Järjestelmävirheet ja päivittäminen
Onko sinulla älypuhelin tai tietokone?
Jos olet tässä suhteessa aikamme lapsi, olet varmasti jo törmännyt kysymyksiin laitteesi päivittämisestä.
Jokaisessa tietotekniikkaa hyödyntävässä laitteessa on jokin käyttöjärjestelmä. On harmillisen yleistä, että vähitellen tuo käyttöjärjestelmä alkaa hidastua, tai oireilla jotenkin muuten. Nuoret kai sanovat, että siitä tulee niin sanotusti buginen. – Bugi tarkoittaa muuten ötökkää. – On sanottu, että tämä nimitys tulisi vuodelta 1945, jolloin jonkin varhaisen tietokonemonsterin sisältä löydettiin lentelemästä yöperhonen. – Ilmeisesti tämä sana ’bugi’ on kuitenkin vielä vanhempi insinööritermi, koska se löytyy jo hehkulampun yleistymisestä vastaavan ”pelle peloton”, Thomas Alva Edison kirjoituksista vuodelta 1878.
Onko siis sinun laitteesi ”buginen”?
Wikipedian ”melkein kaiken” tietävän sivuston mukaan kaikissa hyödyllisissä tietokoneohjelmissa sanotaan olevan virheitä. Virheet jaetaan kahteen pääluokkaan: syntaksivirheet ja semanttiset virheet.
Ensin mainitut eli syntaksivirheet ovat ohjelmiston peruslähtökohtien ongelmia, ja paljastuvat ymmärtääkseni heti kättelyssä. Syntaksi tarkoittaa eräänlaista kielioppia siitä, miten kirjoitetaan, mitä merkkejä käytetään ja miten… Kun koneesi näytöllä lukee siis ”syntax error”, koneesi sisäinen kielioppi on mennyt pahasti solmuun.
Semanttinen virhe saa puolestaan ohjelman toimimaan väärin jossain tilanteessa.
Ohjelmankirjoituksessa pätee virheen suurusluokkaan seuraava: Mitä myöhemmässä ohjelmistonkehityksen vaiheessa virhe tehdään, sitä helpompi se on korjata. Jos virhe tapahtuu jo suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa, korjaaminen on usein hankalaa ja jopa mahdotonta. Hyvin kirjoitetuissa ohjelmissa virheitä on suhteellisen vähän, ja ne ovat niin lieviä, etteivät ne estä ohjelmaa täyttämästä tarkoitustaan.
(Kts. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointivirhe )
Mikä sitten avuksi, kun koneemme hidastuu ja muuttuu bugiseksi? Ja mitä kaikkea muuta kamalaa koneellemme voikaan voikaan vielä tapahtua???
Suorituskyvyn hidastuminen on vasta yksi riesa. Paljon pahempi juttu ovat tietokoneohjelmiin liittyvät tietoturvariskit ja -aukot. Näiden mörköjen kautta kotoisen olohuoneesi nurkaan saattaa pesiyä leegio haittaohjelmia, jolloin tuttu PeeCee:si ( Personal computer) joutuu kuin riivaajahenkien valtaan. Vähän aikaa sitten uutisoitiin, että jopa 10 000 suomalaista tietokonetta oli kaapaattu Mirai-nimisen bottiverkoston hämähäkinseitteihin. Haittaohjelmia on monelaisia.
Yhtäältä haittaohjelmat voivat lamauttaa koneesi. Toisaalta ne voivat urkkia henkilökohtaisia tietojasi rikollisten käyttöön (tai vakoilla huonettasi koneessasi olevan mikrofonin ja kameran kautta). Kolmanneksi haittaohjelma voi tarkoittaa sitä, että ikioma ja leppoisa kotikoneesi operoi esim. kansainvälisen (kyper)sodankäynnin palvelunestöhyökkäyksiä jonkin suurvallan työkaluna aivan sinun tietämättäsi.
(Kts. esim. http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/nain_kyberhyokkays_pimentaa_suomen )
Onneksi tietokoneen käyttäjä ei ole tämän kaiken äärellä aivan suojaton!
Jos edellä kuvatut esimerkit johtivat sinut maailmanlopuntunnelmiin, kannattaa päivittää oma älykännykkä ja tietokone.
Mitä tämä tarkoittaa?
Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla kerrotaan, että…
”Päivitykset ovat tietokoneohjelmiin tehtäviä muutoksia tai lisäyksiä, jotka ehkäisevät vikoja, korjaavat ongelmia tai parantavat muutoin ohjelman ominaisuuksia. Tietokoneen käyttöjärjestelmän ja ohjelmien pitäminen päivitettyinä parantaa tietokoneen toimivuutta ja turvallisuutta. Päivitykset voivat esimerkiksi korjata turva-aukkoja joiden kautta haittaohjelmat pääsisivät tekemään tuhojaan tietokoneelle.
Tietoturvan kannalta tärkeimpiä päivitettäviä ovat Windows sekä Internet-selaimet. Niiden päivitykset tulisi aina asentaa heti kun ne ovat saatavilla. Muiden ohjelmien päivitykset kannattaa tarkistaa silloin tällöin.” (Kts. file:///C:/Users/INKERI~1/AppData/Local/Temp/paivita.pdf )
Olet varmasti jo pohtinut tämän artikkelini hieman eskatologista sävyä ja miettinyt miten tämä kaikki liittyy teologiaan. – Tästä eteenpäin lupaankin siirtyä teemaan ”niin myös meidän hengellisessä elämässämme”…
Teologiaa tietotekniikan käsitteillä
Vietämme nyt luterilaisen uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa. Uskonasioisssakin on tietyssä mielessä kyse järjestelmistä, uskomusjärjestelmistä. Puhumme maailmankuvista ja maailmankatsomuksista.
Maailmankuvalla tarkoitetaan yleensä sitä kokonaiskäsitystämme, joka koostuu tavalla tai toisella perustelluista väitteistä. Maailmankuvamme voi koostua uskonnollista, arkikokemukseen perustuvista, empiirisistä, filosofisista, maagisista, tai ihan vain ajassamme yleisistä väittämistä kootusta perusteluista. – Maailmankatsomus puolestaan ymmärretään yleensä hieman maailmankuvaa laajemmaksi käsitteeksi. Siihen voidaan katsoa kuuluvaksi kokonaisselityksen lisäksi enemmän arvoja ja uskomuksia.
En usko yleistäväni liikaa, jos väitän sekä maailmankuvammme että maailmankatsomuksemme kytkeytyvän aina tavalla tai toisella henkilökohtaiseen uskomusjärjestelmäämme. – Meillä kaikilla on jokin uskonvaraisesta lähtökohdasta liikkeelle lähtevä tapamme ajatella, ja jäsentää ympäröivää todellisuutta. Kutsun tätä tässä yhteydessä uskonnolliseksi käyttöjärjestelmäksemme. Tämä on luonnollista ja tämä on hyödyllistä. Uskomme pääsääntöisesti esimerkiksi aistiemme kykyyn välittää kohtuullisen luotettavaa tietoa ympäröivästä todellisuudesta. Voimme toki yli- tai aliarvioida havainto- ja päättelykykymme, mutta on kaiken kaikkiaan varsin hyödyllistä luottaa ja uskoa ainakin jossain määrin aisteihinsa. – Tämä on vain yksi esimerkki uskonvaraisesta käyttöjärjestelmästä…
Kuten kaikissa hyödyllisissä tietokoneohjelmissa sanotaan olevan virheitä, niin on myös meidän uskomusjärjestelmissämmekin.
Syntaksivirheet
Osa uskomusjärjestelmämme virheistä on kuin syntaksivirheitä, jotka ovat ohjelmiston peruslähtökohtien ongelmia, ja paljastuvat hyvin nopeasti. Eräs tällainen uskomusjärjestelmän perustava ”kielioppivirhe” on korottaa ihmisen eksistentialistinen kokemus olemuksemme ja ihmisyyden realiteettien yläpuolelle. Tarkoitan esimerkiksi sitä, että luulen voivani oman nautinnonhaluni nimissä määritellä oikean ja väärän, terveellisen ja epäterveellisen jne. – Kun sitten tulen tämän vakaumukseni ohjaamana yllätetyksi naapurin aviovuoteesta, ja mahdollisesti kohdattuni Lapuan patruunatehtaan terveiset; tai ottaneeksi yliannoksen huumeita, uskomusjärjestelmäni muistolauseessa lukee: syntax error!
Tyhmempikin yleensä tajuaa, ettemme ole tässä elämässä Jumalan asemassa. Emme voi luoda omaa todellisuuttamme, vaan meidän täytyy pääsääntöisesti nöyrtyä elämään annetun todellisuuden ehdoilla ja pelisäännöillä. – On toki niin, että hyvinvointi ruokkii monia individualistisia käsityksiä oikeasta ja väärästä. – Nykyihmisellä on toki nopeasti ajatellen paljon enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ulkoisiin olosuhteisiinsa, jopa sukupuolensa ulkoisiin tunnusmerkkeihin asti… Realiteetteja vastaan kapinoiminen kuitenkin maksaa… – Ja joskus kaikki laskut erääntyvät kuitenkin maksettaviksi. Olemme myös yhä edelleen vain kuolevaisia ihmisiä, joita sitoo aika, paikka ja materia.
Koska kaikkien uskomusjärjestelmämme virheiden luonne ei ole yhtä välitön kuin syntaksivirheissä, on olennaista pohtia myös toista tietokoneen käyttöjärjestelmiin liittyvää virhetyyppiä eli semanttisia virheitä.
Semanttiset virheet
Semanttisia virheitä voi kutsua myös ajonaikaisiksi virheiksi. Tällaisten virheiden luonteeseen kuuluu, että ne saavat ohjelman toimimaan väärin jossakin tietyssä tilanteessa.
Tästä syystä jotkut ajattelevat, ettei tällaisissa tapauksissa ole edes kyse virheistä, vaan ominaisuuksista, tai poikkeuksista. Toisinaan virheet ovat sillä tasolla, että ne voidaan korjata ilman negatiivista julkisuutta tai käyttäjien menetyksiä. Ainoiksi kustannuksiksi tällöin jäänee mielipaha ja korjauskulut. Joskus käy taas niin, että virhe on sitä kaliiberia, että siitä lukevat lööpeistä ihmiset, jotka eivät kenties koskaan järjestelmää edes käyttäisikään ja hekin nauravat myötähäpeästä. – Kaikille lienee tuttuja Suomen eduskuntavaaleissa 2008 käytetystä sähköisestä äänestysjärjestelmästä aiheutuneet erinäiset kulut (Rantanen 2008). Mukaan on laskettava myös järjestelmän perustamiskulut, mikäli järjestelmä hylätään tulevaisuudessa (Sähköinen äänestys s.a.). Muita esimerkkejä isomman luokan kämmeistä löytyy lähihistoriasta esimerkiksi Sampo pankin uuden verkkopankin käyttöönotosta (Sauvala & Toivanen 2008). Joku voisi sanoa, että nämä oppirahat olivat pieniä verrattuina tietoihin mitä käyttöönotoista saatiin. Se joku ei varmaankaan tee kustannusarvioita päätoimenaan. (Kts. https://www.valve.fi/poikkeuksellinen-virhe ). – Hyvin usein ominaisuuksiksemme, tai poikkeuksellisiksi piirteiksemme nimeämme virheet siis maksavat; niin tietotekniikan kuin muunkin elämän alueella. – Tällöin tulee vastaan kysymys: Kuka maksaa virheistä seuraavat viulut?
Tällä kohdin ei ole vaikeaa johtaa analogiaa tietojärjestelmistä uskomusjärjestelmien alueelle. – Materialismiin perustuva kommunistinen uskomusjärjestelmä maksoi miljoonien ihmisten hengen. Samoin teki arjalaisen yli-ihmisyyden luomiseen uskova natsiaate. – Myös kritiikittömästi vapaaseen markkinatalouteen suhtautuvat yhteisöt saavat uskomusjärjestelmälleen hintalapun, joka muodostuu ainakin ihmisoikeuksien sivuuttamisesta (pornografiaan yms. liittyvä ihmiskauppa) ja luomakunnan tuhoamisesta.
Kaikissa hyödyllisissä tietokoneohjelmissa sanotaan olevan virheitä, näin on myös meidän katsomusjärjestelmissämme (joista osa ei ole edes hyödyllisiä…). – Näyttää, että kaikessa vaikuttaa ’perisynti’.
Rehellisyyden nimissä on tietenkin myös tunnustettava, että sama edellä kuvattu problematiikka ulottuu myös uskontojen piiriin, kristinusko mukaan lukien. Vaikka kristinuskon syvin olemus toki tarkoittaa pikemminkin suhdetta Jumalaan kuin varsinaista uskontoa, silti myös kristilliseen uskoon liittyy tietynlainen uskomusjärjestelmä.
Myös kristinusko sisältää:
a) tietyt lähtöolettamukset (Raamattu on Jumalan erityinen ilmoitus, Jumala loi maailman, Jeesus Kristus on ylösnoussut Jumalan Poika…),
b) tietyn toiminnallisen viitekehyksen (seurakunnat, kirkkokunnat…)
c) ja ”koodikielensä” (uskontunnustukset ja teologisen käsitteistön…).
Kirkkohistoria osoittaa, ettei kristillinen koodikieli ole sekään välttynyt tietynlaisilta bugeilta. Nyt uskonpuhdistuksen juhlavuonna on hyvä pohtia tietokoneen päivittämisen ja uskonpuhdistuksen välistä analogiaa.
Uskonpuhdistus uskomusjärjestelmämme päivittämisenä
Pyhä Raamattu kertoo monessa kohdassa siitä, miten uskonto voi harhautua. Vanhan testamentin aikana riesana oli aluksi murhahimoisten hedelmällisyyskulttien (Baalien ja Aseroiden) paljonta (esim. Tuom.8:3). Kun tästä vähän selvittiin, sittemmin ilmaantui uusi haittaohjelma, jossa elävä Jumala-suhde muuttui ulkokohtaiseksi temppelikultiksi (kts. esim. Jer. 7:4). – Eikä tässä suinkaan kaikki…
Ajanlaskumme alun molemmille puolille ajoittuvana aikana (37eKr.-70jKr.) ylipapin virka oli taas niin korruptoitunut, että virka-arvosta käytiin kauppaa, ja se annettiin peräti 28 henkilölle, joista vain kolme oli perinteistä ylipappillista sukua (kts. Iso Raamatun Tietosanakirja, 7.osa).
Tietokoneanalogian käsitteistöllä voidaan sanoa, että jo Raamatun historian alussa ilmaantui erilaisia bugeja, ja haittaohjelmia, jotka ottivat lopulta koko uskomusjärjestelmän vihamielisten voimien käyttöön. Tietyssä mielessä voidaan sanoa, että tämän kaiken seurauksena meidän kristittyjen uskomusjärjestelmämme symboliksi tuli Risti.
Kaikilla järjestelmävirheillä on aina hintansa, joka lankeaa aina jonkun maksettavaksi. – Ihmisen, ja koko ihmiskunnan syvimmän uskomusjärjestelmävirheen hinta on Jeesuksen Kristuksen veren hinta. Jeesus Kristus maksoi meidän (koko ihmiskunta) aiheuttamamme laskun. Siinä on ristin sanoma!
Kristillisen uskonymmärryksen mukaan syntiinlangenneen ihmisen uskomusjärjestelmä on niin vakavalla tavalla pielessä, ettei sitä voi enää päivittää ajantasalle. Virhe on tapahtunut jo ”ohjelmoinnin” alkutaipaleella. – Tällä tarkoitan ensimmäisten ihmisten syntiinlankeemusta paratiisissa (kts. 1Moos.3). – Siksi entisen, omiin tekoihin ja omiin asioihimme perustuvan, uskomusjärjestelmämme päälle pitää tuoda kokonaan uusi Jeesuksen Kristuksen armoon perustuva sanoma. Tämän uuden ”järjestelmän” asennus tapahtuu uskon ja kasteen kautta (Mark.16:16). Näin Jumala uudestisynnyttää meidät kokonaan uuteen tilaan.
Valitettavasti alla oleva vanha järjestelmämme jää vielä jotenkin ihmeellisesti ”kummittelemaan”. Se on yhä osa minua, ja tuottaa jatkuvasti ajovirheitä (kts. Room.7:14-25). – Emme selviä tästä asiasta vain väittämällä, että nämä ovat ominaisuuksiamme, jotka kuuluvat asiaan. – Kristittyinä kutsumme tätä syntisyydeksi ja vanhaksi luonnoksemme. Luterilaisina me sanomme itsestämme: Simul justus et peccator, joka tarkoittaa yhtä aikaa syntinen ja Kristuksen vanhurskauteen puettu!
Miten sitten päivitämme uskomusjärjestelmäämme kristittyinä?
Kristityn uskomusjärjestelmän päivittämiseen kuuluu ainakin kaksi asiaa.
Ensimmäinen niistä on synnintunnustus. Siinä on kyse vähän samanlaisesta asiasta kuin tietokoneen virus- ja haittaohjelmatarkastuksessa. Synti pitää aina ensiksi tunnistaa ja tunnustaa. Tämä on Jumalan lain tehtävä; päivittää itsetuntemukseni rehelliseen synnintunnustukseen. Jumalan ilmoittama laki paljastaa synnin. Vasta tämän jälkeen voimme avata virukset ja haittaohjelmat poistavan ohjelman.
Tietokoneen suhteen tämä todellisten ongelmien tunnistaminen on hyvin tärkeää. – Minä olen joskus näet vahingossa tullut poistaneeksi tärkeitä sähköposteja ja tietostoja, kun olen käynnistänyt torjuntaohjelman ilman tunnistamista. – Myös kristittynä meidät kutsutaan samantyyppisen työhön.
Jeesus itse sanoo: ”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.” (Matt.15:13). Jeesuksen tarkoitus ei ole kuitenkaan toimia sokeasti. Kun Jeesus asentaa uutta armoon perustuvaa käyttöjärjestelmää ja päivittää bugiseksi muuttunutta ”kotikonettasi”, hän tietää miten toimitaan:
”Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.”(Matt.12:20) – Jumalan sana on kuin kirurgin parantava veitsi. Jumala rakastaa syntistä ihmistä, mutta haluaa meidän luopuvan synnistä (Kts. Room.6.1-2).
Kotitietokoneemme osalta tietyt päivitykset neuvotaan myös asentamaan automaattisiksi. Jotakin samaa voi soveltaa myös synnintunnustukseemme. Sen on hyvä olla yhtä automaattista kuin hengityksemme. – Hengityksen tahdissa voi rukoilla, hitaasti sisäänpäin ilmaa vetäessä: Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika. Ja ulos hengittäessä taas huokaista: Armahda minua syntistä. – Tämä oli se ensimmäinen ja ensisijainen uskomusjärjestelmien päivittämismalli.
Toinen, sekin hyvin tärkeä päivittämisen muoto, on teknisempi ja informatiivisempi. Tietotekniikan suhteen ymmärrämme, että se mikä on tänään uutta, on jo huomenna vanhaa. Siksi suuri osa tietokoneen päivityksistä on tähän laajentuvaan tekniseen kehitykseen liittyvää. – Voiko tämän saman analogian ulottaa myös kristinuskoon liittyvään päivittämistarpeeseen? – Onko evankeliumin sanomaa tarpeen päivittää?
Raamattuun uskova kristitty ei voi ajatella, että Jumalan armoa tarvitsisi koskaan korvata, tai päivittää millään muulla innovaatiolla. Raamatun ehkä surullisimmassa kirjassa, Valitusvirsissä sanotaan:
”Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut: se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.”(Valit.3:22-23). – Näin Jumalan oma kansa siis tunnustaa, vaikka koko uskonnollinen ”käyttöjärjestelmä on kaatunut”, eli temppeli on menetty!
Näin ollen torjun heti alkuun sen ajatuksen, että Jeesuksen Kristuksen ristin työhön perustuvaa lähtökohtaa tarvitsisi koskaan muuttaa. Se on vähän kuin tietokoneen lähdekoodi, jonka varaan kaikki rakentuu. Raamattu puhuukin Jeesuksesta ”avoimena lähteenä syntiä ja saastaisuutta vastaan” (Sak.13:1; Joh.7:27).
Jumalan erityinen ilmoitus on kuitenkin tuotava jokaiselle kansalle ja aikakaudelle ymmärrettävällä kielellä. Kyse ei ole sanoman muuttamisesta, vaan sen tulkkaamista kaikille ymmärrettävällä tavalla. Tässä mielessä kristinuskokin tarvitsee päivittämistä.
Luterilainen uskonpuhdistus on eräs tällainen ohjelmistopäivitys. Toki jo varhainen kirkko joutui kamppailemaan esim. juutalaisen legalismin ja kreikkalaisen filosofian haasteissa. Siksi ovat olemassa varhaiset uskontunnustukset kuten Apostolinen uskontunnustus ja Nikean uskontunnustus, joka on saanut muotonsa Nikean (325) ja Konstantinopolin (381) ekumeenisissa kirkolliskokouksissa. Lisäksi on vielä 400-luvulta peräisin oleva Athanasiuksen uskontunnustus, joka on toinen varhaiskirkon ekumeenisista uskontunnustuksista. – Nämä uskontunnustukset pyrkivät sanoittamaan Kristuksen armon evankeliumiin perustuvan uskon niin, ettei se turhennu omana aikanaan yleisien Jumala- ja ihmiskuvaan liittyvien harhakäsitysten takia.
Esim. gnostilaisuus oli eräs varhaisen kirkon aikana yleinen haittaohjelma, joka pyrki ottamaan kristillisen uskomusjärjestelmän haltuunsa. Uskontunnustuksilla kristillinen kirkko vastaa sille esitettyihin haasteisiin, ja näin tavallaan päivittää teologisen uskomusjärjestelmänsä ajantasalle. – Luterilainen uskonpuhdistus joutui ottamaan kantaa sellaisiin bugeihin kuten anekauppa, paavin vallankäyttö, utopia ihmisen vapaasta tahdosta ja ihmisen oma uskonnollinen kykeneväisyys. – Luterilainen reformaatio ei kuitenkaaan tarkoittanut uuden uskomusjärjestelmän tuomista entisen päälle, vaan ainoastaan täsmällistä vastaamista ajankohtaisiin haasteisiin, alkulähteestä käsin. Se oli vastaamista haasteisiin, jotka uhkasivat hämärtää evankeliumin eli Kristuksen armon ilosanoman. Kirkko oli käynyt bugiseksi, joutunut osittain vieraiden voimien käsikassaraksi ja tarvitsi paluuta dynaamiselle alkulähteelleen.
Entä nyt?
Nyt vuonna 2017 olemme osin samanlaisten haasteiden edessä kuin olemme olleet läpi koko kristillisen kirkon historian. Osittain kyse on yhä samojen vanhojen harhaoppien aikaansaamasta haasteesta. Esimerkiksi gnostilaiset sävyt hiipivät jälleen kristillisten kirkkojen uskomusjärjestelmiin. Tästä kertoo esimerkiksi paimenviran irrottaminen sukupuolesta, ja jopa pastorien itselleen suorittamat sukupuolenvaihdosleikkaukset. Pastorien vähentynyt usko Jeesuksen neitseelliseen sikiämiseen kertoo puolestaan vanhojen Jeesuksen Jumaluuden turhentamiseen liittyvien kristologisten harhojen paluusta. – Tuskin keneltäkään on myöskään jäänyt huomaamatta antinomismiin eli Jumalan lain kieltämiseen liittyvät ilmiöt. – Monet vanhat bugit ja haittaohjelmat ovat siis palanneet hieman uusissa vaatteissa.
Siksi uskonpuhdistus on edelleen tarpeellinen ja ajankohtainen.
Pastorien ja kaikkien kristillisten seurakuntien vastuunkantajien on syytä päivittää Raamatun ilmoitukseen, sekä kirkon ja teologian historiaan liittyvät tunnustukselliset perusasiat.
”Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.” (2Tim.3:14-17).
Haastan kärsivällisyyttäsi vielä yhdellä tietokoneisiin ja uskonelämän hoitamiseen liittyvällä analogialla…
Kun päivität tietokonettasi, tulos ei näytä aina heti välttämättä paremmalta. Joskus vanha koneesi menee aivan tukkoon, kun lataat siihen joukon uusia päivityksiä. – Näin voi käydä myös teologisiin asioihin perehtymisessä. Oman Raamattu-teologisen ymmärryksen päivittäminen on haastavaa työtä. Siinä ei aina saavuteta nopeita näkyviä tuloksia. – Joskus ”kone” jää myös vähän kuin junnaamaan paikoilleen. – Silti emme voi päättää eristäytyä tästä maailmasta ja paeta totuuskysymyksiä.
Oman tietokoneen kohdalla voit toki ottaa modeemin pois päältä ja käyttää kotikonettasi vain kirjoituskoneena ja valokuvien varastona. Tällöin olet kuitenkin yhteyden ulkopuolella. – Uskonasioisssa näin ei voi tehdä. – Maailma on pelottava paikka, mutta täällä meidät on kuitenkin kutsuttu toimimaan. Siksi Jeesus rukoilee meidän puolestamme:
”En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta.” (Joh.17:15).
Kirjoitin tämän tietotekniikka-artikkelin, vaikka olen tämän aihepiirin suhteen varsin noviisi. Kun koneeni menee jumiin, joudun yleensä turvautumaan kalliiseen käyttäjätukeen.
Kristittyinä meillä on aivan ilmainen käyttäjätuki, jonka puoleen me saamme rukouksessa kääntyä.
Jeesus ei koskaan hylkää eikä jätä, vaikka saisimme järjestelmämme aivan jumiin.
Raamatun sana lupaa: ”Herra on uskollinen, ja hän on vahvistava teitä ja varjeleva teidät pahasta.”(2Tess.3:3)
