On hyvä muistaa Jumalan Pyhän Hengen työstä että sitä täytyy tutkia myös hengellisesti . Jumalan vaikuttama uskonpuhdistus ei ollut mitään uutta vaan apostolisen uskon kirkastamista. Ihminen on vain välikappale siinä ja se ihminen on aina myös syntinen ja siksi focus ei tule olla henkilöhahmoissa vaan siinä sanomassa . Ei Luther halunnut tai suunnitellut reformaattoriksi vaan ajautui siihen johdettuna . Tuo väittämäsi ordodoksipiispan paikasta on ristiriidassa koko uskonpuhdistukselle . Uskonvanhurkaus ilman lain tekoja yksin uskosta , yksin armosta yksin Kristuksen työn kautta , olisiko Luther vaihtanut tämän synergismiin ja lain tekoihin jne – ei tietystikään . Samanlaisia väitteitä oli F.C Hedbergin erossa Paavo Ruotsalaisesta että Hedberg olisi halunnut johtavaa asemaa . Nämä kumpuavat ihmisen kipeydestä käsitellä asioita hengellisesti ja heijastelevat omia lihallisia haluja.
Hyvä on kaikkea kristillisyyttä ajatella mikä paikka on Kristuksella ja sitä todella on raamatussa yllin kyllin kun Jumalan Henki saa sitä kirkastaa . Sillä mittarilla näkee sen julistuksessa , toiminnassa , ihmisten välisissä suhteissa siis rakkaudella mitataan Kristuksen läsnäolo joka ilmenee tekoina toisten puolesta . Jos joku kirkko määrittelee pelastuksen mahdottomaksi oman kirkon ulkopuolella niin se on lahko , joka ei tunne Jumalan suuruutta ja menee sille Jumalan alueelle jolla ei ihminen voi olla , tuomio on yksin Jumalan .

Suomalaisen tulisi tuntea myös oma historiansa. Aikaisemmin mainitsit heinän tekemisen ja siihenkin liittyy luterilaisuus . Se menneiden vuosikymmenien talloi ja yhteishenki auttaa rahatta ja taloja tehtiin naapureille ja lopussa kysyttiin mitä maksaa. Maaseudulla oli seuroja joka kylällä useissa kodeissa . Tämä talkoohenki ja auttaminen ei ole minkään poliittisen puolueen aikaansaama eikä edes katolilaisuuden , ordodoksien , helluntailaisuuteen tai minkään muun kristillisyyden aikaansaama. Yhtään vähentämättä muita kristillisiä kirkkoja tai liikkeitä , mutta luottamus yhteiskunta on rakentunut luterilaisuuden pohjalle Suomessa , kielestä lähtien vaikuttaen oikeuslaitoksiin ja yhteiskunnan toimitoihin . Sisällä yhteiskunnassa oleva kirkko voi kantaa hedelmää koko yhteiskuntaan . Voi verrata mitä Venäjän ordodoksit pitkällä aikajanalla on saanut vaikutettua oman maan asioihin . Uskonto ja poliitiikka ovat ja kuuluu olla erilleen mutta kirkko tekee syntiä jos ei tee lähetystyötä monin tavoin ja hedelmät näkyvät . Tänä päivänä voi olla kansankirkosta mitä mieltä on mutta siunauksena on ollut vapaan armon evankeliumin julistus joka on vapauttanut ihmisiä autuuden iloon ja vapauteen . Tähän tietysti pitäisi palata takaisin kun yksilökeskeistä aikaa on eletty jo pitkään . Kirkon tulisi olla esimerkki ja se on evankeliumi joka ei vaadi ihmiseltä mitään on se ensimmäinen mitä tulisi julistaa .
Kyllä minulla on esimerkiksi hyvä katolilainen ystävä ja tunnustaa täysin uskonpuhdistuksen merkityksen ja jopa ateistit myöntävät uskonpuhdistuksen hedelmiä .

No noilla muilla ei ole uskonpuhdistusta josta olisivat paljonkaan ammentaneet , kun muutamat vielä varsin nuoria .

Niin minäkin ajattelen että luterilainen usko ja oppi oikea , mutta en voi sanoa että toisen kirkon ihmiset ei pelastu armosta. Jumala ei pelasta meitä kirkkokunnan mukaan vaan uskon mukaan yksin armosta. Lahkolla ajattelen sitä että armoa ei ole tosiasiassa , mutta Jumalan tuomiota ihmiset pyrkii käyttämään erotellen jo täällä ajassa kuka pelastuu ja kuka ei , kun se kaikki on Jumalan käsissä . Myös mitä huonompi opetus seurakunnassa niin sitä enemmän erilaisia käsityksiä uskosta .

Kyllä näin ajattelen sanojen varsinaisissa merkityksissä. En ole mikään yhteiskristillisyyden kannattaja . Ymmärrys Kristuksen ruumiista ja paimenuudesta on luovuttamattomia asioita seurakunnassa varmaan myös teillä

Timo, mitä tarkoittaa, ” Pyhien pyhien on yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan” (CA VII). Ketkä kaikki julistavat puhtaasti ja jakavat sakramentit oikein? Katoliset, ortodoksit, luterilaiset? Nyt on kuitenkin nämä kolme ymmärtävät sisällöllisesti sakramentit eri tavalla. Miten siis on mielestäsi CA VII nyt ymmärrettävä.

No pohjimiltaan on kysymys Jumalan sanasta ja apostolien opetuksesta ja toisaalta tradition vaikutuksesta . Ausburgin tunnustusta voi tulkita että kaikki kolme ovat oikeassa jos lievästi tulkitaan , mutta ei luterilainen oppi yhdessä kohdin kiinni kuten ei teilläkään tai katolilaisilla . Luterilaisuudessa on vapaa armo ja Kristuksen sovitustyö niin keskiössä että se määrittelee paljon jo Raamatun kirjakaanonista lähtien , mitkä tekstit on tämän opin mukaisia . Minulle riittää että luterilainen ehtoolliskäsitys asetuksineen on oikea ja en nää ordodoksien ja katolilaisten ehtoolliskäsitys sakramentin halventamisena . On vähän kiire päivä mutta illalla taas aikaa . Mielenkiintoista pohdiskelua .

Luterilaisuus on aina korostanut Raamattua ylimpänä auktoritieettinä jota sitten monet liikkeet ja myös harhaopit toistavat . Ja Ausburgin tunnustuksen todistavat oikeaksi . Yhtä hyvin katolilainen voi yhtyä siihen kirkkokohtaan että julistetaan oikein evankeliumia ja sakramentit oikein jaetaan ei siinä tarvita luterilaisia oppaita , jos yhtyvät siltä osin niin siitä vaan . Mutta eihän luterilaisuutta olisi syntynyt jos olis nähty oikeaksi se kristillinen meno mikä oli voimassa . Ei ollut kysymys pelkästään tunnustustasolla vaan myös käytännön tasolla , josta jountuu tunnustuksen määrittelyn tärkeys . Minulle on tärkeämpää Kristuksen tunteminen ja apostolinen oppi kuin kirkkohistoria . Emme löydä totuutta sieltä tämän päivän ongelmiin ja se loputon kaiveleminen ikäänkuin kuka oli oikeassa ja kuka väärässä ja hyvä että on tutkijoita tietysti jotka näitä myös tutkii , mutta meillä on Pyhä Henki opettaja tässä ajassa myös ja saa luottaa että oman kirkon johto on oikeassa ja sen voi kokea myös ja nähdä . Se miten selität vaikka ehtoollisopin ordodokseilla niin se on ongelmallista sanoittaa että Jeesuksen kädessä oli lihaa vaikka sana sanoo että leipä . Se on ihme , mutta luterilaisuuteen kuuluu ettei tulkita eikä lisäillä eikä hengellisestä asioita . Uskotaan kuten sana sanoo ja sen voi uskolla vastaanottaa . Kontekstia tietysti halutaan kaivaa ja tutkia että mihin kaikki liittyy ja löytyykö liittymäkohtia sanasta . Joo tunnustuksiin voi yhtyä kuka haluaa ja jos ei joku kohta kelpaa niin ei ole koko tunnustuksen takana , helppoa ! Keskustelu näistä voi olla hyvinkin tärkeää mutta tämä on syvässä päässä ja ainakin suuremmalle osalle seurakuntalaisia liian raskasta . Se on vaan näin että suurin osa ihmisistä ei jaksa lukea jotain 400 sivuista ehtoollista käsittelevää kirjaa . Kerran sanoin yhdelle papille yhdestä kirjasta ja sanoin että hyvä mutta vois tiivistää vaikka 100 sivuun että mahdollisimman moni vois lukea niin hän sanoi että ihan hyvä tuo Suomennettu , lyhennetty versiokin on , hän oli lukenut sen alkuperäisen puolta pitemmän englanninkielisenä versiona , että silleen!

Joo väärin oli varmaan sanottu minulta että lievästi tulkitaan , se oli opillisesti väärin mutta ed selitin kenties että ymmärsit mitä tarkoitin . Tunnustus seisoo ja siihen joko yhdytään tai ei .

Timo, ymmärsin sanomasi, mutta luterilaisella armo opilla ei voi vetää verhoa vaikeiden asioiden eteen. Ei luterilaiset muissakaan asioissa niin tee.

Katolinen nimenomaan torjuu luterilaisen kirkko-opin silloin ja nyt. Luterilaiset taas torjuivat katolisen sakramentti opin, silloin ja nyt. Eli Pyhien yhteisö on se, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan” (CA VII) torjutaan juuri katolinen käytäntö. Näyttää siltä, että väitteesi ei pidä paikkaansa.

Liian raskasta suurimmalle osalle. Luulen, että laiskuus on parempi sana. Halutaan jäädä vain tietylle tasolle.

Timo kirjoitat; ” Minulle on tärkeämpää Kristuksen tunteminen ja apostolinen oppi kuin kirkkohistoria .” Apostolinen oppi luotiin historiassa. Tämä ei nyt edennyt sinulta; ” Pyhien on yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan” (CA VII).