Yllä kuvassa näkymä juhlatelttaan kotimme pihalla 26.7.2025. Väkeä oli niin paljon että tarvitsimme sisätilojen lisäksi enemmän tilaa juhlaan osallistujille.
Alla olevassa kuvassa on kotikirjastoni Raamattuja tai Uusia testamentteja viidellä kielellä
Ylhäältä vasemmalta slovakiksi, japaniksi ja nykyassyriaksi
sekä alhaalla vasemmalla albaniaksi ja oikealla tamiliksi.
Jumalan sana on totuus. Totuutta puolustakaamme.
Nuorena lauloimme hyvin usein:
”Riennä riemuin eespäin vaan, / tietä Jumalasi. / :,: Joskin löydät määrämaan /
vasta kuollessasi. :,:
Totta sekä oikeaa / Horjumatta puolla! / :,: Herran tiellä ihanaa / elää on ja kuolla.” :,: (Nykyisin sanat muutettuina Kulje mielin iloisin. Siionin kanteleen laulu 300)
Totuus ja harha -sunnuntain sanoma kehottaa totuuden puolustamiseen.
Maailmassamme on niin monia erilaisia harhoja, ettei niiden luetteleminen ole mielekästä. Sen sijaan on aiheellista korostaa oikean totuuden tiellä kulkemista.
Yhteen aikaan tein töitä saaristossa. Laivalla tai veneellä kulkiessa on aihetta noudattaa merikorttien osoittamaa reittiä. Niiltä poikkeamisesta saattaa seurata vakavia onnettomuuksia.
Tähän liittyen tarina. Olipa kerran matkustaja, joka kysyi laivan kapteenilta, tunteeko tämä kaikki tämän saariston karit. Kapteeni vastasi, ettei hän tiedä kareja, mutta hän tietää oikean reitin.
Samoin mekin saamme elämämme erilaisten kysymysten keskellä luoda katseemme armollisen Jumalan puoleen ja rohkeasti tunnustautua hänen seuraajakseen. Silloin tiedämme kulkevamme oikeaan suuntaan ja seuraavamme totuutta. Silloin seuraamme elämän ohjettamme:
Totta sekä oikeaa
Horjumatta puolla!
Kristillinen usko ottaa elämän todesta. Olemmehan Jumalan luomia, hänen luomuksiaan. Jumala rakastaa meitä. Meidän puolestamme hän otti olemukseensa ihmisyyden. Hän tuli maailmaan meitä pelastamaan synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta. Hän itse toimi, hän itse otti yhteyttä meihin. Meidän elämämme realiteetit hän otti omakseen.
Niinpä lausummekin sydämemme pohjasta:
Totta sekä oikeaa
Horjumatta puolla!
Uskomme saa voimansa siitä reaalisesta elämän täyttymyksestä, että Jumala on tullut luoksemme meidän elämäämme elämään. Häneen saamme luottaa ja häneen turvamme panna.
Tästä te tunnette Jumalan Hengen:
jokainen henki, joka tunnustaa
Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi,
lihaan tulleeksi, on Jumalasta.
Emme siis seuraa mitään haihattelevia ideaalisia fantasioita, vaan otamme elämämme realiteetit sellaisina kuin ne ovat. Tämän realistisen asenteemme keskellä tunnustaudumme rohkeasti Herramme seuraajaksi. Elimmepä tai kuolimme, menipä meillä hyvin tai huonosti, niin kaiken keskellä saamme elää rohkeasti Jeesukseen turvaten.
Totta sekä oikeaa
Horjumatta puolla!
Sunnuntai 10.8.2025
9. sunnuntai helluntaista
Totuus ja harha
Toinen lukukappale eli epistola: 1. Joh. 4:1–6
Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, luvusta 4
Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä.
Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta,
sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja.
Tästä te tunnette Jumalan Hengen:
jokainen henki, joka tunnustaa
Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi,
lihaan tulleeksi, on Jumalasta.
Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta.
Sellainen henki on Antikristuksen henki,
jonka te olette kuulleet olevan tulossa
ja joka jo on maailmassa.
Te, lapseni, olette Jumalasta,
ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat,
sillä se, joka on teissä, on suurempi
kuin se, joka on maailmassa.
He ovat maailmasta.
Maailmasta on se, mitä he puhuvat,
ja maailma kuuntelee heitä.
Me olemme Jumalasta.
Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä,
mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele.
Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
___________________________
Netistä voi yllä olevia Raamattuja lukea ja/tai kuunnella
slovakiksi Prvý Jánov list 4 | Bible.is
japaniksi ヨハネの手紙一 4 | Bible.is
nykyassyriaksi 1John 4 | Bible.is
albaniaksi https://live.bible.is/bible/ALSBSA/1JN/4
tamiliksi https://live.bible.is/bible/TAMDIP/1JN/4
Martti Pentti toit hyvää pohdintaa:””Lapsenkaltaisuus on riippuvuutta. Lapsi ei tule toimeen ilman vanhempien huolenpitoa. Hengellinen lapsenkaltaisuus on sitä, että tunnistaa olevansa riippuvainen Jumalan huolenpidosta. Jumalattomat uskovat pärjäävänsä omillaan.””
Miksi ainakin joidenkin elämä menee pieleen?
Mietippä nyt kuinka on tilanne kun on todella rakastavat vanhemmat ja lapsi/nuori kapinoi heitä vastaan eli ei ota näiden neuvoja ja ohjeita vaan tekee oman pään mukaan , miksi, eikö lapsi/nuori YMMÄRRÄ että vanhemmilla on PAREMPI TIETO mitä elämä on ja mitä tapahtuu kun tekee jotain (esim alkaa käyttämään huumeita)? Miksi näin tapahtuu ja mietippä nyt miten tuon voi sovittaa väärään uskonnollisuuteen?
Pikkulapsella on uhmaikä ja nuorella on murrosikä. Ne kuuluvat ihmisen luonnolliseen kasvuun omaksi itsekseen. Kummassakaan ikäkaudessa ei ole kysymys vanhempien tiedon ja kokemuksen vähättelystä vaan oman tahdon irrottamisesta vanhempien tahdosta. Joku muu osaa vastata siihen, mitkä asiat saattavat johtaa nuoren vaikkapa päihteiden ja rikollisuuden pariin. Mahtaako vanhempien rakkauden määrällä olla siinä merkittävää osaa? Lapsuuskodin uskonnollisuudesta siirtyminen omaan uskoon on myös vaihe, johon voi kuulua etsintää ja harhailua. En osaa siihenkään vastata, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, että tuo etsintä voi johtaa aivan hakoteille.
Martti Pentti tartui hiukan sivuseikkaan etkä katsonut sitä mistä on kyse, siis kun aikuisen tyulisi ottaa Jumalan valtakunta lapsenkaltaisesti niin eikö silloin tulisi ymmärtää että lapsi ei todellakaan tiedä mitään vaan Jumala tietää kaiken ja OSAA OHJATA oikein ja tekee tämän rakkauden kautta eli tahtoo kaikkea hyvää lapselleen? Siis kun Jeesus sanoo jotain niin se on ja vain se on oikea Tie elää eli tehdä sen mukaan!
Vielä voisi lisätä että todellisessa parannuksessa tulee selväksi oman tien kulkeminen eli mihin se johti.
”Eikö silloin tulisi ymmärtää, että lapsi ei todellakaan tiedä mitään vaan Jumala tietää kaiken.” On totta, että Jumala tietää kaiken, mutta se ei tee lapsista mitään tietämättömiä. Älä aliarvioi lasten luontaista käsityskykyä ja taitoa oppia lyhyessä ajassa runsaasti tietoja ja taitoja. Sinäkin opit suomen kielen parissa vuodessa. Se ei jokaiselta aikuiselta onnistuisi.
Kari Paukkunen tuot:””Kaste ei ilman uskoa hyödytä. On todettu sinulle monta kertaa.””
Siis mitä on tuo ”usko”, voiko sillä siirtää vuoria? Onko se sinapinsiemenen kokoinen?
Mietippä nyt mitä Paavali sanoo:
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.(1.Kor.13)
Evankeliumin todellinen voima on rakkaus, rakkaus jonka Jumala vuodattaa Pyhän Hengen kautta uskoviin.
”Evankeliumin todellinen voima on rakkaus, jonka Jumala vuodattaa Pyhän Hengen kautta uskoviin.” Minun on vaikea kokea, että sinussa, Ari Pasanen, olisi Jumalalta saatua rakkautta. Tunnen sinut näiden keskustelujen kautta lähinnä äkäisenä moittijana ja väittelijänä. Rakkaus rakentaa yhteyttä. Sinä vaikutat kaikkea yhteyttä kaihtavalta.
Martti Pentti ymmärrän kyllä miksi koet minut noin, mieti nbyt miten Jeesuksen aikaan fariseukset ja kirjanoppineet kokivat Jeesuksen ja Hänen sanansa?
Martti Pentti siis minut on jo ”tuomittu” kadotukseen kun en kuulu teidän kirkkoon, onko se yhteyden luomista?
Mitä on todellinen hengen yhteys, se on yhteyttä Jeesuksen kanssa ja näin Hänen seuraajansa ovat myös yhteydessä keskenään keskinäisen rakkauden kautta.
2. Kor. 6:15
Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?
”Mitä on todellinen hengen yhteys, se on yhteyttä Jeesuksen kanssa ja näin Hänen seuraajansa ovat myös yhteydessä keskenään keskinäisen rakkauden kautta.”
Et tunnusta mitään kristillistä seurakuntaa Suomessa omaksesi. Olen aivan ymmälläni. Keitä ovat kristityt joiden kanssa olet ”yhteydessä keskinäisen rakkauden kautta”?
Kari Paukkunen edelleen uudestaan sanon ettet katsoisi minuun ja minun vaellukseen vaan tutki omaasi ja käännä katseesi Jeesukseen.
Ettet olisi niinkuin Jeesuksen aikaan niin moni seurasi Jeesusta kun Hän vaelsi vapaana mutta kun Hänbet vangittiin niin kaikki kääntyivät pois, tätä on se kuinka vaikeaa on nseurata Jeesusta eli ei siinä ole hirveä määrä seuraajia.
Luuk. 18:8
Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?”
Onko sinulla se usko jota Jeesus etsii?
”Mieti nyt, miten Jeesuksen aikaan fariseukset ja kirjanoppineet kokivat Jeesuksen ja Hänen sanansa?” Pidätkö sanojesi saamaa vastustusta merkkinä siitä, että olet oikeassa, Ari Pasanen? Jeesuksen opetusta ihmeteltiin. ”Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, kansanjoukot olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan. Hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat.” Tällaista vastaanottoa et itse liene missään saanut. Mitä tulee lainopettajien opetukseen, Jeesus kehotti kuuntelemaan sitä. Lainopettajien elämää, joka oli heidän opetuksensa kanssa ristiriidassa, ei tullut seurata.
Ari Pasanen edelleen uudestaan sanon ettet katsoisi minuun ja minun vaellukseen vaan tutki omaasi ja käännä katseesi Jeesukseen.
Ettet olisi niinkuin Jeesuksen aikaan niin moni seurasi Jeesusta kun Hän vaelsi vapaana mutta kun Hänbet vangittiin niin kaikki kääntyivät pois, tätä on se kuinka vaikeaa on nseurata Jeesusta eli ei siinä ole hirveä määrä seuraajia.
Luuk. 18:8
Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?”
Onko sinulla se usko jota Jeesus etsii?
Yksin omassa oikeassa uskossa?
1. Vahva vakaumus omasta uskosta
Tällainen henkilö on usein hyvin sitoutunut omaan näkemykseensä Jeesuksesta ja kristinuskosta.
Hän kokee ehkä vilpittömästi, että totuus on vain hänen ymmärtämällään tavalla oikea, ja että muiden uskonmuodot tai näkemykset ovat harhaanjohtavia.
2. Hengellinen ylpeys
Voi esiintyä ajatusta: ”Minä olen löytänyt oikean tien, muut ovat eksyksissä.”
Tämä johtaa hengelliseen ylpeyteen, jossa toisia pidetään alempiarvoisina tai vähemmän uskovina.
3. Rajat vs. yhteys
Tällainen uskonasenne rakentaa rajoja sen sijaan, että rakentaisi yhteyttä toisiin kristittyihin.
Kristillinen usko on kuitenkin monimuotoinen: eri kirkkokunnat ja ihmiset voivat ymmärtää Jeesuksen merkityksen hieman eri tavoin – silti pysyen kristinuskon ytimessä.
4. Raamatullinen näkökulma?
Raamattu puhuu oikeasta opista ja varoittaa harhaopeista (esim. 2. Tim. 4:3), mutta myös korostaa nöyryyttä, rakkautta ja yhteyttä Kristuksessa.
Jeesus itse sanoi: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne” (Joh. 13:35). Tämä painottaa enemmän rakkautta kuin opillista yksinoikeutta.
5. Riskinä eristäytyminen ja tuomitsevuus
Jos kristitty ajattelee olevansa ainoa, jolla on ”oikea usko”, hän saattaa eristäytyä muista ja suhtautua heihin torjuvasti tai tuomitsevasti.
Tämä heikentää todistusta Kristuksesta, jos rakkaus, nöyryys ja armollisuus puuttuvat.
”Moni seurasi Jeesusta, kun Hän vaelsi vapaana, mutta kun Hänet vangittiin, kaikki kääntyivät pois.” Eipä kertomus tähän pääty. Viidenkymmenen päivän päästä oli tilanne ihan toinen: ”Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.”
”Moni seurasi Jeesusta, kun Hän vaelsi vapaana, mutta kun Hänet vangittiin, kaikki kääntyivät pois.”
Kristus ei ole enää vangittu, vaan elää ja hallitsee, hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.Monet kääntyvät silti yhä pois. Kristuksella on kuitenkin myös paljon seuraajia kaikkialla maailmassa. Lähetystyö jatkuu. Jumalan lapset iloitsevat toistensa uskosta. On myös niitä, jotka alati epäilevät toisten uskoa.
Ohitatte sen että kun Jeesus vangittiin niin kansa alkoi pelätä hengellisiä johtajia eli kääntyi seuraamaannheitä. Siis on helppo olla vahvemman puolella ja yhteisön ”oikeassa uskossa” jota ei vaino uhkaa.
Ketä seuraavat ne jotka menevät joukon mukana jopa nyt sotimaan tuolla ukrainassa, siis etenkin hyökkääjän puolella, Jeesusta vai ketä?
”On helppo olla vahvemman puolella ja yhteisön ’oikeassa uskossa’, jota ei vaino uhkaa.” Sinä puolestasi ohitat sen, että vainojen uhatessa uskova seurakunta on yksittäistä kristittyä tukeva yhteisö, joka varjelee siirtymästä vahvemman puolelle. Yksin ei kestä. – – – Sotajoukko on kurinalainen yhteisö, jossa ei yksittäisen sotilaan mieltä pahemmin kysellä. Näin lienee varsinkin Venäjän joukoissa, missä ihmisarvo ei näytä paljon painavan. Kysy mielummin, ketä tai mitä seuraavat ne, jotka käskevät joukkonsa sotaan.
Martti Pentti siis ajatteletko ettei yksittäinen sotilas ole vastuussa Jumalan edessä OMISTA TEOISTAAN?
Ketä tulee totella, ihmistä vai Jumalaa? Siis vaikka henki olisi kyseessä?
”Ajatteletko, ettei yksittäinen sotilas ole vastuussa Jumalan edessä omista teoistaan?” En ajattele. Yksittäinenkin sotilas voi joutua valintatilanteisiin, joista kantaa vastuun. Se on toki sodan tilanteessa usein hyvinkin raskas, kun on kysymys kirjaimellisesti elämästä ja kuolemasta. Aina ei voi toimia niin, ettei kukaan menettäisi henkeään. Toivottavasti kumpikaan meistä ei joudu ratkaisemaan niin kipeitä asioita!
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/jeesus-kiinnostaa-ukrainassa-koskaan-ennen-ei-nain-moni-ole-tullut-kristuksen-luokse/
Ari Pasanen, Ukrainan sodasta
Voisit enemmän luottaa Jumalan mahdollisuuksiin omien totuuksien sijaan. Jumalan valtakunta leviää myös sodan keskellä, sotilaiden keskellä. Sota on silkkaa pahuutta ja on paholaisesta. Kristuksen kirkastuminen ihmiselle on Pyhän Hengen työtä.
Jos et jaksa edellä olevaa liitettä avata, niin tässä pieni kopio sen sisältä:
Eräs sotilas toi henkensä kaupalla lähettimen FEBC:n radioasemalle, jotta he voisivat taas lähettää ohjelmia. Sotilas kertoi, että hänelle lähetin oli enemmän kuin metallinpala, koska hän alkoi sen ansiosta kuunnella ohjelmia:
– Annoin elämäni Kristukselle ja elämäni muuttui ihmeellisesti. Näen ihmisten kuolevan ympärilläni joka päivä, mutten pelkää enää kuolemaa. Tiedän, kuka on minun Herrani ja Pelastajani.
Kyselet edellä minulta 13.08.2025 11:44 Klo 11:44: ”Onko sinulla se usko jota Jeesus etsii?
Epäilet muiden uskoa. Epäilet ilmeisesti myös edellä olevan sotilaan uskoa samalla tavalla kuin minun?
Kiitos Jumalalle, että tälle sotilaalle kirkastui kuka on hänen Herra ja Pelastaja!
Kari Paukkunen luit varmaan Paavalin korinttolais kirjeet kohdan missä hän sanoo että vaikka olisi usko siirtää vuoria mutta ei olisi rakkautta niin ei se usko auta.
Mitä on se rakkaus joka vaikuttaa evankeliumissa, Jumalan rakkaus, ensin Jumala osoittaa rakkauttaan niin että kutsuu ihmistä parannuksween ja sitten kun ihminen tekee parannuksen vuodattaa Jumala Pyhän Hengen kautta rakkautensa uskovaan.
Tämä rakkaus ei tee mitään pahaa lähimmäiselle, ei mitään. Kun ymmärtää saaneensa omat suuret synnit anteeksi niin ei ole varaa velkoa toisia heidän synneistään, en voi ymmärtää että joku uskova voisi tappaa toisen ihmisen, edes sodassa, en vaan voi.
”Tämä rakkaus ei tee mitään pahaa lähimmäiselle, ei mitään.” Eihän se vielä ole rakkautta, että välttää pahan tekemisen. Rakkaus on sitä, että antaa omastaan toisen hyväksi, pistää itsensä alttiiksi heikompia puolustaakseen, ryhtyy työhön. Sodassa voi joutua tilanteeseen, että vihollisen hengen säästäminen aiheuttaa monen toverin kuoleman ja vammautumisen. Silloin on heidän kohtalostaan vastuussa.
Martti Pentti tuot ”vastuullis” kysymyksen, no kuka on vastuussa sotilaan tappamsta vihollisesta (lähimmäisestä), onko sotilas vai kuka?
Kyse on kuitenkin siitä mikä on niin arvokasta että on valmis rikkomaan Jumalan tahtoa jopa tappamalla toisen ihmisen?
Kun kieltäytyy aseista eli ei mene sotimaan niin mistä on vastuussa?
Kenen käsissä on oma elämä, kuka siitä päättää, minulle se on Jumala!
”Kuka on vastuussa sotilaan tappamsta vihollisesta (lähimmäisestä), sotilas vai kuka?” Näen, että valta ja vastuu kuuluvat tässäkin yhteen. Se, jolla on valta komentaa sotilaita, on myös vastuu siitä, mitä hänen käskystään tehdään Jos sotilas toimii omin päin, vastuu on hänellä itsellään.
Martti Pentti kuinka sitten seurataan Jeesusta, tekemällä ihmiskäskyjen mukaan (sotimalla) vai kuinka?
Et vastannut mikä on niin arvokasta että se saa rikkomaan Jumalan tahtoa jopa tappamaan toisen ihmisen?
Voitko pelastaa omilla teoillasi läheisiäsi siis iankaikkiseen elämään? Entä oma iankaikkinen elämäsi jos rikot Jumalan tahtoa puolustaessasi lähimmäisiäsi?
”Mikä on niin arvokasta, että se saa rikkomaan Jumalan tahtoa – jopa tappamaan toisen ihmisen?” Kun arvoja on asetettu jonkinlaisiin tärkeysjärjestyksiin, on tuokin kysymys esitetty. On myös kysytty, minkä arvon puolesta voisi kuolla. Minkä arvon vuoksi voisi työskennellä koko elämänsä? Vastaukset taitavat olla sellaisia kuin vapaus, oikeus, sivistys tai isänmaa. Yksityiselämän puolelta varmaan nousisivat esiin puoliso, lapset, perhe ja kenties suku. Jumalan lahjojaan nuo kaikki taitavat olla. Onko siis Jumalan tahdon vastaista puolustaa tällaisia arvoja millä keinolla hyvänsä?
Martti Pentti kuinka paljon haluat että Jumala antaa anteeksi sinun syntejä?
Onko ”oikeudenmukaista” jos sinä voit tuomita toinen jopa kuolemaan hänen tekojensa tähden?
Eikö ole oikeudenmukaista tehdä lähimmäiselle niinkuin itselle haluaa tehtävän, siis kun haluaa kaikki omat synnit anteeksi niin eikö silloin tule antaa toisellekkin samoin?
Et vastannut voitko pelastaa lähimmäisiäsi iankaikkiseen elämään taivaaseen?
Kysyt enemmän kuin ehdin vastata, Ari Pasanen. Aina en edes viitsi. Vain Jeesus voi pelastaa. Voin silti kertoa hänestä lähimmilleni ja rukoilla häntä lähimpieni puolesta. ”Onko ’oikeudenmukaista’, jos sinä voit tuomita toisen jopa kuolemaan hänen tekojensa tähden?” En kannata kuolemanrangaistusta. Jos tarkoitat keskusteluamme sodan täpäristä tilanteista, niissä ei ole kysymys oikeudenmukaisista tuomioista vaan ihan toisenlaisista tilanteen arvioinneista.
Martti Pentti sodassakin on tappamisessa kyse toisen elämän lopettamisesta, siis mikä on niin arvokasta että sitä puolustaa jopa tappamalla? Olenko minä tai minun läheiset arvokkaampia kuin joku toinen ihminen vaikka tämä uhkaisi minua tai minun läheisiä niin että voisin tappaa hänet, ei ole, en voi puolustaa mitään täällä maailmassa väkivallalla toista ihmistä kohtaan. Kaikessa on kuitenkin kyse kenen kädessä on minun ja minun läheisten elämä, onko minun vai Jumalan, minulle vastaus on selkeä, Jumalan käsissä on kaikkien ihmisten elämä.
Kaikki elämä on arvokasta. Jeesus kuoli koko maailman syntien puolesta. Kristitty isäni puolusti Suomea 5 vuotta sodassa. Sodan aikana kuolee sekä uskovia että uskotta osattomia, niin myös rauhan aikana. Etsikkoajat ovat tärkeitä Jumalan kutsun aikoja. Etsikkoaikoja annetaan sekä sodan että rauhan aikana. Oleellista on vastata kutsuun.
2.Korinttolaiskirje: 6:2 Sillä hän sanoo: ”Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut”. Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.
Kristitty mies/nainen voi sodassa puolustaa arvokasta vanhusten, naisten sekä lasten elämää.
Kysyn sinulta Pasanen, onko oikeampaa, arvokkaampaa ja kunniallisempaa antaa hyökkääjän tappaa nämä arvokkaat ihmiset? Sodassa joka tapauksessa hyökkääjä tappaa ja tuhoaa, puolustaa ei saisi? Raamatun mukaan puolustussota on oikeutettua.
Onko se rakkautta, että ei puolusta lähimmäistään? Ei ole.
”Kaikessa on kuitenkin kyse siitä, kenen kädessä on minun ja minun läheisteni elämä; onko minun vai Jumalan,” Oletko ajatellut asiaa siltä kantilta, että Jumala antaa vastuun läheistesi elämästä sinulle? Onhan lasten elatusvastuu vanhemmilla ja vanhusten hoitovastuukin usein omaisilla. Miiksi vastuu puolustamisesta hyökkääjän edessä ei olisi sinulla?
Kari Paukkunen kysyt onko se rakkautta ettei puolusta lähimmäistään, siis mitä on se rakkaus jota Jeesus osoitti, valikoiko Hän kenen puolesta kuoli?
Kuka on meidän lähimmäisemme ?
Ari Pasanen
Luetko lainkaan vastauksia?
Kysyt, valikoiko hän kenen puolesta kuoli? Paukkunen Kari 15.08.2025 16:32 Klo 16:32: Jeesus kuoli koko maailman syntien puolesta.
Kuka on meidän lähimmäisemme ? kysyt
Vastaan: Jokainen ihminen, jonka kanssa olemme tekemisissä (toiset ihmiset kuin minä itse).
Kari Paukkunen tuot että kaikkien puolesta ja lähimmäisiämme ovat kenen kanssa olemme tekemisissä, siis kun Jeesus on kuollut myös vihollisten puolesta ja heillekkin on tarjolla parannuksen mahdollisuus niin kuinka voisin päättää ettei tämä lähimmäinen voisi sitä tehdä eli jos tappaisin hänet (sodassa)?
”heillekkin on tarjolla parannuksen mahdollisuus niin kuinka voisin päättää ettei tämä lähimmäinen voisi sitä tehdä eli jos tappaisin hänet (sodassa)?”
Meinaatko, että ehtivät ajatella parannuksen tekoa kun toisten tappaminen on adrenaliinissa?
Sinut herätettiin synnistä ”housut kintuissa” muinoin. Hyökkääjä voidaan herättää tappamisen synnistä Galasnikovin lippaan vaihdon yhteydessä tai vaikka vartiovuorossa. Jumalalle on kaikki mahdollista. Meidän vajavaisuutemme ei rajoita Jumalan mahdollisuuksia.
Kari Paukkunen hyvä kun otit itse uskon Jumalalle on kaikki mahdollista, siis mikä estää Jumalan toiminnan, eikö ihmisen oma epäusko ja sen seurauksena oma toiminta, siis puolustaa itseään ja lähimmäisiään vastoin Jumalan tahtoa, siis ei luota että Jumalan käsissä on kaikki, siis myös se mitä vihollinen voi tehdä!
Mieti ihan yksinkertaista asiaa, kerran olin erään ns ”uskovan” pojan kyydissä ja hän ajoi selkeästi ylinopeutta ja kun mainitsin tästä niin hän totesi että hänellä on suojelusenkeli, no minä sanoin kuinka tämä suojelusenkeli voi toimia kun se noudattaa nopeusrajoituksia eikö ole lähelläkään meitä?
”mikä estää Jumalan toiminnan, eikö ihmisen oma epäusko.”
Jumalan toimintaa ei voi kukaan estää. Jumalan voima ja väkevyys on kaiken inhimillisen toiminnan yläpuolella. Jumala tosin sallii pahuutta. Siitä on todistuksena nykyinen maailma. Kaikki paha tulee lopulta paljastetuksi. Kun paha nousee valtaistuimelle, korokkeelle, niin se nousee itseasiassa omalle mestauslavalleen. Kaikki paha tulee tuomituksi. Käärmeen pää on jo poljettu murskaksi Golgatalla! Häntä vielä liikkuu aiheuttaen paljon pahaa, väkivaltaa, kuolemaa ja surua. Hännän liike pysähtyy kun Jumalan aika täyttyy.
Kari Paukkunen eikö Jeesuksen toiminta, parantaminen estynyt ihmisten epäuskon takia?
Mieti nyt kuinka Israelin konsan vaiheissa näkyy selkeästi se kun he elivät Jumalan tahdossa ja kun eivät, Jumala siunasi ja ei siunannut.
Nyt uskotaan ettei Jumala pysty huolehtimaan lapsistaan vaan heidän itsensä tulee puolustaamitseään eikä antaa Jumalan varjella, eikö Jumalan tahdon vastainen toiminta ole este Jumalan siunauksille?
Kari Paukkunen eikö perisynti-oppi ole mitä suurinta epäuskon osoitusta?
Jos perisynti nimenä on sinulle vaikea ymmärtää, niin voit sen mainiosti unohtaa.
Seuraavaksi voin kysyä, mistä pieni lapsi oppii puremaan toista pientä kateuden vuoksi? Paha tapa syntyy tyhjästä jos sitä ei ole luonnostaan lapsessa itsessään?
Raamattu puhuu Jumalan vastaisesta taipumuksesta. Sitä ei sinun mielestäsi voi kutsua perisynniksi. Sopiiko sinulle, että sitä nimitetään Raamatun mukaisesti Jumalaa vastustavaksi taipumukseksi? Vai kuvaako joku muu sana sitä paremmin mielestäsi?
”1.Mooseksen kirja: 8:21 Ja Herra haisti lepytyshajun, ja Herra sanoi sydämessänsä: en minä silleen enää maata kiroo ihmisen tähden: vaikka ihmisen sydämen aivoitus on paha hamasta lapsuudesta: ja en minä silleen enää lyö kaikkia kuin elävät, niinkuin minä tehnyt olen. (Biblia)
Kari Paukkunen perisynti-oppi kuvaa hyvin lihallista ihmistä, muttas kun se ulotetaan koskemaan myös uudestisyntynyttä niin siinä mennään pieleen eli ei uskota Jeesuksen vapauttavan synninorjuudesta. Tätä on epäusko Jumalan voimaan.
Nipistä itseäsi, Ari Pasanen. Et ole päässyt lihastasi irti – vielä.
Ari Pasanen
Nipistä itseäsi kuten Martti sinua neuvoo. Paha taipumus on edelleen jäljellä myös uudestisyntyneessä ihmisessä hautaan ja ylösnousemukseen asti.
En tiedä miksi kuvittelet, että Paavalin kertoma omasta pahuudesta koskee vain aikaa ennen kuin hän tuli uskoon? (Tämä on yksi keskeinen ero sinun ja minun (meidän muiden keskustelijoiden) uskomme ymmärtämisessä monien muiden erojen lisäksi.)
”KR 1933/-38
Room. 7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei. (Paavali)
En voi mitenkään ymmärtää, että sinä Ari Pasanen tulkitset Paavalin tässä kohtaa puhuvan vain ajastaan ennen uskoon tuloaan? Paavali puhuu preesensissä eikä imperfektissä.
Kari Paukkunen tuot juuri epäuskon oppia esille kun on saanut maistaa Jumalan voimaa pmassa elämässä niin ei pidä mitään Hänelle mahdottomana, siis kun Jumala lupaa puhdistaa kaikesta vääryydestä niin kun uskoo sen olevan mahdollista niin se tapahtuu.
Tuo mainitsemasi kohta on mielenkiintoinen siten että kun uskon vaellukseni alussa keskustelin vanhan luterilaisen uskonjohtajan kanssa juuri tuosta hän toi saman kuin sinä ja vetosi muistaakseni novumiin ja kun sieltä katsottiin nii siellä oli juuri tuo että Paavali puhuu tilasta ennen uskoontuloa.
Room. 7:18 viittaa Paavalin uskovana kokemaan taisteluun lihan ja hengen välillä. Se ei kuvaa hänen tilaansa ennen uskoontuloa, vaan hänen jatkuvaa kamppailuaan kristittynä – tilanteessa, jossa hän tarvitsee Hengen voimaa voittaakseen lihan. Tästä samasta kamppailusta ovat myös muut kristityt Paavalin lisäksi osallisia.
Jumala puhdistaa synnistä. Liha nostaa päätään yhä uudelleen. Kristus on voittaja sekä kristityn kamppailun alussa että lopussa.
”Kun on saanut maistaa Jumalan voimaa omassa elämässä, ei pidä mitään Hänelle mahdottomana.” Tämä ei tarkoita sitä, että itse muuttuisi saman tien täydelleen hengelliseksi ja jumalalliseksi.
Kari
Hyvin sanot.
Martti
Hyvin sanot.
Niinpä niin, mitä on epäusko, ei sitä näemmä voi millään selittää niin että ymmärrettäisiin, aina löytyy selitys jokaiseen asiaan
Selitetään miksi kaikkinainen pahuus voi kuulua uskovien elämään eikä niistä kannata välittää, ei ainakaan epäillä ettei itse olisi löytänyt sieltä oikeaa uskoa, enhän minä voi olla väärässä!
Eihän Jeesus voi tarkoittaa meitä/minua kun sanoo:
Matt. 13:15
Sillä paatunut on tämän kansan sydän, vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi enkä minä parantaisi heitä.
Eihän minua tarvitse enää parantaa, kyllä minä kuulen ja näen varmasti oikein, selittäähän sen ……
”Selitetään, miksi kaikkinainen pahuus voi kuulua uskovien elämään eikä siitä kannata välittää.” Juuri siksi kaikkinaisesta pahuudesta pitää välittää, koska se voi kuulua uskovienkin elämään. Sitä vastaan täyty kamppailla. Se on mielestäni vaarallinen harha, jos uskoo, ettei pahuus voi enää kuulua uskovien elämään, eikä siitä siksi kannata välittää.
Ari
Rääkkäät hyvää kohtaa Raamatusta, kun käytät sitä aseena Kristukseen uskovia vastaan.
Sellainen on todella julmaa jumalattomuutta.
Kohtahan puhuu aivan muusta asiasta. Sinun oppisi uskovan muka synnittömyydestä on tuomittu harhaoppina jo vanhalla ajalla ja se myös tuomitaan harhaksi esimerkiksi Augsburgin tunnustuksessa 25.6.1525.
Joten Ari palaa oikeaan uskoon, missä eletään USKOSTA Kristukseen ja hänen armoonsa eikä omista teoista, jotka särkyvät kuin kaulakorun ketju, jos niitä yrittää käyttää laivaketjuina.
Koska kuolema on s ynnin palkka
Ja koska me kaikki kuolemme,
Niin me kaikki ilman mitään erotusta olemme syntisiä, aivan jokainen
Joten iankaikkiseen elämään pääsemme vain armosta, yksistään Kristuksen ansiosta ja yksin uskon kautta ilman omia tekojamme.
Martti
Hyvin sanot.
Matias Roto otatko Paavalin kirjoitukset niinkuin ne on Raamatussa?
Onko sinulle Raamatun selitys teos Novum tai joku sellanen tuttu, voisitko tarkistaa kuinka siellä on tuo Paavalin sanoma selitetty? Minä en ole kertaakaan lukenut ko selitysteosta!
Ari
1)
Otan Paavalin kirjoitut tosissani
Juuri siksi totean sinun ymmärtäneen hänen tekstinsä aivan väärin.
Ota sinäkin todesta Paavalin sana:
Roomalaiskirje:
3:23 Sillä KAIKKI ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut KAIKKIEN ihmisten osaksi, koska KAIKKI ovat syntiä tehneet –
2)
Olen lukenut Novum -sarjaa useitakin vuosikymmeniä.
Se on tasoltaan hyvin epätasainen kirja. Jotkut artikkelit ovat hyviä, jotkut ihan heikkoja.
Otan ulkomuististani esimerkin sanasta ”uudestisyntyminen”. Ensin siinä puhutaan pitkään kaikesta muusta kuin siitä ainoasta jakeesta, missä se artikkelin mukaan esiintyy. Kun sitten itse sana esitellään Uudessa testamentissa, niin siinä kokonaan jätetään huomiotta että
UUDESTISYNTYMINEN TAPAHTUU KASTEESSA.
Tiituksen kirje:
3:4 Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
3:5 PELASTI HAN (JUMALA) meidät,
ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta,
vaan laupeutensa mukaan UUDESTISYNTYMISEN PESON ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
3:6 jonka Hengen HÄN runsaasti VUODATTI (KASTEEN VEDESSÄ) meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,
3:7 että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.
Aimo T. Nikolainen käsittelee Rm 7:18 kohtaa kirjassaan Uuden testamentin tulkinta ja tutkimus. Hän esittelee eri vaihtoehtoja ja toteaa lopuksi: ”Mutta tamäkään tulkinta ei saa riittävää tukea tekstistä. Näin ollen ei tästä erityisellä juhlallisella tyylillä kirjoitetusta perikoopista (lukukappale) voi sanoa muuta kuin, että Paavali on kuvannut periaatteessa ihmisen eettistä pyrkimystä synnin voittamiseen ottamatta huomioon sitä Jumalan armon ja Hengen tekijää, joka varsinaisesti tekee kristityn ihmisen elämän kristilliseksi.”
Martti Pentti voiko ottaa pelkästään tuon yhden kohdan ja tutkia sitä, eikö pidä lukea seuraavia jakeita ja lukuja joista tulee ilmi mitä todella Paavali tarkoittaa?
8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
10 Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
11 Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.
12 Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme.(Room.8)
Eikö tuossa ole selkeää ettei uskova ole lihan vallassa, vaan Hengen.
Uskova ei ole päässyt irti lihallisesta itsestään, mutta ei ole enää sen vallassa. Toisin sanoen, hän on saanut Jumalan lapsena kyvyn taistella lihan himoja vastaan.
Masrtti Pentti kuka on Jumalan lapsien esikoinen, eikö Jeesus ja kun ajattelet Hänen kykyään voittaa lihalliset himot niin onko kaikilla Jumalan lapsilla sama voima?
”Onko kaikilla Jumalan lapsilla sama voima?” Se voima on Jeesuksella ja sitä saa rukoilla avukseen.
Ari
Teet väärän yleistyksen Paavalin tekstistä.
Hänhän on jo paljon ENNEN viittaamaasi tekstiä todennut että KAIKKI OVAT SYNTISIÄ, EROTUKSETTA KAIKKI.
Nyt tässä hän toteaa, että JUMALA ITSE ARMAHTAA MEITÄ antamalla PYHÄN HENKENSÄ OHJATA MEITÄ.
HUOMAA ETTÄ uskova ihminen on
SIMUL IUSTUS ET PECCATOR
SAMAAN AIKAAN VANHURSKAS JA SYNTINEN.
Siis olemme vanhurskaita JUMALAN ARMOSTA KRISTUKSEN ANSIOSTA
ja samaan aikaan oma lihamme on syntinen eli siis itsessämme Aatamin jälkeläisenä me olemme olleet osallisia syntiinlankeemuksesta jo Aatamista alkaen.
Martti Pentti tuot:” Se on mielestäni vaarallinen harha, jos uskoo, ettei pahuus voi enää kuulua uskovien elämään, eikä siitä siksi kannata välittää.”
Otetaan ensin teidän perisynti-opin käsitys pahuudesta ja sen tekemisestä eli ihminen itse ei päätä tehdä pahaa vaan synti joka asuu ihmisessä tekee sitä, eikö vaan eli ei ole voimaa vastustaa sitä.
Sitten tuo ajatus ”ettei pahuus voi kuulua enää uskovien elämään” on hiukan hankala, siis kun vasta uskoontultua alkaa ymmärtää Jumalan tahtoa ja sitä mitä todella tarkoittaa ”rakastaa lähimmäistä niinkuin itseään”, niin KUN ON JUMALAN VOIMA elää niin silloin pahan tekeminen lähimmäiselle on ns ”omassa käsissä” eli kukaan eikä mikään pakota tekemään. Jumalan rakkaus vaikuttaa uskovissa juuri tuon eli on sydämen halu elää rakastaen lähimmäistään.
Kun miettii omalta kohdalta niin yksi suuri esimerkki on kun yli 40 vuotiaana sain vasta ymmärryksen mitä tuo lähimmäisen rakastaminen tarkoittaa, niin kun ensi tosi rakkauteni (tyttö) jätti minut niin se sattui todella kovaa ja ern todellakaan olisi halunnut että se tapahtuisi/tehtäisiin minulle, mutta kuinka sitten itse elin jatkossa, tuli jätettyä tyttöjä ja näin satutettua heitä samoin. Jumalan rakkaus vaikuttaa elämään ettei itsekkyys, oma nautinto ja oman edun ajaminen olekkaan enää elämässä vaan sitä katsoo toisen parasta.
Martti
Kiitos että olet jaksanut kirjoittaa Arille monta hyvää opetusta
Eihän oppi perisynnistä tarkoita, että uskova olisi toivottomasti synnin vallassa. Päinvastoin. Uskova pystyy kamppailemaan syntistä luontoaan vastaan. Se on nähdäkseni mahdollista vain, kun tunnustaa perisynnin todellisuuden ja tunnistaa sen ilmenemismuodot.
Martti Pentti nyt ei munlle aukea, siis kun ”tunnustasa perisynnintodellisuuden”, siis mitä tunnustaa, eikö perisynti oppi perustu ” minä teen mitä en tahdo, sillä sen tekee synti joka minussa asuu”?
Sitten on vielä toinen näkökulma että kuka todella tietää Jumalan tahdon, tietääkö ne jotka nyt sotivat venäjän puolella ja vieläpä ne jotka siunaavat sotaa?
Perisynnnin vastapainona on: ”Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden!”
Martti Pentti lue nyt Room.8 ja kuinka siinä selitetään kuinka elää Hengessä ja toisaalta mikä on niiden tila jotka ovat lihan vallassa ja vaeltavat lihan mukaan.
Se vaan on vaikeaa ymmärtää mitä tarkoittaa synninorjuus ja siitä vapautuminen jos ei itse ole sitä kokenut eli elää ns ”siivosyntistä” elämää. Siis mitä on viinan-, seksin- ja pelihimot, näistä Jumala on minut vapauttanut. Voisi verrata että kun on ihmisiä jotka ovat sokeita ja kun yksi saakin näön niin kun tämä kertoo mitä näkee niin uskovatko muut sen? (siis kun hengellisesti sokea saa näön)
Kannatta miettiä miksi eivät esim muslimit, siis tavalliset ns ”kunnolliset” eivät ”näe” niitä kauheuksia joita toiset muslimit tekevät, siis eivät kyseenalaista omaa uskoaan?
Jatkan vielä tuosta hengellisestä sokeudesta kuinka minäkin omasta mielestä elin ”hyvää” elämää niin etten tehnyt toisille pahaa, puolustin omia oikeuksia ja oikeudenmukaisuutta, mutta kun Jumala avasi silmäni niin silloin vasta näin kuinka paljon olin tuottanut pahaa läheisilleni omien himojeni kautta ja siinä etten ollut elänyt Jumalan tahdossa. Ymmärrän mitä on sokeus joka on kun vaeltaa pimeydessä.
”Kun Jumala avasi silmäni, silloin vasta näin, kuinka paljon olin tuottanut pahaa läheisilleni omien himojeni kautta ja siinä etten ollut elänyt Jumalan tahdossa.” Näitkö myös sen, mitä hyvää olit jättänyt tekemättä? Oletko nyt löytänyt keinoja tehdä heille sitä hyvää, mikä olisi pitänyt tehdä aikanaan?
Martti Pentti hyvä näkökulma ja kysymys. Ajatellaampas nyt fariseuksia ja kirjanoppineita jotka vastustivat Jeesusta eivätkä ottaneet Jeesuksen sanoja vastaan eivätkä näin tehneet parannusta, eivätkö he uskoneet tekevänsä Jumalan tahdon ja kun he halusivat ettei kukaan muukaan tekisi Jeesuksen sanojen mukaan niin he uskoivat näin tekevänsä ”hyvää” lähimmäiselleen.
Siis kyllä ihmisellä on halu (ainakin joillakin) tehdä hyvää lähimmäiselleen, varsinkin omille lapsilleen, ja opettaa oikeaa ”jumalan palvelusta eli uskoa” ja tehdä siis sen mukaan mitä uskoo oikeaksi ja hyväksi, eikö vaan?
Eikö olekkin ”helppoa” nähdä kuinka tois uskoiset ovat sokeita ja vaikka uskovat tekevänsä oikein niin silti tekevät väärin ja opettavat lapsensa väärään uskoon, siis nyt tuon Raamatun mukaiseen uskoon verrattuna. Onko tämä mahdollista kristinuskon sisällä eli onko sellaista kristinuskoa joka ei ole Jumalasta?
”Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista (Matt. 23:3).” Tämä Jeesuksen lause kuvaa mielestäni hyvin sitä, miksi fariseukset ja lainopettajat kokivat hänet vastustajakseen. Jeesus näki räikeän ristiriidan heidän opetuksensa ja heidän elämänsä välillä. Hän sanoi huomionsa mös ääneen.
Martti Pentti eikö Jeesuksen sanoma ollut että kaikkien tulee tehdä parannus eli kaikki juutalaiset olivat poispoikenneet?
Siis kun ajattelee evankeliumin todellista sanomaa eli jokaisen ihmisen tulee uudestisyntyä Jumalan hengestä, siis ihminen syntyy lihalliseksi ja tarvitsee tehdä parannus ja syntyä hengelliseksi. Jeesus oli poikkeus koska Hän oli jo alkujaan syntynyt Pyhästä Hengestä, ei miehestä.
Tuo ”kaikki ovat pois poikenneet” ei ole Jeesuksen sana, vaan Paavalin kirjeestä roomallaisille, jossa hän lainaa psalmeja 14 ja 53.
Marrti Pentti juu ei sana tarkasti, mutta oliko ketään jonka ei olisi tarvinnut tehdä parannusta? Mielenkiintoista kuinka Johannes kastaja, hänen parannuksestaan ei ole kirjoitettu.
”Mielenkiintoista, kuinka Johannes Kastajan parannuksesta ei ole kirjoitettu.” Muistaakseni jossakin keskustelussa kanssasi, Ari Pasanen, on kiinnitetty huomio Johanneksen kasteen ja kristillisen kasteen eroon. Johannes kastoi parannuksentekijöitä, kristillisessä kasteessa liitytään Jeesuksen seuraajien joukkoon, seurakuntaan. Apostolien teoissa kerrotaa Apolloksesta: ”Hänelle oli opetettu Herran tie, ja pyhää intoa hehkuen hän julisti sanaa ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta hän tunsi vain Johanneksen kasteen.”
Ratkaisevaa on kuitenkin kuka kuulee Jeesuksen äänen ja seuraa Häntä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, eikö että erottaa hyvän ja pahan, oikean ja väärän, Totuuden ja valheen.
Kun yksinkertaisesti ajattelee Jeesuksen opetuslapsiakin niin ymmärsivätkö he Jeesuksen opetuksen kun Jeesus oli heidän kanssaan ja seurasivatko he loppuun asti Jeesusta, ei, vaan kaikki poispoikkesivat, Pietari jopa kielsi Jeesuksen.
Eikö opetuslasten esimerkki ole selkeä näyttö ettei lihallinen ihminen voi ymmärtää Jeesuksen sanoja, vaan tarvitsee Jeesusta parantamaan paatuneen sydämen, siis ihmisen täytyy saada Pyhä Henki.
Ari
Ongelmasi on siinä, ettet huomaa että samoja vikoja ihmisessä esiintyy koko elämän ajan.
Kiinnität huomion vain ihmisten tekoihin, jotka kuitenkin aina jäävät keskeneräisiksi.
Ota huomioon että ihmisen omat hyvät TEOT EIVÄT EDELLÄ USKOA, VAAN OVAT VAIN USKON HEDELMIÄ.
PELASTUS ON YKSISTÄÄN ARMOSTA ILMAN MEIDÄN OMIA TEKOJAMME. KRISTUS ON TEHNYT KAIKEN, ME SAAMME KAIKEN LAHJAKSI.
Roomalaiskirje:
4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
Martti Pentti kiitän asiallisesta keskustelusta jo tässä vaiheessa, on ollut mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia kun et mene henkilökohtaisuuksiin ja tuot selityksiä Raamatusta.
Ratkaisevaa on kuitenkin kuka kuulee Jeesuksen äänen ja seuraa Häntä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, eikö että erottaa hyvän ja pahan, oikean ja väärän, Totuuden ja valheen.
Kun yksinkertaisesti ajattelee Jeesuksen opetuslapsiakin niin ymmärsivätkö he Jeesuksen opetuksen kun Jeesus oli heidän kanssaan ja seurasivatko he loppuun asti Jeesusta, ei, vaan kaikki poispoikkesivat, Pietari jopa kielsi Jeesuksen.
Eikö opetuslasten esimerkki ole selkeä näyttö ettei lihallinen ihminen voi ymmärtää Jeesuksen sanoja, vaan tarvitsee Jeesusta parantamaan paatuneen sydämen, siis ihmisen täytyy saada Pyhä Henki.
”Eikö opetuslasten esimerkki ole selkeä näyttö siitä, ettei lihallinen ihminen voi ymmärtää Jeesuksen sanoja vaan tarvitsee Jeesusta parantamaan paatuneen sydämen. Ihmisen täytyy siis saada Pyhä Henki.” Minä näen siinä selkeän esimerkin siitäkin, että Jeesuksen opetuslapsi on vielä myös lihallinen ihminen. Niinpä hän tarvitsee Jeesusta parantajakseen koko ikänsä. – Pyhästä Hengestä olen kirjoittanut ennenkin, ettei häntä saa kukaan omakseen, mutta hänen vaikutuspiirissään jokainen kristitty saa elää.
Martti Pentti kun Paavali kirjoittaa ”synti asuu minussa” niin se uskotaan, entäpä kun hän kirjoittaa:
Room. 8:9
Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu.
Tuossa on varmaan hyvä taas huomata yksikön ja monikon ero. ’Minussa’ on yksikkö ja ’teissä’ on monikko. Pyhän Hengen asuntona olevaan yhteisöön kuuluva kristitty saa pidetyksi itsessään asuvan synnin kurissa eikä ole sen vallassa. Synti tai liha on vain ’kiusallinen alivuokralainen’, jota ei saa kokonaan häädetyksi.
Minulle tuo ”teissä asuu” ei aukene noin eli kyllä uskon että jokaisella uskovalla on Jumalan Henki.
Yksi perus asioita on ymmärtääkö ihminen mikä on totta ja mikä valhetta, siis kuinka saa kyvyn erottaa nuo toisistaan?
Onko ihmisellä kyky jo vauvasta vai milloin hän saa sen?
Kun ajatellaan maailman kaikkia uskontoja niin eikö niihin kasvatetut lapset pidä omaa uskontoaan (tai uskonnottomuuttaan) oikeana ja totuutena? Siis kuinka jotkut voivat erottaa sen mikä on totta ja mikä valhetta?
”Uskon, että jokaisella uskovalla on Jumalan Henki.” Tämä lienee takertumista pikkuseikkoihin, mutta sanoisin mieluummin, että uskovassa vaikuttaa Henki. Näin ei synny vaikutelmaa siitä, että uskova omistaisi ja hallitsisi Henkeä.
Martti
Jälleen kerran vastaat hyvin Arin väitteisiin
Suuri kiitos sinulle siitä
Ari
Jos ottaisit todesta Raamatun sanan, niin kipin kapin menisit liittymään kirkkoon.
Etkö tajua että Paavali kutsui KOKO ROOMASSA OLEVAA KRISTUKSEN KIRKKOA
P Y H I K S I .
USKO ON YHTEINEN
Roomalaiskirje:
1:1 Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia,
1:2 jonka Jumala on edeltä luvannut profeettainsa kautta pyhissä kirjoituksissa,
1:3 hänen Pojastansa – joka lihan puolesta on syntynyt Daavidin siemenestä
1:4 ja pyhyyden hengen puolesta kuolleistanousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa – Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme,
1:5 jonka kautta me olemme SAANEET armon ja apostolinviran, että syntyisi uskon kuuliaisuus hänen nimeänsä kohtaan kaikissa pakanakansoissa,
1:6 joihin TEKIN, Jeesuksen Kristuksen KUTSUMAT, kuulutte:
1:7 kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, kutsutuille PYHILLE. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
1:8 Ensiksikin minä kiitän Jumalaani Jeesuksen Kristuksen kautta teidän KAIKKIEN tähden, koska teidän USKOANNE mainitaan kaikessa maailmassa.
1:9 Sillä Jumala, jota minä hengessäni palvelen julistaen hänen Poikansa evankeliumia, on minun todistajani, kuinka minä teitä lakkaamatta muistan,
1:10 aina rukouksissani anoen, että minä jo vihdoinkin, jos Jumala tahtoo, pääsisin tulemaan teidän tykönne.
1:11 Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä, voidakseni antaa teille jonkun hengellisen lahjan, että te vahvistuisitte,
1:12 se on, että ME YHDESSÄ OLLESSAMME virkistyisimme YHTEISESTÄ USKOSTAMME, teidän ja minun.