Esse seuloi ehdokkaat tarkalla kammalla. Naispappeutta kannattaa vastaajista 94,5 prosenttia. Kirkko ja kaupunki analysoi ristiin muutamia taustamuuttujia. Helsingissä Kirkko ja kaupunki -lehden tarkempi analyysi ehdokkaista ilmestyy ensi viikolla.
Esse kävi henkilökohtaisesti nimi nimeltä läpi kaikki seurakuntavaalikoneeseen vastanneet Espoon suomenkieliset ehdokkaat.
– Essessä on vankka perinne, että pyrimme avaamaan seurakuntavaaleja lukijoille ja äänestäjille. Vaalikone on käytössä nyt toista kertaa, ja päätimme seuloa kysymyksiä läpi huolellisesti, toimituspäällikkö Ulla Lötjönen kertoo.
Urakka oli kunnianhimoinen ja suurimpia, mitä seurakuntalehdet ovat tehneet. Lehden pieni toimitus teki analyysin ja siinä käytetyt menetelmät itse. Taittava toimitussihteeri Maija Saari viimeisteli analyysin tulokset grafiikaksi.
Espoossa on 310 ehdokasta, joista 291 henkeä eli 94 prosenttia oli täyttänyt vaalikoneen 17.10. mennessä.
Seulonnassa haettiin ehdokkaiden vastaukset kolmeen kysymykseen tai väitteeseen. Ne ovat:
1. Kirkon tulee vihkiä avioliittoon vain eri sukupuolta oleva.
2. Talouden heikentyessä olen valmis myymään kiinteistöjä.
3. Kehitysyhteistyön osuutta lähetysjärjestöjen työssä pitäisi kasvattaa.
Lisäksi saatiin tietoja suhteista naispappeuteen, puoluekantaan ja herätysliikkeisiin.
Essen toimitus pisteytti vaalikoneen mielipidejanat numeroihin 1–10 ja laski ehdokkaiden keskiarvot. Ilmeikkään värigrafiikan avulla kerrotaan vaaliryhmien tulokset.
Juttu havahduttaa lukijat tiedostamaan, että vaalit ovat edessä, ja että ehdokkailla on paljon mielipide-eroja. Kokonaisuus on kiinnostava, vaikka suuren tietomassan käsittely on haasteellista. Jutun yhtenä ideana on saada lukija tutkimaan vastauksia tarkemmin vaalikoneesta. Jutun otsikko kertoo sen suoraan: Käytä vaalikonetta taiten.
Avioliittokysymys tuo eniten hajontaa
Kokoomuksen kannattajat asettuvat kaikissa Espoon seurakunnissa sukupuolineutraalia arvioliittoa koskevassa kysymyksessä keskiarvon tuntumaan. Kokoomuksen enemmistö on juuri ja juuri sitä mieltä, että kirkon tulisi vihkiä samaa sukupuolta olevia.
Poikkeuksen tekevät Olarin kokoomuslaiset, jotka ovat vankasti heteroparien vihkimisen kannalla. Vastaukset ovat henkilökohtaisia ja osoittavat, että samannimisillä ehdokaslistoilla ei ole aina yhteistä tulkintaa eri seurakunnissa.
Tulkaa kaikki -ehdokkaat Tapiolassa, Leppävaarassa sekä vihreät ovat sen sijaan liki täysin ja yksituumaisesti sitä mieltä, että kirkon tulee vihkiä samaa sukupuolta olevia, kun se lain puolesta on mahdollista.
Päinvastaista mieltä eli vain heteroparien kirkollisen vihkimisen kannalla ovat melko yksituumaisesti sekä Yhdessä matkalla -ryhmien ehdokkaat että perussuomalaiset.
Molempien ryhmien kohdalla Tuomiokirkkoseurakunta poikkeaa muista seurakunnista samaa sukupuolta olevien vihkiparien kannatuksen suuntaan. Tuomiokirkon perussuomalaisten enemmistön vaaka kallistuu jopa enemmän homoparien kuin heteroparien kannalle.
Vastaukset vaihtelevat siis vaalilistojen sisällä sekä seurakunnista toiseen. Tapiolassa perussuomalaisten Peruskristittyjä ei ole ehdolla lainkaan.
Lähetystyö herättää tunteita
Lähetystyön ja kehitysyhteistyön suhde saa lähes yhtä paljon hajontaa aikaan kuin avioliittokysymys. Lievä enemmistö ehdokkaista vastustaa jonkin verran kehitysyhteistyön osuuden lisäämistä lähetystyön sisällä. Liki 100-prosenttisesti sitä vastustaa Tuomiokirkon Yhdessä matkalla -ryhmä. Se on yksin omassa jyrkässä kannassaan, joskin ehdotusta vastustavat myös kaikki perussuomalaiset.
Eniten kehitysyhteistyön osuuden lisäämistä kannattavat muun muassa kokoomus ja sitoutumattomat, nuoret, demariryhmät, Tulkaa kaikki, keskusta ja Armon vihreät.
Kysymystä kiinteistöjen myynnistä talouden heikentyessä sen sijaan kannattaa selvä enemmistö. Myyntiä vastaan haraavat osa nuorista ja partiolaisista, Espoonlahden Seurakunnan hiljaisista sekä osa Tuomiokirkon perussuomalaisista ja Yhdessä matkalla -ryhmän jäsenistä.
Naispappeus ja herätysliikkeet
Espoolaiset ehdokkaat ovat vahvassa rintamassa 94,5-prosenttisesti naispappien takana.
Naispappeuden torjuu vastaajista vain 5,5 prosenttia, eli alle kaksikymmentä ehdokasta.
– Torjujista suurin osa on Yhdessä matkalla -vaalilistan ehdokkaita, toimituspäällikkö Ulla Lötjönen toteaa.
Herätysliikekysymys tuottaa epävarmoja tuloksia. Toimituksen mukaan moni ehdokkaista ohitti kokonaan kysymyksen herätysliikkeestä.
– Joukossa on sellaisia, joiden herätysliiketausta on toimituksen tiedossa, toimittaja Taneli Kylätasku toteaa.
Hän mainitsee, että lestadiolaisiksi tiedetyistä ehdokkaista vain kolme ruksi tämän kohdan.
Loput katsovat viisaammaksi hylätä tiedon omasta herätysliikkeestään.
Evankelisuus saa puolestaan kannatustaan suurempia lukuja, koska moni vastaajaa luulee sen tarkoittavan evankelis-luterilaista kirkkoa.
Puoluekannatus
Puoluekannatus ilmaistaan jutussa grafiikkana per vastaajien määrä. Kuvio kertoo puolueiden suuruusluokat ilman tarkkoja prosenttilukuja. Se on järkevää, koska puoluekannatusta luotaavat vastukset antavat epätarkkoja tietoja herätysliiketaustan tapaan. Kysymykseen lähimmästä puolueesta ei ollut pakko vastata. Puoluetausta voi siten jäädä hämärän peittoon.
Essen tiedoista kävi ilmi esimerkiksi, että melko moni Peruskristittyjen listan ehdokkaista jätti kertomatta puoluetaustansa. Joko vastaaja piti asiaa itsestään selvänä, koska on perussuomalaisten listalla, tai sitten ei halunnut sitä erikseen ilmaista. Sama voi koskea muiden puolueiden kannattajia.
Suurin ryhmä oli nukkuvien puolue. Neljäsosa vastaajista ei ilmaissut lähintä puoluekantaansa tai sanoi, ettei mikään puolue ole itseään lähellä.
Suurin ehdokkaiden nimeämä puolue on kokoomus, toiseksi suurin vihreät ja kolmanneksi perussuomalaiset. Kokoomus on yhtä iso kuin vihreät ja perussuomalaiset yhteensä.
Seuraaviksi tulivat tasavahvoina SDP, RKP ja kristilliset. Keskustan ja muiden puolueiden kannattajien määrä oli hyvin vähäinen. Vasemmistoliitolla ei ollut yhtään kannattajaa.
Helsinki: Heränneet hyväksyviä
Helsingin seurakuntalehden Kirkko ja kaupungin toimitus teki samankaltaista analyysiä kuin Esse, mutta suppeammin teemoittain. Laajempi analyysi on syntyvaiheessa. Työ on laaja, koska Helsingissä on 635 ehdokasta.
Nyt saaduissa tuloksissa tehtiin yhteenvetoja herätysliikkeiden, puoluetaustan ja ilmaistujen asenteiden suhteen.
Perusluterilaisiksi noteerattiin jutussa vastaajat, jotka eivät ilmoittaneet kuuluvansa mihinkään lueteltuun hengelliseen liikkeeseen.
Lehti toteaa, että suuri osa ehdokkaina olevista herätysliikkeiden jäsenistä kannattaa perusluterilaista konservatiivisempia arvoja.
– Konservatiivisilla arvoilla viittaan esimerkiksi kriittisyyteen nais- ja miesparien avioliittoja ja/tai naispappeutta kohtaan, toimittaja Pihla Tiihonen toteaa.
Näillä kriteereillä löytyy myös poikkeava havainto herätysleikkeistä. Jutun mukaan herännäisissä vaikuttaisi olevan muita enemmän naispappeus- ja homoavioliittomyönteistä porukkaa.
– Körteissä on naispappeja sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustajia. Osa Helsingin herännäisistä ehdokkaista pitäisi kirkollisen vihkimisen eri sukupuolta olevilla pareilla, vaikka suurin osa avaisi sen myös samaa sukupuolta oleville, Tiihonen selventää.
Kirkko ja kaupunki -lehden analyysi kertoo lisäksi, että kokoomuslaisissa, vihreissä ja demareissa on eniten niitä perusluterilaisia, jotka eivät ilmoittaneet erityistä hengellistä taustayhteisöä.
Perspektiiviä äänestäjille
Tiihonen toteaa, että Kirkko ja kaupungin jutulla päätettiin palvella äänestäjiä, jotka ovat kaukana kirkon sisäpiiristä, eivätkä todennäköisesti tunne esimerkiksi kaikkia herätysliikkeitä lainkaan.
Analyysiin tuo epävarmuustekijöitä se, että vastaajatkaan eivät ole aina perillä herätysliikkeistä. Tästä kertoo kirkkohallitukseen tullut palautevyöry siitä, että moni ehdokas vastasi kuuluvansa evankelisuuteen vain, koska on evankelisluterilaisen kirkon jäsen.
Jutun mukaan kaikki evankelisiksi ilmoittautuneet ehdokkaat eivät ole ymmärtäneet käsitteen merkitystä. Näin avara perusluterilainen otti itselleen tietämättömyyttään konservatiivin leiman. Evankelisuuden päähaara vastustaa naispappeutta.
Evankelisuudesta jakautunutta ja naispappeuteen myönteisesti suhtautuvaa Evankelista lähetysyhdistystä vaalikoneen luettelossa ei ollut lainkaan, ei myöskään viidesläisyyteen vanhastaan kuulunutta, mutta sen muita ryhmiä paljon suvaitsevaisempaa Kansan Raamattuseuraa.
Lisää epävarmuustekijöitä tuo se, että puolue- ja herätysliiketaustaa ei ollut pakko ilmaista. Johtopäätökset kertovat kuitenkin arvojen ja asenteiden pääasiallisista yhteyksistä ja antavat äänestäjälle perspektiiviä.