Martti Pentti siis eikö Matias Roto ole todella monta kertaa sanonut ettei pelastusta ole kirkon ulkopuolella, siis onko vai ei?

Ettehän tekään ole samaa laumaa katolisten, ortodoksien ym kanssa vaan luimitte toisianne erillänne? Siis mikä on se oikea kirkko?

Ari

Miksi vänkäät sanaa ”KAIKILLE” vastaan, kun yrität vääntää viestiäni. Se mitä sanot: ”eikö siis sovitus ole tuon lainauksen mukaan kaikille eikä vain suvun jäsenille??”

Etkö osaa lukea sisältä sitä, että sanalla ”KAIKILLE” olen sanonut juuri tämän mistä kuvittelet oikaisevasi minua.
Kerroin siis että vertauksen esimerkkini tarkoittaa vain sukua, mutta Jeesuksen sovitustyö koskettaa KOKO MAAILMAN KAIKKIEN KANSOJEN KAIKKIEN AIKOJEN KAIKENIKÄISIÄ, JOKAIKISTÄ IHMISTÄ, eli siis:

K A I K K I A

Miksi sinun on niin vaikeaa ymmärtää että kasteen välityksellä vastaanotettava Kristuksen pelastustyö on tarkoitettu

K A I K I L L E
siis
niin nuorille kuin vanhoille,
niin vauvoille kuin varttuneille,
niin lapsille kuin aikuisille,
niin naisille kuin miehillekin,
jokaisen kansan jokaiselle jäsenelle
ja kaikkina historian aikana aina Aatamista ja Eevasta alkaen aina Kristuksen takaisin tuloon saakka.

Kristuksen työ on rajaton ja kaikkia koskeva.

Ari

Kuvittelet kummallisia pyrkiessäsi jakamaan Kristuksen ruumiin eli toisella ilmauksella Kristus -viinipuun ikään kuin kyseessä olisi olemukseltaan eri uskontoja kun joku kuuluu katolisiin, toinen ortodokseihin, edelleen anglikaaneihin luterilaisiin, metodisteihin jne.

Jopa kolmekymmenvuotisen sodan aikana luterilaisten ja katolisten teologien keskustellessa toistensa kanssa – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta – kukaan teologi ei kieltänyt toisen osapuolen olevan uskova kristitty. Keskustelun kohteena oli vain se, mikä on oikea uskon tulkinta. Mikä on oikea oppi, jota pitää opettaa kirkon oppia esillä pidettäessä.

En edes tiedä kuka tuo sota-aikaisen poliittisen propagandan uhri oli, kun meni moista teologiaa tekemään.
( TÄSSÄ ON RÄIKEÄ ERO SINUN ja Kristukseen uskovien välillä. Sinun sanoistasi päätellen sinun oppiisi kuuluu, ettei kukaan muu kuin sinä ole oikeaa parannusta tehnyt. Oppisi on siis kaikkiin kristillisiin kirkkokuntiin nähden kuin kokonaan toiselta galaksilta olevaa teologiaa.)

Jos et ymmärrä käsitteitä, niin kerronpa vertauksen.

Puussa on monta oksaa, on ylempiä ja alempia, on paksumpia ja ohuempia, toisessa on paljon lehtiä/neulasia, toisessa vähän lehtiä/neulasia,

mutta

nuo kaikki oksat ovat SAMAN PUUN OKSIA.

Näin myös eri kirkkokunnat ovat historian kuluessa ja erilaisten kulttuuristen olosuhteiden vuoksi historiallisesti ajautuneet organisatoorisesti erilleen, mutta niitä kaikkia yhdistää se, että ne kaikki kuuluvat KRISTUKSEN RUUMIISEEN.

Martti

Kiitos hyvästä kommentistasi

Olen tässä lueskellut norjalaisen Herbjørg Wassmon teosta Det stumme rommet

Sivulla 106 hän siteeraa Psalmia 102:2, Salmenes 102:2 vuoden 1930 käännöstä,
” Herre, hør min bønn og la mitt rop komme til dig!” stilisoiden sen yhhteyteen sopivaan muotoon: ”Herre hør min bønn, la mitt rop komme til dig.”

Suomennoksessa 1776 tämä jae käännetään:
” Herra, kuule minun rukoukseni, ja anna minun huutoni tykös tulla!”

Joten tässä on oppimisen aihetta jotta oppisi ymmärtämään, että oikea apu oikeaan Jumalan palvelukseen tulee Herran kasvojen eteen hänen apuaan pyytämään kaikissa elämämme vaiheissa koko elämämme ajan.

Ari

Kerronpa uuden vertauksen jottas ymmärtäisit.

Oli vanha mummo, jonka ainoa poika oli mennyt Amerikkaan siihen aikaan kun matka sinne kesti vielä pitkiä aikoja. Kyläläiset surkuttelivat mummon oloja, köyhä mummo yksinään täällä ja poika kuulemma hyvissä töissä rapakon toisella puolella. Miksi poika saattoikin olla noin säälimätön äitiraukkaansa kohtaan, surkuttelivat naapurit. Kerran he rohkaistuivat kysymään, eikö poika ole lähettänyt mitään apua pitkän oleskelunsa aikana. Mummo sanoi, ettei ollut, oli vain lähettänyt joitain kuvia, joita hän on säilyttänyt pöytälaatikossaan. Naapurit tulivat kiinnostuneiksi, minkälaisista kuvista oli kysymys. Kerrottaisiinko niissä enemmänkin pojan elämästä.

Hämmästyksekseen kyläläiset näkivät pöytälaatikon olevan pullollaan valtavan isoja dollarin seteleitä. Poika oli noita lähettänyt äidilleen, mutta tämä ei ollut aavistanut niiden suunnatonta arvoa. Vasta sen jälkeen kun naapurit olivat tulleet paikalle ja omin silmin nähneet, mitä poika oli lähettänyt, he tajusivat kohdanneensa kylän rikkaimman ihmisen. Se että setelien arvo kerrottiin teki kylän köyhimmästä asukista kylän rikkaimman ihmisen.

Tämä kertokoon sen että JUMALAN TYÖ PYSYY VOIMASSA TÄYDESSÄ VOIMASSAAN SIKSI ETTÄ JUMALA ON JUMALA.
Mutta jotta me vaivaiset maan matoset ymmärtäisimme hänen lahjansa arvon meidän on saata osallisuus sakramenteista ja Jumalan sanan saarnasta. Kukaan ei voi itse itseään pelastaa. Kaikki tarvitsevat sanan saarnaa ja pyhiä sakramentteja voidaksemme vastaanottaa Jumalan äärettömän suuren lahjan.

Ota huomioon blogini epistolan tilanne!

Paavali saarnasi SYNAGOGASSA, SIIS JUMALAN HUONEESSA, hän siis piti saarnan LITURGIASSA.

”Apostoli Paavali puhui synagogassa:—”

Jos siis tahdot olla Raamatun sanan todesta ottaja, niin ala käydä SÄÄNNÖLLISESTI LITURGIASSA eli siis liturgisessa jumalanpalveluksessa. Meidän luterilaisten liturgiahan on suora jatkumo muinaisesta synagogaliturgiasta. Vain historian kuluessa tapahtuneitten olosuhteiden ja kulttuurien muutoksen takia joitakin kohtia on hienosäädetty uusiin olosuhteisiin sopiviksi ja niin että uskomme Vapahtajaamme Jeesukseen on päässyt selvemmin esille.

”Ettehän tekään ole samaa laumaa katolisten, ortodoksien ym kanssa vaan luimitte toisianne erillänne?” Näinhän asia valitettavasti on. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että luterilaiset, roomalaiskatoliset, ortodoksit ja muut muodostavat yhden kristikunnan, joka on se ’oikea kirkko’.

”Jos kaikki ovat jo sovitetut, kuinka enää sovitus voidaan ottaa vastaan kasteessa?” Kaikille jo ansaittu sovitus tuleekin ottaa vastaan. Se taitaa olla joillekin lähes mahdoton asia. Ihminen näet haluaa tulla omillaan toimeen eikä turvautua toisten armeliaisuuteen.

Martti

Kiitos hyvästä kommentista

Arin olisi hyvä ymmärtää, että kun Paavi kävi Turun tuomiokirkossa meidän luterilaisten vieraana, niin hän totesi, että me olemme Kristuksen edessä samaa Kirkkoa eli Jumalan kansaa, koska meidän kasteemme yhdistää meidät yhteen Kristukseen. Siis historiallisten syiden takia muodostuneet eri organisaatiot eivät erota meitä yhdestä, yhteisestä Kristus -uskosta. Olemme yhtä Kristuksessa.

Martti

Kiitos nasevasta huomiosta

Valitettavan muutamat aikuiset miehetkin saattavat taantuu uhmaikäisen pikkulapsen tasolle ja yrittää sanoa Jumalallekin tuon uhmaikäisen tyypillisen lauseen: ”Mää itte!”