säveltänyt siihen neljä uutta lauluja näytelmän tuottajan kirkkoherra Lauri Jäntin pyynnöstä. Käsikirjoittaja ja ohjaaja on Minna Kettunen. Laulut näytelmän kuorolle harjoittaa kanttori Heini Heide. Näytelmän toteuttaa noin 30 vapaaehtoisen esiintyjän joukko. Jeesuksen roolia esittää Juhani Miettola.
• Uudessakaupungissa pääsiäislauantaina, hämärtyvässä katukuvassa, nähdään ensimmäistä kertaa Via Crucis -ristintiedraama ja kulkue. Tapahtuma toteutetaan talkoohengessä yhdessä paikallisten ja lähiseudun toimijoiden sekä asukkaiden kanssa.
• Helsingissä Anna-Mari Kaskisen käsikirjoittama Via Crucis esitetään pääsiäislauantaina. Jeesuksen roolissa on Panu Haavisto. Esityksen on ohjannut Markku Arokanto ja musiikin säveltänyt Pekka Simojoki.
• Pääkaupunkiseudulla esitetään Tytti Issakaisen kirjoittamaa Tien sinne te tiedätte –passiodraamaa. Esitykset liittyvät OPKO:n juhlavuoteen. Passiodraama oli aikanaan yksi ensimmäisiä pääsiäiseen liittyviä näytelmiä. Näytelmän ohjaa Liisa Kosonen ja kanttori Kaisa Rauhamaa johtaa suurta kuoroa.
• Turussa Mikael-teatterin pääsiäisnäytelmä Kuningas sukeltaa tapahtumiin maaherra Pilatuksen vaimon Claudian näkökulmasta. Esitykset ovat Mikaelinkirkossa.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä