Kerran kysyin eräältä psykiatrilta, mikä voisi olla psykologinen selitys sille, että jotkut kiroilevat niin paljon. Vastaus: Heillä on huono sanavarasto. Teologinen selitys on tietysti hieman erilainen. Mutta vastaus oli silti hyvä! Kirosana jumalauta on muuten väännös sanoista Jumala auta. Kerran erään kommunistipuolueen ehdokkaana oli porilainen mies, joka käytti vaalimainoksessa itsestään lempinimeä ”rivo”. Ei se kuitenkaan auttanut häntä pääsemään läpi. Paljon kiroileva ilmaisee sillä jumalattomuutensa. Heidän ylpeytenään on heidän häpeänsä.
Vähän kiroilusta
44 KOMMENTIT
JÄTÄ VASTAUS
Lyhyt omakohtainen kertomus.
Muutama vuosikymmen sitten, yhdessä vetämässäni projektissa toimi opistoinsinööri diplomi-ininöörin tehtävässä. Hän yritti useassa yhteydessä haastaa minut lapsikasteasiassa, sekä harjoitti toisen samanmielisen kanssa kiroilua. Vaikka en ole koskaan välttänyt keskustelua, niin kiistoja olen aina karttanut. Hänen kantojaan näissä ”kirkollisissa” asioissa en siis koskaan haastanut. Sitten aktivoitui korkeasti koulutettu kirkollinen ryhmä, joka ilmoitti haluavansa korjata vapaitten suuntien heikon Raamatun tuntemuksen. Tämä hanke eikä mikään muukaan, saannut Tuulta siipiensä alle.
Mitä kiroiluun ja muuhun jumalattomien kielenkäyttöön tulee, niin uskon, Paavalin ohje Efesolaiskirjeessä 5 sen 4. jakeessa, ”Älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta.”
Kai sitä uskovainenkin voi joskus vähän vitsailla. Esimerkiksi:
Laihialainen nuoripari oli mennyt naimisiin ja suunnitteli häämatkaa. Mies matkusti yksin Vaasaan, ja kun ystävä kysyi, miksi vaimo ei ollut mukana, mies vastasi: Vaimo oli jo aikaisemmin käynyt siellä!
Elä hyvin-naura usein-rakasta paljon ryhmästä
Esim. viinavitsit ja seksismivitsit ovat eri asia!
Mika,
On ilmaisu ”sopivaisuuden rajat”. Uskon, että siitä on kysymys. Toisaalta Luther oli Augustinuksen kanssa sitä mieltä, etenkin Luther, että ”valkoiset valheet” ja huvittamistarkoituksessa puhuttu pöty v oisi olla joskus tarpeenkin, koska ihmisyyttäkin on hoidettava. Tästä ihmisestä on Raamattu antanut monin tavoin selvän kuvan, koska ihminenhän luotiin ensin eläimeksi. Hengellinen opetus ei ulotu tähän zoologiseen aikakauteen.
Kasvit ja eläimet on Raamatun luomiskertomuksen mukaan luotu ”lajiensa ja lajinsa mukaan”. Ihminenkin luotiin sellaisenaan valmiiksi ihmiseksi ja Jumalan kuvaksi. Kehitystä ja evoluutiota tapahtuu lajien sisällä ja puitteissa. Eri lajit eivät voi keskenään saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Lajeista ei kehity uusia lajeja. Eri rotuja ja alalajeja on kyllä olemassa.
Kiitos Mika oikaisusta!
Raamatun mukaan ihmistä ”ei ensin luotu eläimeksi.”
Mika,
Puhummekohan nyt samasta asiasta. Selvennän kantaani joka on Raamatusta:
1.Moos. 1:26, loi ihmisen, niinkuin koko luomakunnan. Siksi Saarn. 5:18 ”.. että he (ihmislapset) OMASSA OLOSSAAN ovat eläimiä.”
Koko luomakunta on tulelle talletettu, vain ihmisessä oleva Jumalan häneen puhaltama Henki ei tuhoudu, kun alkuaineetkin kuumuudesta sulavat, häipyvät. Ihmisen henki ”elää” taivaassa tai helvetissä. Jumalan henki on ihmisen tähän maailmaan syntyessä. Itse siirryin tästä syntymätilasta omakohtaiseen uuteen Hengen olotilaan uskoontulon, uudestisyntymän kautta.
Mitä tekemistä on kommentillasi ihmisessä olevan Jumalan Hengen kanssa, joka on elävä tai kuollut?:
”Kehitystä ja evoluutiota tapahtuu lajien sisällä ja puitteissa. Eri lajit eivät voi keskenään saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Lajeista ei kehity uusia lajeja. Eri rotuja ja alalajeja on kyllä olemassa.”
Ihminen luotiin ihmiseksi, ei eläimeksi. Ihminen on ihminen, vaikka ei uskoisi Jumalaan.
(5:18 Sekin on Jumalan lahja, jos Jumala kenelle ihmiselle antaa rikkautta ja tavaraa ja sallii hänen syödä siitä ja saada osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa. Saarnaaja)
Pitäisi olla 3:18
3:18 Minä sanoin sydämessäni: Ihmislasten tähden se niin on, jotta Jumala heitä koettelisi ja he tulisivat näkemään, että he omassa olossaan ovat eläimiä. Saarnaaja
Jae 3:18 ei tarkoita, että ihminen on ollut ennen eläin (apina)
KR 1933/-38
1Moos. 2:7 Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.
Rinnakkaisviitteet (KR 1933/-38)
1Kor. 15:45 Niin on myös kirjoitettu: ”Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu”; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.
1Kor. 15:47 Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta.
Omassa olossaan ilman Jumalaa ihminen käyttäytyy ja elää kuin järjetön eläin. Villisti. Näin ajattelisin tästä Saarnaajan kohdasta.
Psalmit:
32:9 Älkää olko niin kuin järjettömät orhit ja muulit, joita suitsilla ja ohjaksilla, niiden valjailla, suistetaan; muutoin ne eivät sinua lähesty.
Vitseistä vielä:
”Mielestäni viulu on paljon mukavampi soitin kuin piano.”
”Soitatteko molempia?”
”En, minä olen muuttomies.”
Valitut Palat
Jatketaan vielä vähän vitsailua, etten olisi aivan tosikkouskovainen.
YLLÄTYS, YLLÄTYS
Jenni kaivautui aviomiehensä kainaloon ja kuiskasi:
– Toivon synttäriksi jotakin, missä on paljon jalokiviä.
Juhlapäivänä Jenni avasi sydän pamppaillen paketin, jonka sisältä paljastui Afrikan tähti-peli.
HAMPAAT HUKASSA
– Missä Joen hampaat ovat?
– Joensuussa.
ARVOITUS
– Mikä on miehen paras nelijalkainen ystävä?
– Sohva.
Apu-lehti
Tietokilpailukysymys: Mikä olikaan Sepeteuksen poikain isän nimi?
Seitsemän veljestä. Lukkari kysyi Juhanilta ja hän ei tiennyt.
”Onko se Raamatussa?”
”On ja on myös kysymyksessä.”
Minä rukoilen sinua, Herra Jumala, rakas taivaallinen Isä! ettäs tahtoisit lainata minulle sinun Pyhän Henkes, että minä taitaisin oikein ymmärtää, vastaan ottaa, pitää, ja sydämmeeni panna ja kätkeä sinun pyhän sanas, sinulle, Herra Jumala, ylistykseksi, kiitokseksi ja kunniaksi, ja minulle parannukseksi; niin myös minun lohdutuksekseni ja uskoni vahvistukseksi, että minä sinun pyhän armos kautta niin olisin hyvä pelto, johon sinun jumalallinen siemenes lankee, juurtuu, kasvaa, ja kantaa hedelmän kärsivällisyydessä ijankaikkiseen elämään. Amen.
Vanha Suomalainen Virsi- ja Evankeliumi-Kirja, vasta uudesti ojennettu 1857, siihen sopivain kappalten kanssa, s. 782, Raumalla 1963, O. Y. Länsi-Suomen kustannuksella.
Mitä lain käsitteellä tarkoitetaan ja ymmärretään, kun laista puhutaan ja saarnataan kristityille Uudessa testamentissa?
Kymmenen käskyn lakia. Kun Kristus ja Paavali mainitsevat lain tässä merkityksessä, he tarkoittavat yksinkertaisesti kymmentä käskyä (Matt. 5:17-; 19:17-; Luuk. 10:26-27; Room. 7:7; 13:8-9).
Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 65, Concordia ry, 2023.
Meillä on tapana kääntää kanavaa heti, jos Herramme nimeä käytetään kirosanana. Senkin olen havainnut , että jos niin ei tehdä, niin jatkossa seuraa jotain muuta sopimatonta katsottavaa. TV ohjelmat alkaa olla niin täynnä kaikkea saastaa, ettei kanavan vaihtamisestakaan ole aina apua. Kouluissa opettajille kiromiset päin naamaa on tullut monille nuorille jo tavaksi, eikä sitä pidetä enää minään.
Mika
Kiitos blogitekstistäsi!
Reijo
Puhut kreikkalaisen filosofian mukaisin ilmauksin asettaessasi ihmisen ruumiillisen ja henkisen osan erikseen. Raamatussa heprealaisessa ajattelussa, käyttääkseni itämaisten kielten professorin Jussi Aron opetusta, mitä abstraktein käsite ilmaistaan mitä konkreettisimmin ilmauksin, esim. armo ilmaistaan kohtu sanalla, ja mitä konkreettisimman ilmauksena saatetaan käyttää mitä abstrakteinta ilmausta, esim. jostain oikein kauniista ihmisestä saatetaan sanoa, että kauneuden käsite saa hänessä ilmaisunsa.
Huomaapa, että maan tomu ja Jumalan henkäys YHDESSÄ ovat elävä sielu:
1.Mooseksen kirja 2:7:
”Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.”
Jeesuksen ylösnousemus oli ruumiillinen. Hän pystyi syömään oppilaittensa kanssa. Yhtä ruumiillinen on meidän ylösnousemuksemme. Uskontunnustuksessakin tämä todellisuus ilmaistaan ”Minä uskon — ruumiin ylösnousemuksen —”, alkukielellä kreikaksi: —- ”σαρκὸς ἀνάστασιν,” sarkós anástasin, lihan ylösnousemuksen, —
Jo Jesajan kirjassa on ennustettu ruumiin ylösnousemus. Siinä myös sanotaan, että ylösnousemuksen ratkaisee KASTE, josta seuraa, että vainajat nousevat ruumiillisesti ylös.
Jes. 26:19
”Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon, minun RUUMIINI nousevat ylös. Herätkää ja riemuitkaa, te jotka tomussa lepäätte, sillä sinun KASTEESI on valkeuksien kaste, ja maa tuo vainajat ilmoille.”
Paavali sanoo Room. 8:11
”Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset RUUMIINNE Henkensä kautta, joka teissä asuu.”
8:23 eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän RUUMIIMME lunastusta.
Ken uskoo Kristukseen ja on kastettu, hän korottakoon ylös kätensä ja uskokoon lujasti, että hän jo on vapahdettu kaikista synneistään, sekä suurista että pienistä, olkootpa ne minkä nimellisiä tahansa, ja ettei Jumala enää lue hänelle ainoatakaan syntiä, vaan että hän on Jumalan edessä aivan puhdas, ja olkoon hän omassatunnossaan yhtä iloinen kuin Aadam ennen lankeemustaan tahi enkeli, jopa kuin itse Kristus. Sillä Jumala tahtoo, että me suuresti kunnioitamme Hänen hyviä töitänsä.
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta, s. 198-199, SLEY, 1925.
Tyytykäämme siihen puhdistukseen, jonka Jeesus Kristus meille lahjoitti sekä ristillä että pyhässä kasteessa, älkäämmekä koetelko itse puhdistaa itseämme synneistämme.
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta, s. 435, SLEY, 1925.
Kristus sanoo, etteivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat (Matt. 9:12). Evankeliumi on saarnattava köyhille, joiden sydän on ensin pelästynyt ja murtunut (Luuk. 4:18; Jes. 61:1; 66:2). Farisealainen sydän ajattelee nimittäin teko-opin tiimellyksessä, ettei armon saarnasta ja Kristuksesta ole hänelle hyötyä. Huoleton ja epikurolainen sydän ei siitä puolestaan välitä eikä sitä kaipaa tai etsi. [Epikurolaisuus pohjautuu filosofi Epikuroksen (341-270 eKr.) edustamaan ajatteluun, jossa maallisen onnen tavoittelu koetaan tärkeimmäksi päämääräksi ja jumalanpelko puolestaan turhaksi.] Siksi Herralle Kristukselle täytyy valmistaa tie lain saarnan kautta. Se tapahtuu niin, että farisealaisille osoitetaan lain nojalla, että he ovat itse synnin ja Jumalan vihan alla eivätkä voi kestää omassa vanhurskaudessaan Jumalan tuomion edessä eivätkä saavuttaa ikuista elämää omilla teoillaan. Huolettomille epikurolaisille näytetään puolestaan, kuinka vakavia ja kauhistuttavia heidän syntinsä ovat Jumalan edessä ja miten he perivät niiden tähden Jumalan vihan alla ikuisen tuomion. Näin sekä farisealaiset että epikurolaiset alkavat tuntea nälkää ja janoa vanhurskauden perään, jonka evankeliumi ilmoittaa Kristuksessa ja lahjoittaa armosta.
Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 66, Concordia ry, 2023.
“Kyllä moni kristitty käy kärsimättömäksi kohdatessaan vaikeuksia. Kärsimättömyytensä vuoksi hän voi raivostua jopa aivan vähäpätöisten asioiden takia. Kun hän sitten toipuu, hän häpeää itseään.” C. F. W. Walther, Jumalan kyllä & Jumalan ei, lain ja evankeliumin tehtävä, s. 99, Sley-Kirjat, 1994.
Tämäkin on kyllä totta. Tämänkin vuoksi tarvitsemme jatkuvasti Jeesuksen armoa ja anteeksiantamusta. Minä ainakin. Jos uskovainen käyttäytyy sopimattomasti, on tärkeää, että hän myös katuu sitä ja pyytää sitä anteeksi ja uskoo sen anteeksiannetuksi. Tässäkin on jatkuvan kilvoituksen paikka.
Kiittäkäämme Jumalaa, että hän antoi meille Poikansa, ei ainoastaan vapahtajaksi, vaan myös sielujemme asukkaaksi ja kirkastajaksi, ja että Hän on meitä pyhittänyt, hallinnut, siunannut ja varjellut.
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta, s. 336, SLEY, 1925.
Voimasanojen joukossa on muitakin rukoukseen viittaavia kuin ’jumalauta’. Käsittääkseni ’saamari’, ’samperi’ ja ’saakeli’ periytyvät katoliselta ajalta ja pyytävät apua Marialta, Pietarilta ja Mikaelilta. ’Sus siunatkoon’ tarkoittaa itseään Jeesusta. Jonkinlaisesta avuttomuudestakin on tässä tavassa kysymys.