Tässä teoksessa kirkkoisä Augustinus opettaa kristinuskon keskeisiä opinkohtia.
Hän opastaa uskon sisältöä, mitä usko Jeesukseen merkitsee.

Usko on luja luottamus. Se panee toivonsa Jumalan varaan. Turvautuu Jumalan rakkauteen. Usko tarrautuu Jumalan lupaukseen. Lupaus pysyy voimassa.
Usko on luja luottamus. Koska Jumala itse antaa uskon, niin usko kestää, pysyy voimassa aikojen heitellessä, kohtaloiden vaihdellessa, historian lehtien kääntyessä. Alati kuitenkin usko kestää ja pysyy voimassa, sillä se turvautuu Jumalan voimaan.
Usko on luja luottamus. Se turvautuu itse olemisemme juuriin. Kaiken alkuun. Alussa Jumala loi kaiken. Sekä näkyvän että näkymättömän maailman. Usko on enemmän kuin näkyväinen,
sen näkemistä, mitä ei nähdä.
Niinpä usko luo katseemme Jumalan suurten tekojen ylistämiseen. Näin näkyvä tulee esiin näkymättömästä. Elämän syvin voima ja luottamus uskosta Jumalaan ja hänen hyvyyteensä.
näkyvä on syntynyt näkymättömästä.
Usko on luja luottamus. Tekijänsä eteen ihminen haluaa. Jumalan eteen kaipaa. Vielä syntiinlankeemuksen jälkeenkin tämä pääsee esiin. Koko ihmiskunta kaipaa elämämme syvimmän olemuksen löytämistä. Kain ja Abelkin toivat uhrinsa Herran eteen. Usko antaa avaimen tähän löytöön. Abel uskoi. Hänen uhrinsa kertoi tästä. Jumalan suosio tuli hänen osakseen.
Koska Abel uskoi,
hän sai vanhurskaudestaan todistuksen,
Usko on luja luottamus. Tämän koki myös Henok. Jumalan armosta hän sai kertoa. Todistaa Jumalan voimasta. Jumalan teoista hän todisti koko elämällään. Kun hän oli tehtävänsä tehnyt niin hänet otettiin ylös taivaaseen.
Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin,
ettei hän kokenut kuolemaa.
Sunnuntai 25.1.2026
3. sunnuntai loppiaisesta
Jeesus herättää uskon
Toinen lukukappale eli epistola: Hepr. 11:1–10
Kirjeestä heprealaisille, luvusta 11
Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan,
sen näkemistä, mitä ei nähdä.
Uskoon perustuu se todistus,
jonka Jumala on isistä antanut.
Uskon avulla me ymmärrämme,
että maailmat on luotu Jumalan sanalla:
näkyvä on syntynyt näkymättömästä.
Uskon vuoksi oli
Abelin Jumalalle antama uhri
Kainin uhria arvokkaampi.
Koska Abel uskoi,
hän sai vanhurskaudestaan todistuksen,
kun Jumala otti vastaan hänen lahjansa,
ja uskovana hän puhuu vielä kuoltuaankin.
Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin,
ettei hän kokenut kuolemaa.
”Sitten häntä ei enää ollut,
sillä Jumala otti hänet luokseen.”
Ennen kuin hänet otettiin pois,
hän näet oli
– niin hänestä todistetaan –
elänyt Jumalan mielen mukaisesti.
Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan
ole Jumalan mielen mukainen.
Sen, joka astuu Jumalan eteen,
täytyy uskoa, että Jumala on olemassa
ja että hän kerran palkitsee ne,
jotka etsivät häntä.
Usko sai Nooan taipumaan Jumalan tahtoon,
kun hän sai ilmoituksen sellaisesta,
mikä ei vielä ollut nähtävissä.
Hän rakensi arkin,
ja näin koko hänen perheensä pelastui.
Hänen uskonsa langetti maailmalle tuomion
ja antoi hänelle itselleen
uskovien perinnön, vanhurskauden.
Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua
ja lähtemään kohti seutuja,
jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi.
Hän lähti matkaan,
vaikka ei tiennyt, minne oli menossa.
Koska hän uskoi,
hän asettui muukalaisena luvattuun maahan
ja asui siellä teltoissa,
ja niin asuivat myös Iisak ja Jaakob,
jotka perivät saman lupauksen.
Abraham odotti sitä kaupunkia,
joka on rakennettu vankalle perustalle
ja jonka Jumala itse on suunnitellut ja tehnyt.
Heprealaiskirjeen lukua yksitoista voi lukea esimerkiksi tältä Pipliaseuran sivustolta:
Tässä suomennoksia:
Hepr. – Kirje heprealaisille 11 – Uusi testamentti 2020 ja Psalmit 2024
Tässä ruotsiksi, vienankarjalaksi, venäjäksi, englanniksi ja pohjoissaameksi:


Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-25-1-2026/
Toisinaan kiinnitetään huomio siihen, että uskolla on eräissä muissa kielissä vaihtoehtoja. Englannin faith, belief ja confidence otetaan usein esimerkiksi. Toisaalta usko tuo omassa kielessämme joillekin mieleen uskottelun ja uskomukset. Siksi on arvokasta ottaa aihe näin esiin.
Martti
Kiitos hyvästä kommentistasi
Tuot esille merkittävän näkökulman uskon -käsitteen monimuotoisuuteen.
Totean vain että käsitettä voi tarkastella hyvinkin monesta näkökulmasta aina sen mukaan mitä uskon käsitteen puolta halutaan tarkastella.
1)
Teologiassa on useinkin tapana erottaa toisistaan
– Usko jolla uskotaan, fides qua creditur, tarkastelee uskoamme ja uskomme tapaa, jolla uskotaan.
– Usko, joka uskotaan, fides quae creditur, tarkastelee uskon sisältöä.
Tähän vastaavat esimerkiksi tunnustuskirjamme.
2)
Uskon varmuuden ja tiedon välisestä suhteesta voimme todeta, että suomalaisessa ajattelussa arkikielisissä yhteyksissä tieto mielletään useinkin vahvempana käsityksenä, kuin usko: ” En tiedä sitä, mutta uskon.”
Heprealaisessa ajattelussa puolestaan usko on vahvempi elämän todellisuuden hahmottaminen kuin tieto.
”Usko on LUJA LUOTTAMUS —-.”
Mutta tiedosta esimerkiksi: ” Tietomme on vajavaista —-.”
Tämä uskon luja luottamus tulee erityisesti esille Abramin tapauksessa.
1.Mooseksen kirja:
15:6 Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.
Esimerkiksi eräs ranskankielinen Römerin kirja Abraham kertomuksista pitää tätä jaetta koko Abraham -kertomusten kokoelman keskeisenä kohokohtana.
https://biblehub.com/interlinear/genesis/15-6.htm
Taustalla on uskoa -sana אָמַן [ ʼāman], joka on samaa etymologista juurta kuin rukouksien ”Amen”.
Usko sanan vastaavuudet muutaman sanakirjan yhdistelmässä selostetaan täällä:
https://biblehub.com/hebrew/539.htm
Amen -sanasta vastaavaan kokoelmaan pääsee täältä:
https://biblehub.com/hebrew/543.htm
3)
Oma tarkastelukulmani tässä blogissa on uskon luottamuksesta puhuva näkökulma: ”Usko on luja luottamus.”
Martti
Tässä vielä Uuden testamentin alkukielen kreikan
πίστις [pistis] eli siis usko -sana, jotta voi nähdä sen erilaisia merkityksiä eri yhteyksissä.
Ensiksi esiintymiä eri jakeissa
https://biblehub.com/greek/strongs_4102.htm
Ja sitten tällä sivulla on erittäin monipuolinen esitys
usko sanan erilaisten näkökulmien eroista ja yhtäläisyyksistä.
https://biblehub.com/greek/4102.htm
Heprealaiskirjeen lukua 11 voi lukea tältä sivulta alkaen
– englanniksi 22 eri versiona
– alkukielellä kreikaksi 14 eri tekstilaitoksen mukaisena kreikkalaisin kirjaimin
ja 8 tekstilaitoksen 8 versiona kahden eri litterointitavan mukaisin yhteensä kreikaksi 30 kertaa esiin kirjoitettuna
– ja sen lisäksi 40 eri kielellä
https://biblehub.com/multi/hebrews/11-1.htm
Tästä voi sitten sivua vaihtamalla mennä eteenpäin jae jakeelta.
Aamen, Usko syntyy Jumalan Voimasta, Evankeliumin Sanasta ja sen kautta kaikki!
Ismo
Kiitos nasevasta kommentistasi!
Jos usko pitää herättää, niin se piileskelee meissä jo luomisesta asti. Ilmeisesti usko saattaa nukahtaa tai peräti kuolla. Vanhan Testamentin filosofi Saarnaaja valottaa omassa kirjassaan, luvussa 3: ”Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa: Kaiken Hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös IANKAIKKISUUDEN Hän on pannut heidän SYDÄMEENSÄ; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.”
Jotta ihminen edes pystyy elämään, hänellä täytyy olla joku USKO JOHONKIN. Maailmankuulu yrityselämän neuvonantaja Vincent Peale on kirjoittanut mainioita kirjoja uskon merkityksestä, mm. kirjan ”Sen teet, mihin uskot”.
Ennen uskovaiset sanoivat: ”Uskon Herran Jeesuksen päälle.” Hebrealaiskirjeen kirjoittaja luettelee näitä merkittäviä Raamatun isiä, jotka uskoivat Jumalaan ja elivät uskonsa varassa. Erityisen rakas kohta meille nuorille oli aikanaan kohta: ”Uskon kautta pitivät Mooseksen vanhemmat häntä heti hänen syntymänsä jälkeen kätkössä kolme kuukautta, sillä he näkivät, että lapsi oli ihana; eivätkä he peljänneet kuninkaan käskyä./ Uskon kautta Mooses kieltäytyi suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä./ Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen lyhytaikaista nautintoa, / katsoen ”Kristuksen pilkan” suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti./ Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä hän ikään kuin näki sen, mikä on näkymätön, niin hän kesti…..”(Hebr. 11 23-27jne)
Jeesus sanoi apostoli Tuomaalle ylösnousemuksensa jälkeen: ”Sitten Hän sanoi Tuomaalle: ´Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen vaan uskovainen´. Tuomas vastasi ja sanoi Hänelle: ´Minun Herrani ja minun Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ´Sen tähden, että minut näit sinä uskot: Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat.´´”(Luukas 20: 27-29) Tähän viitannee virsirunoilija: ”Mua neuvo valvomaan ja armoos juurtumaan, uskomaan näkemättä ja muuta pyytämättä kuin olla lunastettu, Sun kuoloos istutettu”.
Vaikka tiedämme, että uskovia pilkataan sen vuoksi, että he uskovat näkymättömäin päälle, emme anna järkemme sekaantua lapsen uskoomme. Jeesus on joka tapauksessa oikeassa eikä petä uskovaisiaan.
Ateistitkin uskovat johonkin, koska he riitelevät Jumalan olemassaolosta. Se joku, johon he panevat toivonsa, ei kuitenkaan auta heitä hädän tullen. Siksi rukoilemme heidänkin puolestaan, vaikka joskus säälittää heidän tulevaisuutensa vuoksi. (Eräs oppilaani sanoi, ettei hän usko muuhun kuin joulupukkiin. Toiset nauroivat hänelle. Me emme naura sellaiselle huumorille, koska olemme saaneet lahjaksi LUOTTAMUKSEN eli USKON ainoaan auttajaamme; usko on meille perusturva ja onnemme lähde))
Valma
Kiitos suurenmoisesta uskon elämän kuvauksesta
Osaat kertoa niin että uskon elämän arkiset ja niiden sitoutuminen ajattomaan ja ikuisuuteen tulevat kaikki mukaan elämän suuntaa määrittelemään ja elämän jokapäiväiseen kulkuun suuntaa antavina todelliseksi ojennushuoraksi ja elämään voimaa antavana.
Kiitos hyvästä pohdiskelusta
Kristinoppi 1948 sanoo uskosta näin:
72. USKO
Kristukseen uskomme, kun ikävöimme hänen luokseen, luotamme hänen armolupauksiinsa ja sydämemme halulla otamme hänet vastaan Vapahtajanamme.
Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. Joh. 6:37.
Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan. Hebr. 4:16.
Usko uskoo synnit anteeksi annettavan Kristuksen tähden, lohduttaa omantunnon ja vapauttaa peljästyksistä. Augsburgin Tunnustus.
Kynttilänpäivän epistolaa 1. Tim. 6:13–16 valmistellakseni
luin ja kuuntelin bible.is -sivustolta
Ensimmäisen Timoteuskirjeen luvun kuusi
Kamerunissa puhuttavalla kielellä
bakossiksi eli akooseksi
1. Tim. 6:13–16
https://live.bible.is/bible/BSSWBT/1TI/6?audio_type=audio_drama
Kynttilänpäivän epistolaa 1. Tim. 6:13–16 valmistellakseni
luin ja kuuntelin bible.is -sivustolta
Ensimmäisen Timoteuskirjeen luvun kuusi
Kamerunissa puhuttavalla kielellä
tšadin arabiaksi
https://live.bible.is/bible/SHUATA/1TI/6
Kynttilänpäivän epistolaa 1. Tim. 6:13–16 valmistellakseni
kuuntelin bible.is -sivustolta
Ensimmäisen Timoteuskirjeen luvun kuusi
Kamerunissa puhuttavalla kielellä
awingiksi
https://live.bible.is/bible/AZOCAB/1TI/6?audio_type=audio_drama
Kynttilänpäivän epistolaa 1. Tim. 6:13–16 valmistellakseni
kuuntelin bible.is -sivustolta
Ensimmäisen Timoteuskirjeen luvun kuusi
Kamerunissa puhuttavalla kielellä
babankiksi
https://live.bible.is/bible/BBKCAB/1TI/6?audio_type=audio_drama