Turun Henrikinkirkon luentosarjassa on keskitytty tänä keväänä köyhyyteen. Viime viikon luennolla oikaistiin köyhyyteen liittyviä vääriä luuloja ja käsiteltiin perustuloa.
Johtava diakoniatyöntekijä Heli Lindroos kertoo, että ihmisillä on köyhyyteen liittyen aivan ihmeellisiä luuloja.
– Normaalisti toimeentulevat elävät kuplassaan ja seurustelevat kaltaistensa kanssa. Tällöin he eivät ymmärrä miltä köyhyys tuntuu tai mitä se on. Rohkaisen ihmisiä ulos kuplistaan, jotta ymmärrys lisääntyisi, Lindroos sanoo.
Diakoniatyöntekijöille köyhyyden kohtaaminen on arkipäivää.
– Diakonian asiakkaaksi tulee vain köyhiä ihmisiä. Laskennallinen köyhyysraja on, että saa 1200 euroa kuukaudessa käteen. Meidän näkökulmastamme tällaiset ihmiset ovat vielä rikkaita, sillä monet saavat paljon vähemmän, Lindroos kertoo.
Sukulaiselta saatu lahjarahakin vähennetään toimeentulotuesta
Lindroosin mukaan ihmiset eivät ymmärrä, miten toimeentulotukea lasketaan, ja siksi summat vaikuttavat monen mielestä korkeilta. Todellisuudessa toimeentulotuen hakijalle laskettava yksilöllinen lisätukimäärä voi olla vain muutamia euroja. Kaikki tulot, kuten lahja sukulaiselta, vähentävät tukea.
– Rahamääristä on aivan huikeita väärinkäsityksiä. Ihmiset elävät todella pienillä summilla, eivätkä todellakaan vain makaa sohvalla ja juo kaljaa, Lindroos sanoo.
Hän korostaa, että jatkuva pinnisteleminen toimeentulon ja selviämisen rajoilla on hyvin raskasta.
Lindroosin mielestä media ylläpitää ja levittää vääriä luuloja köyhyydestä ja toimeentulotuesta. Väärät huhut lähtevät nopeasti liikkeelle.
– Kaikenlaisia väitteitä voi esittää perustelematta. Kukaan ei jaksa ja ehdi oikaista kaikkia virheellisiä väittämiä, Lindroos toteaa.
Oikaisut eivät myöskään saa samanlaista huomiota kuin kohu-uutiset.
Lindroos korostaa, että suurin osa suomalaisista on töissä tai heillä on muuten säännölliset tulot. Toimeentulotuen saajia on vähän, ja he eivät uhkaa tai kaada yhteiskuntaa. Taju mittakaavoista on tärkeä.
Perustulostako ratkaisu?
Monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä aiheuttaa välillä katkoksia ihmisten tukiin ja pahentaa köyhyyttä. Yhdeksi ratkaisuksi on ehdotettu perustuloa.
– Perustuloon siirtyminen yksinkertaistaisi järjestelmää, kertoo professori Mikko Niemelä.
Niemelä kertoo, että perustulosta on lukuisia erilaisia malleja, ja siksi myös kannattajat ja vastustajat näkevät sen hyvin eri tavoin.
Perusajatuksena on, että ihmisille maksettaisiin yhtä tasasuuruista etuutta lukuisten erilaisten tukien sijaan. Avoimia kysymyksiä ovat etuuden suuruus sekä se, että keille kaikille se kuuluisi.
– Toimeentulotuen, asumistuen ja työttömyyden perusturvan välillä on nyt päällekkäisyyttä. Toimeentulotuen ja työttömyyden perusturvan muuttaminen yhdeksi etuudeksi olisi yksi ratkaisu. Asumistukea tulisi puolestaan yksinkertaistaa ja kehittää erikseen sitten kun tiedetään, mille tasolle perustulo asettuu, Niemelä sanoo.
Sipilän hallitus on teettänyt perustulosta esiselvityksen ja on nyt jatkamassa asian käsittelyä.
Niemelä kertoo, että perustuloa saatetaan kokeilla seuraavaksi muutamassa kunnassa.
– Toivon, että kokeilu toteutuu ja on hyvin suunniteltu, jotta nähdään miten perustulo toimii. Nykyistä järjestelmää voidaan parantaa myös muilla tavoilla, kuten toimeentulotuen lainsäädäntöä muuttamalla, Niemelä sanoo.
Vielä Niemelä ei osaa sanoa, että kannattaako hän perustulojärjestelmää Suomeen.
Kuva: Saara Paatero