Tänä syksynä Centria-ammattikorkeakoulun Raudaskylän kampuksella Raudaskylän Kristillisellä Opistolla aloitti ennätyssuuri määrä yhteisöpedagogeiksi (AMK) tähtääviä. Päiväopetuksessa on 31 nuorta ja monimuotokoulutuksessa 25 eri-ikäistä opiskelijaa.
Ensimmäistä kertaa koulutuksen historiassa miespuolisia tuli nuorisopuolelle opiskelemaan naisia enemmän. Opinnot aloitti 19 miestä ja 12 naista. Aiemmin miehiä on ollut noin neljännes.
Raudaskylällä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa opiskelevat saavat paitsi valmiudet toimia erilaisissa kasvatuksen, ohjaamisen ja koulutuksen tehtävissä lasten, nuorten ja perheiden kanssa, myös kirkon nuorisotyönohjaajan kelpoisuuden.
”Naisten ja miesten erilaiset näkökulmat ovat rikkautta”
Lehtori Sari Virkkalan ja lehtori Veijo Pelkosen mukaan hakijamäärät ovat olleet kasvussa jo vuosia. Viime vuonna hakijoita oli ennätyksellisesti yli 160. Kampuksella on tällä hetkellä kirjoilla 126 yhteisöpedagogiopiskelijaa.
– Hakijoiden lisääntyminen on suuri ilonaihe. Emme tiedä siihen syytä, mutta toki se voi kertoa, että kirkon töihin halutaan, ja että monipuolinen koulutus ja hyvä opiskeluyhteisö poikivat meille opiskelijoita.
– Yhteisöpedagogimme voivat työllistyä paitsi seurakuntiin myös lastensuojelu- ja nuortenhuoltolaitoksiin, kunnalliseen nuorisotoimeen ja erilaisiin järjestöihin. Nyt iloitsemme erityisesti mieshakijoiden lisääntymisestä, koska alalle tarvitaan lisää miehiä, Virkkala ja Pelkonen sanovat.
Myös syksyllä opintonsa aloittaneet Antti Meetteri, 23, Jussi Louhimaa, 22, ja Roope Rantala, 20 ajattelevat, että lasten ja nuorten on tärkeää päästä vuorovaikutukseen molempien sukupuolten edustajien kanssa.
Lapsilla on usein luontaisesti enemmän kontakteja naisiin esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulussa, ja yhä enemmän on perheitä, joissa kasvatuksesta vastaa pääasiassa toinen vanhempi. Ihanteellista olisi, että kasvatustyössä olisi riittävästi niin naisia kuin miehiäkin.
– Naisten ja miesten näkökulmat ovat erilaisia. Se on rikkautta. Samaa sukupuolta olevaan on helpompi samaistua. Esimerkiksi me miehet voimme aavistella mitä mopoja rappaavan pojan mielessä liikkuu. Hän tietää meidänkin olleen joskus poikia ja se edistää vuorovaikutusta, kiteyttää Louhimaa.
Koulutuksessa painottuu vuorovaikutus ja ryhmässä oppiminen
Yhteisöpedagogiopiskelijoiden koulutuksen keskeisiä tieteenaloja ovat kasvatustiede, teologia ja yhteiskuntatieteet. Opetuksessa painottuu vuorovaikutus ja ryhmässä oppiminen.
– Meillä ryhmä menee ryhmänä läpi koulutuksen. Uskomme ryhmän kasvattavaan vaikutukseen. Koulutus on työkalujen antamista ja niiden haltuunottoa yhdessä. Olemme huomanneet, että opiskelun myötä opiskelijoistamme hioutuu timantteja työelämään, kehuu Veijo Pelkonen.
Antti Meetteristä kouluun on aina ilo tulla. Hän iloitsee ryhmän tuesta, esimerkiksi tehtäviin saa apua toisilta.
– Minulla ei ole taustalla kovinkaan syvällistä kristillistä kotikasvatusta. Se ei ole täällä puute, päinvastoin olen kuin löytöretkellä. Erilaisista lähtökohdista tulevien opiskelijoiden kesken syntyy antoisia keskusteluja.
Opiskelijat testaavat opittua tosielämän tilanteissa ja työskentelevät opintojen aikana erilaisissa projekteissa ja harjoitteluissa, joita toteutetaan seurakunnissa, kouluissa, järjestöissä ja lastensuojelussa.
– Yhteistyö eri tahojen kanssa tukee koulutustamme. Opimme toden teolla kuinka toimia lasten ja nuorten kanssa kun harjoittelemme päivähoidossa, alakoululla ja perhekodissa. Esimerkiksi nyt suunnittelemme kymppisynttäreiden järjestämistä Kärsämäen seurakunnan kanssa. Oppimista tulevassa työympäristössä, mikäs sen parempaa, kiittelee Roope Rantala.
Kasvatusaineita opettava Sari Virkkala kertoo yhteisöpedagogiopiskelijoiden tällä hetkellä vetävän eri-ikäisten Terho-kerhoa, osallistuvan yläkouluympäristössä toteutettavaan OSAVA -hankkeeseen ja valmistelevan naapurissa sijaitsevalle alakoululle viidettä kertaa järjestettävää adventtiprojektia. Lähiaikoina opiskelijat aloittavat draamakurssin turvapaikanhakijanuorten kanssa.
Yhteistyö turvapaikanhakijoiden kanssa kiinnostaa opiskelijoita
Opistolla on opiskelijoita kymppiluokkalaisista seniorilukiolaisiin. Nuoret ja aikuiset kehitysvammaiset opiskelevat itsenäistymiseen valmentavalla linjalla. Lokakuun lopulla joukkoon liittyi alaikäisiä turvapaikanhakijanuoria.
Yhteisöpedagogiopiskelijoita kiinnostaa yhteistyö turvapaikanhakijoiden kanssa, koska niin puolin ja toisin tutustutaan toisten elämään, kulttuureihin ja tapoihin. Myös kielitaidon harjaantuminen nähdään myönteisenä.
– Täällä opiskelevien ja työskentelevien kesken vallitsee kannustava ja positiivinen ilmapiiri. Kaikki istuvat yhteisten pöytien ääreen syömään ja ennakkoluulot karisevat kun aletaan jutella. Näin opimme toimimaan erilaisissa yhteisöissä. Täällä on hyvä kasvaa kasvattajaksi, iloitsevat yhteisöpedagogiopiskelijat.
Ennakkoluulot voitetaan kohtaamalla
Raudaskylän Kristillinen Opisto on mukana Maahanmuuttoviraston (Migri), Suomen kansanopistoyhdistyksen (SKY) ja noin 15 kansanopiston yhteisessä NUTUKKA-koulutuksessa, joka on tarkoitettu Suomeen alaikäisinä tulleille turvapaikanhakijoille. Opistolle asettuneet 14 turvapaikanhakijanuorta ovat kotoisin Somaliasta, Irakista ja Afganistanista.
Muutama päivä nuorten saapumisen jälkeen opisto joutui polttopulloiskun kohteeksi. Tuhotyön yrityksestä ei aiheutunut henkilö- eikä omaisuusvahinkoja, mutta se on toki järkyttänyt ihmisiä.
Opiston rehtorin Jukka Hautalan mukaan tapahtunutta käytiin läpi tiedotustilaisuudessa, johon osallistuivat opiskelijat, henkilökunta ja poliisi. Myös kotouttamiskoulutuksessa olevien turvapaikanhakijanuorten kanssa tapahtumia käsiteltiin tulkin avulla.
– Raudaskylän Kristillinen Opisto on järjestänyt koulutusta erilaisille ja erilaisista taustoista tuleville ihmisille 95 vuotta. Jatkamme työtä ja uskomme, että tiedon ja kohtaamisten avulla pelot ja ennakkoluulot voitetaan, Hautala sanoo.
Kuva: Tanja Kopsa.
Ilmoita asiavirheestä