Diakoniabarometri 2018: Digidiakonia madaltaa avun hakemisen kynnystä

Diakoniatyön arjessa näkyvät nyt vahvasti moniongelmaiset nuoret aikuiset sekä terveydenhuollosta tinkiminen varattomuuden vuoksi. Tämä selviää tuoreesta diakoniabarometristä. Köyhyys, työttömyys, päihteet ja yksinäisyys ovat keskeisimpiä diakoniatyöntekijöiden kohtaamia sosiaalisia ongelmia joka puolella Suomea.

Diakoniabarometri 2018 – Yksinäisyyden monet
kasvot julkaistiin Kirkon diakonian päivillä tänään lauantaina. Diakoniabarometri julkaistiin nyt kymmenennen kerran.

Puolet diakoniatyöntekijöistä kohtaa viikoittain henkilöitä, jotka tinkivät varattomuuden vuoksi terveydenhuollostaan. Kolmannes diakoniatyöntekijöistä kohtaa viikoittain yksinäisiä nuoria aikuisia, joiden yksinäisyyteen liittyy päihdeongelmia, ammattikoulutuksen puutetta, työttömyyttä sekä mielialan ongelmia. Ylisukupolvinen huono-osaisuus näkyy diakoniatyön arjessa vahvasti.

Pienempien paikkakuntien diakoniatyöntekijät nostavat nuorten aikuisten työttömyyden ja yksinäisyyden erityiseksi huomion kohteeksi. Tämän ohella merkittävä huolen aihe on sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyminen. Välimatkat palveluihin pitenevät eikä sosiaali- ja terveysalan resurssit riitä hyvään palveluun.

Barometrin mukaan diakoniatyöntekijät käyttävät nykyisin työssään ahkerasti sosiaalisen median kanavia, erityisesti Facebookia. He kokevat, että digidiakonia madaltaa kynnystä hakea apua ja lisää näin tavoitettavuutta. Tulevaisuudessa työntekijän tulee diakoniatyön asiantuntijuuden lisäksi omaksua monipuoliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot.

Sähköiset työvälineet ovat nopeuttaneet kommunikointia ja helpottaneet työntekoa. Toisaalta sosiaalisen median aktiivisuus on entisestään hämärtänyt työajattomien työntekijöiden työn ja vapaa-ajan eroa. Osa diakoniatyöntekijöistä kokee tämän kuormittavana.

Diakoniabarometri toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa Diakin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöinä. Tutkimus koostuu viidestä artikkelista.

Barometrin laativat Sääksmäen seurakunnan johtava diakonian viranhaltija Päivi Isomäki, Vantaan Tikkurilan seurakunnan diakoniatyöntekijä Johanna Lehmusmies, Asikkalan seurakunnan diakoniatyöntekijä Päivi Salojärvi ja Porvoon suomalaisen seurakunnan diakoniatyöntekijä Veera Wallenius.

Tulosten tiivistelmän ja pohdinta-artikkelin kirjoittajina olivat myös Kirkkohallituksen asiantuntija Titi Gävert sekä Diakissa tutkimustyötä ohjanneet opettajat, yliopettaja Mikko Malkavaara ja lehtori Jouko Porkka.

Barometrin teemoiksi valittiin diakonian viestintä ja vaikuttaminen, diakoniatyön arki, diakoniatyön haasteet muuttuvassa Suomessa, työtä tukevat rakenteet sekä diakoniatyöntekijän ja työyhteisön kristillinen orientaatio.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Seurakuntavaalit ovat enemmän kuin paikallisvaalit
Seuraava artikkeliVuoden diakoniatyöntekijä: ”Raskainta on julma väkivalta, joka saattaa jatkua Suomessakin”

Ei näytettäviä viestejä