Martti Pentti toteat ””nasevasti”: Kaikille jo ansaittu sovitus tuleekin ottaa vastaan. Se taitaa olla joillekin lähes mahdoton asia. Ihminen näet haluaa tulla omillaan toimeen eikä turvautua toisten armeliaisuuteen.””

Siis JOS sovitus ”otetaan vastaan” jo vauvana kasteessa niin eihän silloin sitä oteta vastaan vaan se ns ”annetaan”, voiko siis toinen ihminen täydentään päätöksellään kastasttaa) sitä sovitusta jonka Jeesus on jo kaikille tehnyt?

Sitten selostat että joillekkin on tuo sovituksen vastaanottaminen mahdotonta, siis miksi toisille se annetaan kasteessa) ja toisia ”vaaditaan” se ottamaan vastaan??

Ari

Vauva ottaa kasteen vastaan. Hän siis saa kasteen. Kasteen mukana hän saa osallisuuden koko pelastukseen.
Älä jättäydy mekanistiseen ajattelumalliiin, missä joku kone tekee samaa sarjaa täysin itsestään, kun se kerran on pantu käyntiin. Sellainen ei toimi ihmisen elämään. Vauvakin hamuaa äidin rintaa ihan itsestään kun rinta lähestyy sen suuta.

Sosiaalisessa kanssakäymisessä kukaan ei voi tulla toimeen ilman että on saanut ensin jonkun ihmisen hoitoa. Rakkautta ei voi antaa ellei ensin itse ole osakseen saanut. Samoin kasteen lahja antaa meille osallisuuden Jumalan persoonalliseen yhteyteen ja samaan aikaan juuri Jumala-yhteyden toetutumana meidän ajallisessa elämässämme antaa myös yhteyden yhteiseen Jumalan kansan yhteyteen eli kirkon jäsenyyteen.

Matias Roto siis ajatteletko että kaikki ihmiset olisivat ”samalla viivalla” pelastuksen suhteen kun teidän ”mekanistinen koneenne” antaa sovituksen, parannuksen ja pelastuksen kaikki samalla kasteessa jo vauvana, siis vauvan jonka ei itse tarvitse ”tehdä” mitään, ei tarvitse tehdä parannusta, ottaa kastetta, ei nöyrtyä, ei luopua…., siis kun tuota vertaa vaikkapa muslimiin niin eihän heitä voi noin vain kastaa ja näin eivät voi itse tekemättä mitään saada pelastusta, eihän??

Miksi teillä on aivan erilainen ”tie” pelastukseen????

Kasteessa tullaan Jumalan lapseksi. Kaikki lapset eivät ole kilttejä ja kuuliaisia. Kukaan ei toisaalta pysy koko ikäänsä pikkulapsena. Kun muistaa nämä asiat, käsityksesi luterilaisen kasteopin mekaanisuudesta näyttävät entistäkin oudommilta. Sovitus on ansaittu jo Golgatan ristillä, mutta parannusta on tehtävä koko elämän ajan. Kukaan ei välty harha-askelilta. Pelastus odottaa lopullisesti vasta iäisyydessä.

Ari

Vaikuttaa että olet niin lujasti omassa maailmankuvassasi, että vääristelet jopa kasteen vaikutuksenkin.

Etkö hyvä ihminen huomaa, että kaste on syntymä Jumalan lapseuteen. Siinä alkaa elämä Jumalan ja hänen perheensä eli kirkon yhteydessä. Kun siinä on opetuslapseutettu, kuten Matteuksen kastekäsky sanoo, niin sitten oppilaaksi otettu alkaa elämän koulun jota kestää koko elämän ajan ja jonka takeena on se että Jeesus elää kanssamme JOKA PÄIVÄ maailman loppuun asti.

Elämä Jeesuksen oppilaana sisältää joka päivä parannuksen tekoa eli siis uuden oppimista ja elämän suuntautumista päämäärää kohti eli siis Kristuksen takaisin tuloa kohti.

JOTEN

Älä hölmöile väittämällä että kaste muka edustaisi mekanistista maailmankuvaa.

Martti Pentti se mitä sanot minun ”käsityksestä luterilaisesta kasteopista” on myös outo koska käsitykseni perustuu Matias Roton esilee tuomiin asioihin.

Kyse on kuitenkin siitä onko pelastus teille tuota ”mekanistista” vai ei, siis kun sanoitetaan että ”kaste pelastaa” niin eikö silloin näin ole?

Sitten on vielä tuo kysynys onko teillä siis oma ”pelastustie” jota muut eivät voi käyttää kun kerran vauvana ei kasteta??

Martti

Hyvin sanot

Täynnä elämän antamaa syvää viisautta

Ari

Ihmisen elämä alkaa vain kerran, syntymästä.

Samasta syystä uudestisyntymäkin eli kasteen antama uusi elämä Jumalan yhteydessä alkaa vain yhden kerran. Jos siitä luopuu, niin silloin on palattava TAKAISIN tähän kasteen antamaan uuteen elämään eli siis elämään Jumalan yhteydessä.

”Esimerkiksi tuo, että kaste pelastaa, on sinun sanoituksiasi, siis sitä, että pelastuksen voisi menettää (muuten kuin eroamalla kirkostanne) ei ole. Teidän perisyntioppinne kumoaa sen, että teoilla voisi menettää vaikka tekisi mitä tahansa.” Eiköhän tämä ole täynnä väärinymmärryksiä, joita Matias Roto kutsuu hölmöilyksi. Ensinnäkin: sanoitus on kylläkin Pietarin: ”Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus.” Toiseksi: ei edelleenkään ole kysymys ’kirkostamme’ vaan ’pyhästä yhteisestä seurakunnasta’ jonka kaikki Jeesukseen uskovat muodostavat. Kolmanneksi: osallisuuden pelastuksesta voi menettää antamalla periksi perisynnille ja luopumalla Jumalan armoon turvautumisesta.

Martti Pentti tuot Pietarin sanat esille siitä kuinka kaste pelastaa, niin mistä kaste pelastaa, ymmärrätkö sen?

Nythän herää kyllä SUURI KYSYMYS kuinka ihmeessä voi ANTAA PERIKSI PERISYNNILLE, siis kuinka voi antaa periksi jos se orjuuttaa ihmistä, eihän orja voi päättää mitä tekee vaan tekee orjana eli perisynnin alaisena???