Tyttöjen ja poikien Kipinä-suurleiri alkaa jälleen huomenna keskiviikkona Partaharjun leirikylässä Pieksämäellä. Paikalle odotetaan noin 1200 tyttöä ja poikaa, iältään 10–14 -vuotiaita. Lisäksi leirille tulee 250 isosta sekä noin 300 aikuista ohjaajaa.
– Tätä leiriä on suunniteltu kovasti jo pari vuotta. Alueita on kunnostettu keväästä alkaen ja varsinaista leiriä on rakennettu nyt parisen viikkoa. Olemme täällä jo ihan kipinöissämme. Haaveeni on, että leiri olisi lapsille loppuelämäksi mieleen jäävä elämys, sanoo leirin tiedotussihteeri Pirjo Riipinen.
Kipinä-suurleiri on järjestyksessään jo 17. Suurleirejä järjestetään joka neljäs vuosi ja ensimmäisen kerran koolle tultiin vuonna 1951.
Kuusipäiväisen leirin pääjärjestäjänä toimii PTK – poikien ja tyttöjen keskus. Monipuolista leiriohjelmaa rakennetaan yhdessä PTK:n piirien, Kirkon kasvatus ja perheasiain, hiippakuntien ja paikallisseurakuntien sekä Suomen Lähetysseuran, Kirkon Ulkomaanavun, Seurakuntien Lapsityön Keskuksen ja Changemakerin kanssa. Leirin suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Kuusi telttakylää, leiridemokratiaa ja oma lehti
Leiri muodostuu kuudesta hiippakunnittain kootusta kylästä: Harjula (Turun arkkihiippakunta ja Tampereen hiippakunta), Kivilä (Mikkelin hiippakunta), Kumpula (Lapuan hiippakunta), Niemelä (Kuopion hiippakunta), Purola (Helsingin ja Espoon hiippakunnat) ja Savula (Oulun hiippakunta).
Jokainen kylä muodostuu pihoista eli seurakuntaryhmistä. Saapumispäivänä jokainen seurakuntaryhmä valitsee keskuudestaan tytön tai pojan edustamaan itseään oman kylän kyläneuvostossa. Kyläneuvostot kokoontuvat päivittäin keskustelemaan leirin ohjelmasta, huollosta, järjestelyistä ja muista tärkeistä leiriasioista. Kyläneuvostosta esiin nousevat asiat viedään seuraavaan leiriparlamentin kokoukseen.
Kipinä-medialeirissä valmistuu joka päivä 10 – 18-vuotiaiden pressiklubilaisten toimittama tabloid-kokoinen Kipinä-sanomalehti. Aikuiset avustavat taitossa ja ohjaavat viittätoista lapsireportteria työssään.
– Lehti painetaan öisin Pieksämäellä ja jaetaan jokaiselle leiriläiselle aina aamuisin, Pirjo Riipinen kertoo.
Tänä vuonna leiri näkyy netissä ja somessa aivan eri intensiteetillä kuin aikaisemmin. Leirin nettisivut päivittyvät jatkuvasti ja leiri näkyy niin Twitterissä, Instagramissa kuin Facebookissakin. Isoista tapahtumista välitetään nettistriimauksia.
Vieraita Kiinasta, Japanista ja Afganistanista saakka
Kipinä-suurleiri on perinteisesti kansainvälinen. Tänä vuonna eri telttakylissä on mukana lähes 90 ulkomaalaista leirivierasta.
Suurin ulkomaalaisryhmä, lähes 40 henkeä, tulee Tanskasta. Venäjältä ja Unkarista tulee molemmista noin parikymmentä henkeä sekä Virosta kahdeksan. Kauimmaiset vieraat tulevat Kiinasta, Japanista ja Afganistanista. Myös Alankomaat ja Ahvenanmaa ovat edustettuina. Osa ryhmistä tulee suomalaisten seurakuntien kutsumana ystävyysseurakunnista.
Tarjolla onnistumista ja luontokokemuksia
Leirin teemana on tänä vuonna Kipinä. Ohjelmavastaava Maara Kososen mukaan tavoitteena on, että jokainen leiriläinen löytää oman kipinän eli kokee elämyksiä, jotka kantavat häntä elämässä pitkälle, saa onnistumisen kokemuksia sekä elää, iloitsee, touhuaa ja hiljentyy Taivaan Isän kanssa.
Lisäksi leiriläisille halutaan tarjota hyviä luontokokemuksia. He saavat oppia metsässä ja järviympäristössä selviytymistä sekä toisten leiriläisten kohtaamista.
Seminaarissa keskustellaan 10–14 -vuotiaista seurakuntalaisina
Kipinä-suurleirin yhteydessä järjestetään
Mikä ikä -seminaari perjantaina 24.7. Puheenvuoroissa käsitellään 10–14 -vuotiaita seurakuntien haasteena ja voimavarana. Seminaarin avaa piispa Jari Jolkkonen. Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren aiheena on: Tottelijasta kapinalliseksi, perässä kulkijasta suunnannäyttäjäksi, uskojasta kyseenalaistajaksi. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila puhuu seurakunnasta ja lapsen hyvästä. Piispa Seppo Häkkinen puhuu varhaisnuorista seurakunnissa mahdollisuuksien ja vastuun näkökulmista. Seminaarin yhteydessä julkaistaan kirja: 10–14 -vuotiaat seurakunnassa.
Kirkolliskokous ehdotti vuonna 2013, että 10–14-vuotiaiden kristillinen kasvatus otetaan erityisen kehittämisen kohteeksi. 10 ja 14 ikävuoden välillä tapahtuu siirtymä lapsuudesta nuoruuteen. Perheen rinnalle tärkeysjärjestyksessä nousevat ystävät, ja lapsi alkaa toimia itsenäisesti peli- ja mediamaailmassa.
– Silloin voidaan vielä merkittävästi tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Ikävaiheessa saatu kokemus ja tuki seurakunnassa voi kannatella lasta rippikouluun ja nuoruuteen ja antaa aineksia muotoutuvaan identiteettiin, sanoo varhaisnuorisotyöstä vastaava asiantuntija Katri Vappula kirkkohallituksesta.
Kuva: Juha Kinanen. Partaharjun edellisellä suurleirillä kesällä 2011 yhteisellä leirinuotiolla oli tunnelmaa.
Kipinä Spark – suurleirin monipuoliset nettisivut löytyvät täältä.