”Empatia on kaikkein parasta kriisiviestintää”

Puhut tällä viikolla Kirkon viestintäpäivillä. Aiheesi on Empatia – tie aitoon kriisiviestintään. Mitä aiot nostaa esiin?

– Puhun urani varrella saamistani kokemuksista, joissa empatialla on ollut suuri merkitys. Olen huomannut, että tärkeintä kaikessa viestinnässä on se, että ei katso toista pitkin nenänvartta, vaan keskustelee ihmisenä ihmiselle. Yritän soveltaa tätä aina, kohtaan sitten valtiojohtajan tai raiskatun afrikkalaisen naisen. Kirkolle empatia on erityisen tärkeää, sillä sen työntekijät ovat vihkineet elämänsä sille, että he antautuvat keskustelemaan toisen ihmisen kanssa.

Miksi empatia on tärkeää nimenomaan kriisiviestinnässä?

– Sillä saavutetaan toisen osapuolen luottamus. Ei pidä tuijottaa sitä, onko kyse suuren luokan rauhanoperaatiosta vai kahdenvälisistä kohtaamisista. Asiat etenevät parhaiten, kun ei tarjoa elämänohjeita, vaan jaksaa kuunnella, kuunnella ja kuunnella. Kriisinhallintaan liittyy aina lukemattomia yksittäisiä ihmisiä, joiden usko elämään on palautettava.

Millä tolalla kirkon kriisiviestintä on?

– Kirkko on joutunut turbulenssiin ilman omaa syytään. Voimia ei riitä omien asioiden viestittämiseen, kun on käytävä loputonta torjuntasotaa. Ei ole oikein, että esimerkiksi kirkkoasioista vastaavan ministerin lausunnoista koituu ongelmia kirkolle. Ihmisoikeudet, kuten seksuaalinen käyttäytyminen ja tasa-arvo, ovat kirkollekin tärkeitä pohdittavia. Arkkipiispa lausuu niistä koko ajan viisaasti, mutta sanoman pitäisi mennä paremmin perille.

Mikä merkitys kirkolla on omassa arjessasi?

– Harvemmin käyn jumalanpalveluksessa, mutta matkustan paljon jo tehtävienikin puolesta, ja nuo matkat ovat välillä ikäiselleni raastavia. Silloin helpottaa, että voin hakeutua mihin tahansa kirkkoon hiljentymään. Kirkossa koen, että olen osa jotain suurempaa eikä kaikki vain hyöri oman itseni ympärillä. Kirkon tehtävä on edistää sisäistä ja ulkoista rauhaa. Rauhan tulisi olla kirkon tärkeä päämäärä!

Yle TV1:llä pyörii uusintoina ohjelma Elisabeth kohtaa, jossa olet haastatellut niin kuningatar Silviaa kuin Kofi Annania. Mikä ohjelman kohtaamisista puhutteli sinua eniten?

– Kyllä se oli gynekologi ja pastori Denis Mukwege, joka on auttanut tuhansia raiskauksen uhreja Itä-Kongossa. Jos joku on hyvä ihminen, niin Denis. Hän ansaitsisi Nobelin rauhanpalkinnon. Sydämelleni on jäänyt myös Pohjois-Korean entisen johtajan Kim Jong Ilin pojanpoika Kim Han Sol. Minua pelotti tehdä ohjelmaa, koska en halunnut altistaa häntä minkäänlaisille vaaroille. Hän on ihana nuori mies, jolle toivon kaikkea hyvää.

Kirkon viestintäpäivät järjestettiin Kirkkonummella 5.–6.9.2013

Edellinen artikkeliKirkko viestii miljoonilla
Seuraava artikkeliPiispainkokous pohtii uskontojen kohtaamista

Ei näytettäviä viestejä