Kirkon diakoniajohtajan Kalle Kuusimäen mukaan eduskuntavaalikeskustelussa on ollut tärkeitä aiheita. Kahta teemaa hän olisi kuitenkin ainakin kirkon hallitusohjelmatavoitteista käsin kaivannut polttopisteeseen. Ne ovat terveys- ja tuloerojen kasvu ja se, miten eroja aiotaan kaventaa, vai aiotaanko yleensä. Lisäksi Kuusimäki olisi toivonut enemmän puhetta hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistämisestä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kannalta – myös kansainvälisestä näkökulmasta.
Toisaalta kirkkohallituksessa työskentelevä diakonian ja yhteiskuntatyön johtaja Kuusimäki sanoo, ettei voi olettaa, että jo ennen vaalitaistelua kaivetuista poteroista noustaisiin pois. Siksi hän toivookin julkista keskustelua myös vaalien jälkeen.
– Nyt vaalit tuntuvat herättävän ihmisissä laajaa kiinnostusta. Tässä on mahdollisuus ja otollinen hetki suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaisten aitoon osallistamiseen. Kun asiat kiinnostavat, nyt pitää lyödä politiikassa pökköä pesään, vaikka kohta vaalit ovatkin takanapäin, Kuusimäki sanoo.
Luterilainen kirkko esittää tulevaan hallitusohjelmaan muun muassa kirjauksia suomalaisten terveys- ja tuloerojen kaventamisesta, perheiden ja vanhemmuuden tukemisesta sekä toimista köyhimpien maiden ruokaturvan parantamiseksi.
Arkkipiispa Kari Mäkinen on myös kutsunut kokoon köyhyystyöryhmän, jonka tarkoituksena on nostaa köyhyyskysymys hallitusohjelmaan. Kuusimäki ei vielä avaa tämän työn tuloksia, koska prosessi on kesken. Köyhyysryhmä julkistaa näillä näkymin esityksensä 26.4.
”Jos muut välttelevät, kirkon otettava vastuuta”
Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen peräsi
Yle uutisen
haastattelussa kirkkoa mukaan poliittiseen keskusteluun. Häkkisen mukaan poliittiset puolueet arkailevat syvällisiä arvokysymyksiä. Häkkisen mukaan nykyisessä vaalikeskustelussa heikoimmassa asemassa olevien asiat jäävät käsittelemättä
– On helpompaa puhua pinnallisista asioista. Kaikki menee entistä nopeammaksi, eikä ole aikaa syventyä syviin kysymyksiin ja ehkä myös laajempiin kysymyksiin. Päivästä toiseen vaalikeskustelussa pyörivät samat teemat. Puhutaan euroopan kriisimaiden auttamisesta, vähemmistökysymyksistä tai verotuskysymyksistä. Moni ihminen kokee, että heidän omia elämänkysymyksiä ei kuulla. Jos näin käy niin kuljemme kylmää ja näköalatonta yhteiskuntaa kohti, Häkkinen lausui Ylelle.
Kuusimäki yhtyy Häkkisen ajatuksiin.
– Kirkon – siis jäsenten myös, ei ainoastaan viranhaltijoiden – täytyy osaltaan edistää syvällistä arvokeskustelua yhteiskunnassa. Kirkko on huomattava yhteiskunnallinen vaikuttaja instituutionakin. Jos yhteiskunnassa muut instituutiot väistelevät niille kuuluvaa tai niiltä odotettua arvokeskustelu-, -kasvattajan tai -vaikuttajan tehtävää, kirkon on silloin erityisesti syytä ottaa vastuuta ja innostaa muitakin mukaan, Kuusimäki jatkaa.
Samalla hän kuitenkin muistuttaa luterilaisen luonnollisen moraalilain tulkinnasta, jonka mukaan kirkko ei tuo arvokeskusteluun esimerkiksi ilmoitukseen nojautuen mitään uutta. Hän jatkaa, että yleensä uskotaan siihen, että ihmisen luonnollinen järki riittää moraalin sisällön käsittämiseen.
– Sen sijaan kirkolla voi olla tehtävää moraaliseen toimintaan motivoinnissa. Ymmärrän kirkon perustehtävän kokonaisvaltaisesti. Lyhyesti ilmaistuna se on välittää ihmisille kokemus Jumalan rakkaudesta. Tällöin siihen kuuluu myös huoli ihmisen hyvän elämän edistämisestä tässä ja nyt.
Lue myös: Arkkipiispa kutsui koolle laajapohjaisen köyhyystyöryhmän
Toimeentuloongelmat saavat yhä useamman turvautumaan kirkkoon
Hyvinvointivaltio on totta enää enemmistölle
(Etusivun kuva: KuvaKotimaa)