EKK onnistui uusimaan organisaatiotaan

EKK Budapest

Budapestissa koolla ollut Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokous on onnistunut sen suuressa haasteessa eli organisaation uudistamisessa. Kokouksesta ei ole puuttunut tunnetta, mutta asiakysymyksissä on kuitenkin edetty, näkee Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.

Lähtökohdat kokoukselle olivat kiperät. EKK:n organisaatio piti päivittää ajantasaisemmaksi ja ketterämmäksi ja nykyistä vähemmän rahaa syöväksi. Kun tämä saataisiin valmiiksi, jatkossa olisi mahdollista päivittää myös eurooppalaisen kirkkoliiton visio, joka on ollut hakusessa rautaesiripun murtumisen jälkeen.

Edellisessä Lyonin yleiskokouksessa 2009 etenkin Saksan evankelinen kirkko ajoi voimakkaasti muutosta. Suomen luterilaisen kirkon panos oli merkittävä siinä, että EKK:n uudistuksesta saatiin tuolloin tehtyä kompromissiesitys. Lyonissa syntyi uudistustyöryhmä, joka laati muutosehdotuksen, niin kutsutun Uppsalan raportin, joka oli tänään maanantaina päättyvän Budapestin yleiskokouksen pohjapaperi.

Budapestissa on Heikki Huttusen mukaan käyty läpi prosessi, jossa on ollut tilaa niin erimielisyydelle kuin jopa kaaokselle, mutta kaiken tämän keskellä organisaatiota on onnistuttu uudistamaan ja keventämään.

– Pelkäsin, että uudistus olisi voinut mennä täysin jumiinkin. Ne, joiden mielestä mitään uudistusta ei tarvittu, ovat myöntyneet, että on pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen. Ne jotka ovat ajaneet järjestön laihduttamista ja rakenteiden yksinkertaistamista, ovat olleet myös realistisia ja yhteisymmärrys on löydetty, Huttunen toteaa puhelimitse Unkarista.

Hänen mukaansa joidenkin pelkoskenaario oli se, että EKK:sta tulisi virtaviivainen ja halvalla toimiva järjestö, joka keskittyisi pelkästään EU-lobbaukseen. Joillakin uudistajilla puolestaan oli näkemys, että kaikista ”rönsyistä” kuten järjestön komissioista pitäisi päästä eroon ja säilyttää vain järjestön runko.

Nyt järjestön kolme komissiota päätettiin lakkauttaa, mutta niiden työ kuitenkin jatkuu ja se yhdistetään EKK:n yhteiseen toimistoon ja pääsihteerin alaisuuteen. Kolme komissiota ovat keskittyneet ekumeeniseen dialogiin ja yhteiskunnalliseen työhön ja siirtolaistyöhön. Jälkimmäinen eli Euroopan kirkkojen siirtolaiskomission toimintaan tosin liittyy vielä kysymyksiä, koska se ei ole varsinaisesti ollutkaan osa EKK:n rakennetta.

Isoin muutos on se, että EKK:n kotipaikka siirtyy monien ekumeenisten kirkkoliittojen ”Mekasta”, Sveitsin Genevestä Belgiaan Brysseliin. EKK:n Strassbourgin toimisto saattaa jatkaa toimintaansa pienenä, sitä ei varsinaisesti lakkautettu.

40-jäsenisen keskuskomitean koko puolittuu. Uudesta hallintoneuvostosta (Governing Board) tulee nyt vain 20-jäseninen. Tosin se kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, kun keskuskomitea on kokoontunut kerran. Suomesta uuden hallintoneuvoston edustajaksi valittiin Helsingin yliopiston tiedekunnan dekaani, professori Aila Lauha. Pienet kirkot olivat kokouksessa huolissaan vaikutusvaltansa vähenemisestä keskuskomitean supistuessa.

Ortodoksit puolestaan kantoivat huolta omasta edustuksestaan. Heidän tahdostaan nyt uudistettuun konstituution eli perustuslakiin tuli maininta 25 prosentin ortodoksikiintiöstä EKK:n luottamuselimissä. Venäjän kirkko ei ollut kokouksessa mukana, sillä se on jäädyttänyt jäsenyytensä EKK:ssa Viron ortodoksikirkkoihin liittyvien kiistojen vuoksi.

EKK:n yleiskokous muutti myös EKK:ssa järjestöstatuksella (associated organisations) olleiden järjestöjen asemaa. Niiden kanssa pyritään solmimaan kumppanuusjärjestösopimukset. Myös tämä päätös herätti paljon tunteita. Esimerkiksi Euroopan ekumeenisen nuorisoneuvoston EYCE:n edustaja ilmoitti ehdottavansa EYCE:n päättävälle elimelle, ettei se hakisi kumppanuusjärjestöasemaa. Hän kritisoi muun muassa sitä, ettei järjestöjen aseman muutoksesta ollut päätetty avoimesti vaan suljettujen ovien takana. Myös Heikki Huttusen edustaman Suomen Ekumeenisen Neuvoston asema muuttuu tämän päätöksen myötä.

(Photo: CEC)

Suomen edustajat Budaspestissa

Suomen luterilaisesta kirkosta Budapestin kokoukseen osallistuivat arkkipiispa Kari Mäkinen, ulkoasiain osaston johtaja Kimmo Kääriäinen, EKK:n keskuskomitean jäsen Tapani Rantala, arkkipiispan teologinen erityisavustaja Mika Pajunen, teologisten asiain sihteeri Tomi Karttunen, EU-lakimies Lena Kumlin, diakoni Heidi Repo, pastori Maija Orsila, professori Aila Lauha sekä professori Tuomas Martikainen.

Suomen ortodoksiselta kirkkoa edustavat pastori Teemu Toivonen ja diakoni Jaso Pössi. Metodisteja edustaa Pohjoismaiden ja Baltian piispa Christian Alsted.

Stuertteina kokouksessa olivat Johannes Koskinen (ort.), Iina Jokilaakso (lut.) ja Säde Loponen (met.).

Suomen ekumeenista neuvoston edustaja on pääsihteeri, isä Heikki Huttunen.

Mukana ovat myös luterilaisen kirkon tiedotuskeskuksesta viestintäjohtaja Tuomo Pesonen ja projektisihteeri Ulla Oinonen sekä NNKY-liiton pääsihteeri Pirjo-Liisa Penttinen.

Lue Tomi Karttusen blogista lisää yleiskokouksesta

Edellinen artikkeliPienen seurakunnan suuri hanke onnistui – yhteinen unelma toteutui
Seuraava artikkeliVammaisilla adoptiovanhempina muita vahvemmat kasvatusvalmiudet?

Ei näytettäviä viestejä