Dokumentti näyttää, millaista on kohdata oman läheisen surmaaja

Henkirikoksen uhrina kuolee Suomessa vuosittain noin sata ihmistä. Dokumenttiohjaaja John Websterin uusi elokuva Silmästä silmään käsittelee henkirikosten uhrien omaisten ja rikoksen tekijöiden kohtaamisia. Elokuvaa on rahoittanut muun muassa Kirkon mediasäätiö.

Ohjaaja sai ajatuksen dokumentista, kun hän tutustui trauman purkukeinona käytettyyn restoratiiviseen dialogiin. Sen avulla vakavan rikoksen uhrilla tai omaisella on mahdollisuus käsitellä rikoksen seurauksia.

– Halutessaan ja tiettyjen edellytysten täyttyessä hän myös pääsee kohtaamaan rikoksen tekijän, John Webster kertoo.

Omaisen menettäminen henkirikoksen uhrina on hyvin traumaattinen kokemus. Äärimmäisten tekojen vaikutukset jäävät elämään senkin jälkeen, kun rangaistukset on jaettu. Omaisella on monia kysymyksiä: Miksi näin tapahtui? Olisinko voinut tehdä jotakin sen estämiseksi?

Kun kysymykset ovat avoinna, surun työstäminen siirtyy. Pahimmillaan se jää kokonaan tekemättä.

– Jollakin tavalla suru kuitenkin purkautuu. Se voi ilmetä esimerkiksi masennuksena, työkyvyttömyytenä tai itsetuhoisina ajatuksina, Webster sanoo.

”Päätimme, että silmät ovat tässä elokuvassa se keskeinen juttu”

Elokuvan keskeinen jännite syntyy henkirikoksen uhriksi joutuneen omaisten ja tekijöiden kasvokkaisista kohtaamisista.

Niitä ei koskaan järjestetä ilman tarkkaa harkintaa, vaan arvioidaan, onko tapaaminen omaisen edun mukaista. Etukäteen myös selvitetään, että muutama tekijään liittyvä asia toteutuu. Ensinnäkin hänen täytyy osoittaa olevansa aidosti pahoillaan teostaan.

– Henkirikoksesta tuomitun pitää myös suostua vastaamaan omaisen kysymyksiin.

John Webster toteaa, että tekijän näkökulmien kuuleminen on toiselle osapuolelle usein merkittävä kokemus.

– Kun omainen saa kuulla tekijältä tekoon johtaneista syistä, myös tekijästä tulee hänen silmissään inhimillinen ihminen.

Ohjaaja halusi antaa kaikille osapuolille kohtaamistilanteessa täyden rauhan. Heti kuvausten jälkeen mitään materiaalia ei vielä saanut julkaista, vaan osallistujien kanssa oli sovittu muutaman kuukauden harkinta-ajasta. Vasta sen jälkeen elokuvaa alettiin varsinaisesti työstää.

– Kaikki saivat myös nähdä elokuvan viimeisen version. Kukaan ei kaivannut siihen enää muutoksia.

Kuvaustilannekin mietittiin tarkkaan. Vankilan tapaamishuoneeseen rakennettiin musta sermi, jonka taakse kamera upotettiin.

– Päätimme, että silmät ovat tässä elokuvassa se keskeinen juttu. Haastatteluissa huoneeseen asetettiin taustakangas, jota pystyi säätämään. Näin silmien merkitystä saatiin korostettua vielä enemmän, Webster kertoo.

”Ihmiset ovat valmiita kohtaamaan äärettömän vaikeita asioita”

Kun henkirikoksen tehnyt ja uhrin omainen kohtaavat, tilanteen intensiivisyys vangitsee myös katsojan. Keskiössä on erityisesti kaksi asiaa: anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen.

Silmästä silmään ei ole onnelliseen loppuun pyrkivä Hollywood-filmi. Kukaan dokumentin omaisista ei pystynyt lopullisesti antamaan anteeksi lapsensa tai veljensä surmaajalle.

Tämä ei Websterin mukaan ollut tavoitteenakaan.

– Sydämestä tulevan anteeksi pyytämisen merkitys joka tapauksessa korostuu. Se on aivan olennaista sekä tekijän että omaisen kannalta. Kohtaamisen ja anteeksipyynnön kautta molemmat tahot voivat lähteä elämässään eteenpäin.

Websterin mukaan projektin aikana tuli esiin, millaista vahvuutta ja hyvyyttä ihmisestä voi löytyä rajuista menetyksistä huolimatta.

– Rohkeus on elokuvassamme hyvin vahvasti läsnä. Ihmiset ovat valmiita kohtaamaan äärettömän vaikeita asioita päästäkseen elämässä eteenpäin.

Silmästä silmään esitetään Yle TV1:llä torstaina 2.4. kello 19.00 ja sunnuntaina 5.4. kello 11.40. Elokuva on katsottavissa myös Yle Areenassa.

Kuva: Jan Nyman. Seinäjokelainen Mika on yksi elokuvan omaisista.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Parisuhde voi joutua lujille” – Kirkon perheneuvonta auttaa nyt ja poikkeustilan jälkeen
Seuraava artikkeliKommentti: En halua katsoa ehtoollista vaan kaivata sitä ja odottaa, että poikkeustila on ohi

Ei näytettäviä viestejä