Tässä teoksessa kirkkoisä Augustinus opettaa kristinuskon keskeisiä opinkohtia.
Hän opastaa uskon sisältöä, mitä usko Jeesukseen merkitsee.

Usko on luja luottamus. Se panee toivonsa Jumalan varaan. Turvautuu Jumalan rakkauteen. Usko tarrautuu Jumalan lupaukseen. Lupaus pysyy voimassa.
Usko on luja luottamus. Koska Jumala itse antaa uskon, niin usko kestää, pysyy voimassa aikojen heitellessä, kohtaloiden vaihdellessa, historian lehtien kääntyessä. Alati kuitenkin usko kestää ja pysyy voimassa, sillä se turvautuu Jumalan voimaan.
Usko on luja luottamus. Se turvautuu itse olemisemme juuriin. Kaiken alkuun. Alussa Jumala loi kaiken. Sekä näkyvän että näkymättömän maailman. Usko on enemmän kuin näkyväinen,
sen näkemistä, mitä ei nähdä.
Niinpä usko luo katseemme Jumalan suurten tekojen ylistämiseen. Näin näkyvä tulee esiin näkymättömästä. Elämän syvin voima ja luottamus uskosta Jumalaan ja hänen hyvyyteensä.
näkyvä on syntynyt näkymättömästä.
Usko on luja luottamus. Tekijänsä eteen ihminen haluaa. Jumalan eteen kaipaa. Vielä syntiinlankeemuksen jälkeenkin tämä pääsee esiin. Koko ihmiskunta kaipaa elämämme syvimmän olemuksen löytämistä. Kain ja Abelkin toivat uhrinsa Herran eteen. Usko antaa avaimen tähän löytöön. Abel uskoi. Hänen uhrinsa kertoi tästä. Jumalan suosio tuli hänen osakseen.
Koska Abel uskoi,
hän sai vanhurskaudestaan todistuksen,
Usko on luja luottamus. Tämän koki myös Henok. Jumalan armosta hän sai kertoa. Todistaa Jumalan voimasta. Jumalan teoista hän todisti koko elämällään. Kun hän oli tehtävänsä tehnyt niin hänet otettiin ylös taivaaseen.
Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin,
ettei hän kokenut kuolemaa.
Sunnuntai 25.1.2026
3. sunnuntai loppiaisesta
Jeesus herättää uskon
Toinen lukukappale eli epistola: Hepr. 11:1–10
Kirjeestä heprealaisille, luvusta 11
Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan,
sen näkemistä, mitä ei nähdä.
Uskoon perustuu se todistus,
jonka Jumala on isistä antanut.
Uskon avulla me ymmärrämme,
että maailmat on luotu Jumalan sanalla:
näkyvä on syntynyt näkymättömästä.
Uskon vuoksi oli
Abelin Jumalalle antama uhri
Kainin uhria arvokkaampi.
Koska Abel uskoi,
hän sai vanhurskaudestaan todistuksen,
kun Jumala otti vastaan hänen lahjansa,
ja uskovana hän puhuu vielä kuoltuaankin.
Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin,
ettei hän kokenut kuolemaa.
”Sitten häntä ei enää ollut,
sillä Jumala otti hänet luokseen.”
Ennen kuin hänet otettiin pois,
hän näet oli
– niin hänestä todistetaan –
elänyt Jumalan mielen mukaisesti.
Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan
ole Jumalan mielen mukainen.
Sen, joka astuu Jumalan eteen,
täytyy uskoa, että Jumala on olemassa
ja että hän kerran palkitsee ne,
jotka etsivät häntä.
Usko sai Nooan taipumaan Jumalan tahtoon,
kun hän sai ilmoituksen sellaisesta,
mikä ei vielä ollut nähtävissä.
Hän rakensi arkin,
ja näin koko hänen perheensä pelastui.
Hänen uskonsa langetti maailmalle tuomion
ja antoi hänelle itselleen
uskovien perinnön, vanhurskauden.
Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua
ja lähtemään kohti seutuja,
jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi.
Hän lähti matkaan,
vaikka ei tiennyt, minne oli menossa.
Koska hän uskoi,
hän asettui muukalaisena luvattuun maahan
ja asui siellä teltoissa,
ja niin asuivat myös Iisak ja Jaakob,
jotka perivät saman lupauksen.
Abraham odotti sitä kaupunkia,
joka on rakennettu vankalle perustalle
ja jonka Jumala itse on suunnitellut ja tehnyt.
Heprealaiskirjeen lukua yksitoista voi lukea esimerkiksi tältä Pipliaseuran sivustolta:
Tässä suomennoksia:
Hepr. – Kirje heprealaisille 11 – Uusi testamentti 2020 ja Psalmit 2024
Tässä ruotsiksi, vienankarjalaksi, venäjäksi, englanniksi ja pohjoissaameksi:

