”Olemme uskonnollisiin ja vakaumuksellisiin katsomuksiin sitoutumaton kansainvälinen tiedeyhteisö.”
Tämä on viimeinen lause tiedekunnan itsestään määärittelystä. Tämä ei kuitenkaan ole ollut totta esimerkiksi 1980 luvulla valmistuneiden kohdalla.
Tämän epätodeksi väittämäni perustan tiedekunnassa teologian kandidaatin ja -maisterin oppimäärän suorittaneden kahden papin julkisesta lausumasta. Tiedekunnasta valmistuva kandi tai maisteri on varustettu läpäisemään Evlut kirkon pelastusoppitestin. Sen läpäisy on seuraus tiedekunnan kasteopetuksesta, joka on vain sakramentalinen eli välineellistetty opetus, niin mistä ….? Vastaus: kasteveden, lähinnä lapsikasteessa, vanhurskauttavasta vaikutuksesta.
Miksi otin vain viimeisen lauseen teologisen tiedekunnan itsensä määrittelystä? Vastaus: koska se ei kumoa syytä mennä opiskelemaan Suomen valtion yliopiston teologiseen tiedekuntaan.
Uskoontulo eli kaikkien on kaikkialla tehtävä parannus, niinkuin Paavali Areiopagilla julisti, vt. Apt. 17:30. Uskoontulo on ahtaasta portista sisäänmeno. Nämä samaiset kaksi pappiskokeen suorittanutta 80-luvulla mainitsivat, että uskoontuloa pitää välttää ja väheksyä, koska uskovista ei kirkkojärjestys hyödy. Olen perehtynyt viimeisimmän Pyhän Hengen vuodatuksen vaikutuksiin 1900-luvun alussa, jopa maailmanlaajuisesti. Erikoisesti tiedän eli minulla on ensikäden tietoa mitä mieltä olivat kirkkolaitosten papistot, kuten paavit, piispat ja pappislupauksen antaneet, siitä ilosta, minkä Pyhän Hengen kaste sai aikaan, niinkuin v. 30 Jerusalemissa ja sitten mm. Samariassa, Gazan tiellä, Korneliuksen luona kokoontuneissa jne.
Vanhatestamentillinen oppi ei hyötynyt Jeesuksesta eikä hänen seuraajiensa ilosta, niinkuin kävi Suomessakin 1900-luvun alusta lähtien. Italiassa Pyhän Hengen toiminta yritettiin tuhota 1935 paavin sanelemalla lailla ja etenkin Brasiliassa alkoi Helluntaipäivän Kastajaliike, kun ensimmäinen Pyhällä Hengellä täytetty italialaisalkuinen saarnaaja, Louis Francescon tuli USA:sta julistamaan ensin heimoveljilleen, jotka tulivat uskoon ja saivat Pyhän Hengen kasteen.
Huokaus.
?????
Pirjo,
Kysymysmerkkini oli samanlainen viesti kuin sinun ”huokaus”-sanasi.
Yritän kuitenkin maalata huokaukseesi jotain,
Kohdistukseni on ”Olemme uskonnollisiin ja vakaumuksellisiin katsomuksiin sitoutumaton kansainvälinen tiedeyhteisö.
Tiedeyhteisöksi mieltäminen voisi onnistua, ellei se valmistaisi pappisvihkimyksen kokeisiin, jonka läpäisyn olennaisin osa on sakramentit, eli välineellistetty autuutus. Yhtä vahingollisena pidän mainintaa, että kaste on vai pieni osa opetuksesta.
Siksi vedin Erkki Tuomiojan tiedekunnan hyödyllisyyden arvion mukaan ja ilmoitin, olevani lakkauttamisesta samaa mieltä.
On totta, että kaikenlaista asiaa opetellaan valtion teologisissa tiedekunnissa, mutta ne ovat mukana jo vaikka missä ja googlettamalla saa asiatiedon kasaan, vaikka yhdistely, yhdistäminen ja järjestely on oma hommansa.
Itse Jeesuksen jokapäiväisenä seuraajana en tiedä mitään muuta syytä olla elossa, kuin varmistaa oma taivaspaikka ja kerto, evankelioida eli olla todistuksena Jeesuksesta, jota ilman ihminen ei voi mitään tehdä.
”Tiedeyhteisöksi mieltäminen voisi onnistua, ellei se valmistaisi pappisvihkimyksen kokeisiin, jonka läpäisyn olennaisin osa on sakramentit, eli välineellistetty autuutus.” Väärien käsitysten välttämiseksi kannattaa lukea, mitä oikeasti papiksi haluavalta edellytetään: https://evl.fi/sanasto/pappi/
Martti Pentti ei olisi Jeesus eikä opetuslapsetkaan saaneet pappis vihkimystä kun eivät olleet ”koulujakäyneitä”, vaikka täällä eräs niin korkeasti koulutettu julistaa Jeesusta ja Hänen opetuslapsiaan korkeasti koulutetuiksi, siis Raamattu selkeästi sanoo ettivät Jeesus ja Hänen opetuslapset olleet oppia saaneita.
Niinkuin Jeesuksen kuin opetuslastenkaan ”oppi” ei ollut ihmisoppia vaan Pyhän Hengen antamaa oppia joka on Jumalalta niin myös tänä päivänä oikea evankeliumin oppi tulee Pyhän Hengen kirkastamina Jeesuksen sanoina joita ei opita missään yliopistoilla.
”Raamattu selkeästi sanoo, ettivät Jeesus ja Hänen opetuslapset olleet oppia saaneita.” Raamatussa kerrotaan, että Jeesusta ja hänen oppilaitaan pidettiin oppimattomina. Se kuvaa vain sitä, miten heihin asennoiduttiin. Se ei siis väitä, että he todella olisivat olleet oppimattomia. – – – Opetuslasten opettajahan oli opettajista suurin.
Martti Pentti siis Raamattu valehtelee, emme voi luottaa Raamatun sanaan jonka ovat kirjoittaneet ne jotka todella tiesivät ja sitten se on Pyhän Hengen vaikutuksesta ilmoitettu meille.
On siis toisaalla jokin oikea ””tieto” jota Raamatusta ei löydy???
Se mitä tuo Jeesuksen ”oppia saamattomuus” kuvastaa on että Jumala antaa kaiken eikä ihminen voi itse mitään ottaa eli ei voi opetella Raamatusta evankeliumia omassa ”viisaudessa ja ymmärryksessä”!
”He näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä.” Viittaat nähtävästi Ap. t. 4:13 kohtaan: ”He näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä,” Kohdassa kerrotaan korkean papiston näkemys Pietarin ja Johanneksen koulutustasosta. Se tuskin oli mikään ’jumalallinen totuus’.
Se, että papistolta (kuten myös vapaiden suuntien pastoreilta nykyään) edellytetään koulutusta, perustuu pitkään hyväksi koettuun kokemukseen. Koulutus ja sen sisältö sekä laatu vaihtelevat tietenkin paljon. Nykyaikaisena pidettävä koulutussysteemi muodollisine pätevyysvaatimuksineen syntyi alalla kuin alalla oikeastaan vasta 1700- ja 1800 -luvuilla.
Pentti Martti 20.05.2025 17:19
”Uskova kuuluu tai ei kuulu Kristuksen Ruumiiseen, ja se on ainoa ehto, joka erottaa ’riivaajien pöydästä’.” Tarkoittaako tämä käytännössä, että kaikki ovat tervetulleita ehtoollispöytään? Vai tarkoittaako, että jollekin ihmiselle on annettu valta määritellä kunkin kuuluminen tuohon tai tähän ryhmään?
——–
Mikään eikä kukaan muu määrittele riivajien ja Herran poöydän eroa kuin Kirjoitukset, opetus ehtoolisesta. Sama koskee uskosta autuutusta, eli vanhurskautusta.
Suomen Teologiset tiedekunnat määrittelevät sen välineellistetyn, kasteveden perusteella. Tältä se ei aina vaikuta, koska viitteet on lähteisiin, kirjoihin, jotka tulkitsevat mitä Kirjoituksissa on opetettu. Kirjoitukset eli Raamattu on tarkoitettu noudatettavaksi, seurattavaksi.
”Suomen teologiset tiedekunnat määrittelevät sen välineellistetyn, kasteveden perusteella.” Tiedekunnat eivät määrittele kenenkään kuulumista vuohiin tai lampaisiin. Sen sijaan ne voivat tutkia, miten eri kirkkokunnat ja hengelliset liikkeet tuota jakoa pyrkivät tekemään. Kirjoitat, Reijo Mänttäri, että määritelmän tekee Raamattu. Kysyin käytäntöä oman yhteisösi ehtoollisella. Onko siellä joku henkilö tekemässä tätä raamatullisiksi tulkituin perustein vai saavatko ehtoolliselle osallistua kaikki paikalle saapuneet?
Martti,
Tiedätkö missä ehtoollisen määrittelyt ja keille sen on Jeesus asettanut. Kysyn tätä sinulta tai joltain muulta esimerkiksi Marko S:lta, koska joudun liian usein teitä opettamaan teidän perusteistanne. Ei ole muuta raamatullisuutta kuin se mikä Raamatussa on luettavissa.
”Tiedätkö missä ehtoollisen määrittelyt ja keille sen on Jeesus asettanut.” Tiedän. Kolmessa evankeliumissa on kuvaus ehtoollisen asettamisesta ja Paavali täydentää opetusta ehtoollisesta ensimmäisessä kirjeessään korinttolaisille (1. Kor. 11:17-34). Nyt ei kuitenkaan ole kysymys minun tiedoistani vaan siitä, että teologia tieteenä tutkii eri tulkintoja tässäkin asiassa asettamatta niitä mihinkään arvojärjestykseen. Alaa opiskelevat saavat ymmärtää ehtoollisen oman yhteisönsä käsittämällä tavalla. Jos tieto toisenlaisesta tulkinnasta on heistä vakuuttavampi, heillä on myös vapaus muuttaa kantaansa. Edelleen jäin vaille vastausta siitä, valvotaanko sinun yhteisössäsi, Reijo Mänttäri, ehtoolliselle saapuvien kelvollisuutta vai ei.
Reijo : En pidä oikeana, että tulkitset ja esittelet helluntalaisia tapoja. Kuten jo sinulle sanoin, voit vain kysyä kuinka asiat on.
Ei tarvitse kysyä kun on ihan omakohtaista kokemusta tuosta ehtooliskäytännöstä helluntaiseurakunnasta kun yli 30v sitten kävin siellä hyvän ystävän kanssa , kun hän kuului silloin siihen seurakuntaan . Ja tunnen toki helluntailaisia pitkältä ajalta ja ihan tuttavapiirissäni on heitä . Kai se yhteys on sanottava että tietää mistä kirjoittaa , en ihan ole perillä sinun kommenteista ovat ymäripyöreitä negatiivisesti ladattuja . Ei ihmisiä voi noin jyrkästi jakaa ei se Reijo meidän toimivaltaan kuulu että tietäisit kuka on Kristuksen ruumiin jäsen ja kuka riivaajien pöydässä . Eikä raamatuntekstien lainaaminen pitäisi keittää vaan esittää oma näkemys asiaan . Sinulla on armonvälineet ja luterilainen kastekäsitys joka blogilla tapetilla , kannattaisiko perehtyä luterilaiseen teologiaan paremmin että vois raamatulla perustella . Et vaan suostu raamatunteksteistä keskustelemaan , vaan haluat ampua alas erilaiset käsitykset etkä suostu vastaamaan oman kantasi mukaan . Ehkä sinä nyt syytät minua että esitän näkemyksiä helluntaitavoista ( ehtoollinen) , mutta katso viimeiset blogisi ja kommenttisi mikä on ollut sinun maalitauluna . Olisko asia toisinpäin ?
Timo Gummerus toteat:”” Ei ihmisiä voi noin jyrkästi jakaa ei se Reijo meidän toimivaltaan kuulu että tietäisit kuka on Kristuksen ruumiin jäsen ja kuka riivaajien pöydässä .””
Vaikka ei tuomitse ketään vaan haluaa seurata Jeesusta eli olla Hänen sanalleen kuuliainen niin oman iankaikkisen elämän takia on kyllä erotettava kuka on mistäkin, siis Jeesus käskee kavahtamaan sellaisia opettajia kenen hedelmästä näkee ettei se ole hyvää. Siis kyse ei ole että voisi olla rakastamatta toisia vaan ettei etsi näiltä mitään hengellistä, siis kun tulee rakastaa niin ei tee mitään pahaa vaikka nämä olisivatkin ns ”riivaajien pöydissä” syöviä, rakkaudella Jumalakin vetää puoleensa. Siis kun ”näkee” jossain porukassa väkivaltaa toisuskoisia kohtaan niin se ei ole Jumalasta eikä sellaisesta porukasta tule etsiä iankaikkisen elämän sanoja. Jeesuksen sanat varjelevat Jumalan lapsia pahasta, samoin kuin rakastavat isät neuvovat lapsiaan, kuinka voi varjeltua pahasta jos ei tee kuten Jeesus sanoo?????
Hengen hedelmä ei aina ole siellä tai juuri se, mitä Me itse toivo(isi)mme, uskomme, uskottelemme tai luulemme sen olevan. Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa ja niille luetut näkemykset ovat kuvaavia ja pohtimisen arvoisia. Sen verran olen ollut tekemisissä niin luterilaisten kuin helluntailaistenkin kanssa, että voin todeta: monenlaista kommenttia ja käsitystä sekä kokemusta olen kumpaiseltakin puolelta ”toisista” kuullut: totta, väärikäsitystä ja taruakin.
Timo,
Kirjoitan asioista, joihin olen perehtynyt. En myöskään kiertele ja puhu ympäripyöreitä.
Kehoitan edelleenkin, ettet tulkitse tai kerro helluntyaiseurakunnista kuulemaasi tai näkemääsi. Meitä on alettu nuhtelemaan jo Alkuseurakunnan perustuaduttua, Jeesus ja Paavali, muunmuassa. Et ole tätä usein toistamaani vastausta lukenut, Eli tämä blogi ei ole niinkutusutun helluntalaisuuden käsittelyä. Perusta sille uusi blogi, mutta tästä blogistani poistan kommentejasi.
”Meitä on alettu nuhtelemaan jo Alkuseurakunnan perustuaduttua, Jeesus ja Paavali, muunmuassa.” Nyt en saa lainkaan kiinni ajatuksestasi, Reijo Mänttäri. Oletan, että viittaat ’meillä’ omaan hengelliseen taustaasi. Tiedän, että katsot sen juurten olevan jo Pietarin helluntaisaarnassa. Onko alkuseurakunta perustautunut – outo ilmaisu! – erilleen tästä mielestäsi oikeasta kristillisestä liikkeestä? Alkuseurakuntako alkoi ’teitä’ nuhdella? Nuhtelivatko Jeesus ja Paavali? Voisitko ystävällisesti selventää lausumaasi?
Martti,
Haluan sanoa, että on hieman turhauttavaa selventää, koska selvennys on ollut jatkuvasti meneillään enemmän kuin vuoden ajan. Lisäksi se on luettavissa Ilmestyskirjan toisessa ja kolmannessa luvussa, Jeesuksen viestit seitsemälle paikallisseurakunnalle.
Paavali ojentaa korinttolaisia 3, 4 ja 5. luvuissa ja 5. luvun alussa ottaa esille hyvin vakavan synnissä vaeltamisen hedelmän.
Olen selittänyt jo monen vuoden ajan ketkä ovat Alkuseurakunnan jatkumoa ja että heitä on vaikea löytää kirkkolaitoksista, katolisisita se ei onnistu ollenkaan.
Alkuseurakunta todellakin perustautui Jerusalemissa, kun Pyhä Henki vuosi yli viidensada Jeesuksen seuraajan, kr. Christianos, päälle.
Apostolien tekojen toinen luku kertoo tästä Pyhän Hengen välittämästä järjestäytymisestä ja siinä on kaikki ohjeet paikallisen Seurakunnan perustautumiselle. Eli Jeesus, Seurakunnan pää toimi Henkensä kautta. Toisen luvun jälkeen seuraa yksityiskohtia seurakunnalliseen toimintaan.
Todellakin kannatti selventää. Nyt tiedän, että tarkoitit ’meillä’ alkuseurakuntaa, johon katsot itsekin kuuluvasi. Katsot näköjään kutsumukseksesi nuhdella Jeesuksen ja Paavalin rinnalla harhaan joutuneita – vaikkapa Helsingin yliopiston teologista tiedekuntaa.
Reijo, eilinen huokaus-kommenttini oikeastaan kohdistui näihin keskusteluihin, joita suunnilleen sama porukka käy, samoista aiheista ja samoin mielipitein. Usein siitä riippumatta, mikä oli alkuperäinen aihe.
Huokaus ja ihmetys tuli siitä, miksi taas sorruin lukemaan kommentteja, joista jo kommentoijan nimen nähtyään tietää, minkä suuntaista ajatusta on tulossa.
Jatketaan kuitenkin kirjoittelemista!
Pirjo,
Viisaasti sanottu ja uskon, että tunnet Herran tien.
Marko,
”Se, että papistolta (kuten myös vapaiden suuntien pastoreilta nykyään) edellytetään koulutusta, perustuu pitkään hyväksi koettuun kokemukseen. Koulutus ja sen sisältö sekä laatu vaihtelevat tietenkin paljon. Nykyaikaisena pidettävä koulutussysteemi muodollisine pätevyysvaatimuksineen syntyi alalla kuin alalla oikeastaan vasta 1700- ja 1800 -luvuilla.”
————-
Olen perehtynyt uskonnollis-hengellisiin opinahjoihin. Seurakunnissani oli kummassakin teologian tohtoreita kaksinkappalein paimenena, 1st Assembly of God, Memphis ja Lakeside AG, OKC, mitä USAn kauteeni, 11v. tulee. Englannissa, Brasiliassa, Italiassa, Sveitsissä olen paljon ollut hengellisessä toiminnassa ja vastuussa saarnajien kanssa, jotka eivät olleet muodollista sivistystään katolis-evlut laitoksissa opetusta saanneet, vaan olivat lääkäreitä, erilaisia tohtoreita, muurareita, postinkantajia, torikauppiaita, insinöörejä jne.
Sanoin, että olen Tuomiojan kanssa samaa mieltä, teologisen tiedekunnan poistamisesta Suomessa. Tällainen ehdotus ei ole minun tekemä. Syy, miksi pidän lopettamista perusteltuna, johtuu siitä, että opiskeluun ei sisällytetä Raamattua, eli se ei ole ollut luettavien kirjojen luettelossa, ainakaan 10 -15 vuotta sitten. Siitä syystä pelastusoppina opitaan kasteoppi, evlut kirkon oppi, eli Lutherin oppi ”Olen kastettu olen pelastettu”. Eli keskeisin on evlut kirkon pelastusoppi, eikä edes tieteellisen tutkimuksen tulos. Käytän edes-sanaa, koska evlut opetus ei ole raamatullinen, eli oppikirjasta, mikä pitäisi olla ainoa oppikirja. On käynyt niin, että tässä toteutuu 1.Piet.2:4-10, jonka ydin on
7. jae: Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, ”on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi”
Nyt sitten kerrotaan kuinka kasteoppi on vain ”pieni osa” ja että mainitaanhan opetuksessa muunkinlaiset kasteet.
Raamattu on kokonaisuus ja kaikki siinä on yhtä tärkeää, omassa yhteydessään. Kuitenkin kaikki alkaa Jumalan työstä, Isän vedossa, kun ihminen tulee Jeesuksen pelastettavaksi, astuu ahtaasta portista sisälle ja Jeesus- tielle. Tämän Tien ensimmäinen etappi on yleensä vesikaste. Tämä ei ole Suomen valtion teologisen tiedekunnan opetusta, vaan katolis-luterilaisen kirkon ”kaste-pelastaa” on tiedekunnan ainoa opetus. – Yleinen hengellis-uskonnollisten asioitten opiskelu sopinee kaikille, muttei valmista hengelliseen virkaan, jos ei ole tullut uskoon. Evankelisiin ja nk. helluntaiherätykseen on tullut monta kirkon pappia, tämän lehden ensimmäisestä päätoimittajasta lähtien.
Olen joutunut perehtymään opetettavaan sisältöön esimerkiksi USA:ssa ja Italiassa ja UK:ssa, koskien Seurakunnan paimenen virkaa. Katolis-luterilainen opetus on sama kuin Suomen Teologisessa tiedekunnassa. – Baptistien ja evankelisten yliopisto-seminaarien opetus opettaa vain uskoontuloa ja kastetta, kun sitä halutaan, mutta ilman sidottu ratkaisuvalta- rajankäyntiä.
”Opiskeluun ei sisällytetä Raamattua eli se ei ole ollut luettavien kirjojen luettelossa.” Miksi se olisi ’luettavien kirjojen’ luettelossa, kun se on se kirja, jonka tutkimiseen keskitytään? Raamatun teksteihin perehdytään taatusti alkukielillä ainakin eksegetiikan opinnoissa.
Martti P. Tässä Reijo M on mielestäni oikeassa: teologisen tiedekunnan voi läpäistä lukematta koko Raamattua kertaakaan läpi. Saksassa evankelisen teologian opintoihin on ainakin aikaisemmin kuulunut koko Raamatun lukeminen ohjatusti läpi. Eksegetiikan oppiaine ei korvaa tätä puutosta. Entiseen aikaan Suomessa tentittiin koko alkukielinen Uusi testamentti, omana aikanani sekin oli supistunut valikoimaan UT:n osia alkukielellä.
Onhan tämä tavallaan hauskaa, että helluntailainen ja sosiaalidemokraatti ”löytävät” yhteisen käsityksen siitä, että teologinen tiedekunta pitäisi lakkauttaa. Tosin motiivit ehdotukselle ovat keskenään täysin ristiriitaiset.
Vaikka itse tein graduni kasteteologiasta, kasteeseen liittyvää kirjallisuutta taisi tulla tentityksi viisi (5) opintoviikkoa ja itse gradu vastasi 20 opintoviikkoa. Eli kasteteologiaan tuli perehdytttyä 25 opintoviikkoa 160 opintoviikon maisterintutkinnosta. Ei siis mitenkään kovin paljoa.
Marko,
Vaikken usko, että äkäilysi minua tai linjaani kohtaa laantuisi, niin sallittakoon minun nauttia tästä ohimenevästä ”keidashetkestä”. Tällä en viittaa, että tuntemuksesi olisivat lientymään päin, koskien epäsakramentaalisuuttani kohtaan, vaan numeroilla vahvistettuja tosiasioita. Silti pidät tuota graduusi liittyvää aikaa vähäisenä. Niin, – siinähän käsiteltiin vain kaste, jota Raamatun teksti pitää tärkeimpänä omassa yhteydessään.
Totuus on Raamatun ilmoitus alkaen julistuksella ”joka uskoo ja kastetaan, hän pelastuu.” Jos muuttaa järjestystä tai väheksyy sitä, niin siitä saa enemmän tekstiä kuin tästä Alkuperäisestä Kirjoituksesta.
Tämä huomiosi sosiaalidemokraatti-helluntalais- linjasta on hauska. Pidetään se sellaisena, ettei muotomme aiheetta mustenisi.
”Reijo M on mielestäni oikeassa: teologisen tiedekunnan voi läpäistä lukematta koko Raamattua kertaakaan läpi.” Maisterintutkinnon voi toki tehdä vaikkapa uskontotieteestä. Hänen väitteensä oli kuitenkin, ettei tiedekunnassa lueta lainkaan Raamattua.
Martti P. Tämä voi mennä tarpeettomaksi saivarteluksi, mutta minusta Raamatun tuntemus on jatkuvasti ja vuosikymmeniä ohentunut kautta linjan eksegeettejä lukuun ottamatta. Varsinainen ongelma on minun mielestäni, että Raamattua ei juuri lueta ”vapaaehtoisesti” ja omaksi hartaudeksi. Vanhoja tulkintaperiaatteita kuten laki/evankeliumi, VT:n lupaukset – UT:ssa kerrottu täyttymys ei oikeastaan käsitellä ollenkaan miuta kuin muutamalla rivillä tenttikirjoissa.
”Raamatun tuntemus on jatkuvasti ja vuosikymmeniä ohentunut.” Näin taitaa valitettavasti olla.
Marko,
Aamenta sinulle!
Harjun srk. pappi valitti sitä, että Teologinen ei anna valmiuksia mielenterveysasioiden kohtaamiseen.
Joten siihen suuntaan kai opetusta pitää ryhtyä kehittelemään.
Pekka P. Omana opiskeluaikanani sielunhoitoa ja sen perusteita opetettiin hyvin vähän. Muistaakseni psykoanalyyttinen peruskurssi, Irja Kilpeläisen kirja ”Osaammeko kuunnella ja auttaa” sekä pari kirjaa psykiatriasta. Itseäni onnisti, kun pääsin syventävälle kurssille, jossa opeteltiin kuuntelemista ja jonkin laisen keskusteluraportin tekoa. Ne, jotka erikoistuivat pääaineena pastoraalipsykologiaan opiskelivat enemmän. Kirkko järjestää kyllä perusteellisempia sielunhoidon kursseja, mutta ne tehdään tietysti oman työn ohessa sikäli kuin kiinnostusta on. Tampereella on tehty tärkeitä huomioita ja arvelen, että heillä on keskimääräistä parempi koulutustaso näissä asioissa.
Termillä ”sielunhoito” ymmärretään nykyään hyvin erilaisia asioita kuin ennen. Omasta puolestani kannatan kyllä psykologian opetusta teologeille. Ongelma on kai se, että opinnoissa ei voida paneutua kaikkeen. Perinteinen yliopistokoulutus ei anna ollenkaan valmiuksia ongelmanuorien kohtaamiseen leirillä, moniin sielunhoitotilanteissa kohdattaviin kysymyksiin eikä moneen muuhun asiaan. Tosin samaa väitetään monesta muustakin korkeakouluissa opetettavista aineista.
Pentti Martti 22.05.2025 08:03
Todellakin kannatti selventää. Nyt tiedän, että tarkoitit ’meillä’ alkuseurakuntaa, johon katsot itsekin kuuluvasi. Katsot näköjään kutsumukseksesi nuhdella Jeesuksen ja Paavalin rinnalla harhaan joutuneita – vaikkapa Helsingin yliopiston teologista tiedekuntaa.
———————-
Martti,
Alkuseurakunta sen alku ja oppi-perusta on Apt. 2. luku ja ensimmäisen luvun 8 ensimmäistä jaetta.
Kaikki sitä edeltävät Kirjoitukset, eli Pyhästä Hengestä syntynyt eli ”Taivaasta pudonnut” oppi-opetukset ovat täydellisessä harmoniassa sen kanssa. Tämän toisen luvun jälkeiset kirjoitukset ovat yksityiskohtaisia ohjeita, neuvoja, joiden lähdettä kuvaa Apt. 15: 28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:
Alkuseurakunnallinen halu seurata Seurakunnan Pään opetusta edellytti joskus suurempia ponnisteluja voittaa isiltä perityt perinteet ja VL:n säännöt ja tulla tietämään, että niiden noudattaminen tai noudattamatta jättäminen ei ihmistä vanhurskauta, tee paremmaksikaan.
Mitä kutsumukseeni tulee, niin haluan tehdä vain oman osuuteni ja pitää mielessä, että varsinainen työ eli vaikutus on Herralta.
”Mitä kutsumukseeni tulee, niin haluan tehdä vain oman osuuteni.” Oma osuutesi mistä? Lähetyskäskyhän kuuluu: – tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni! Olen saanut sinusta sen käsityksen, että tavoitteesi on seuloa Jeesuksen opetuslapsista pienen, alkuperäisen ja oikeassa olevan joukon, joka on ’todellinen seurakunta’.
Martti,
Meillä on vääriä käsityksiä, sinä mukaanluettuna.
Helluntaipäivän Kastajaliike-määritelmä liitty Apt. 2. luku. Vaikka sydämentila ei aina oitis näy, eli kuka tähän Oikeaan kuuluu, niin hedelmät ja Kirjoitukset näkyvät hengellisille ja hengettömille aisteille.
Uskon, että olet minusta sanonut jo kaiken, mitä hän yhteyteen kuuluu. Palataan toisessa blogissa, jos sellaisen saan kasaan. Mielessä on jotain jo.
”Vaikka sydämentila ei aina oitis näy, eli kuka tähän Oikeaan kuuluu, niin hedelmät ja Kirjoitukset näkyvät hengellisille ja hengettömille aisteille.” Et vielä vahvistanut käsitystäni, että koet kutsumukseksesi vetää rajaa, jonka ulkopuolelle jäävät ’hengellisten aistiesi’ mukaan väärässäoleviksi arvioimasi.
Martti,
Ei tuollaista ”rajaa” tarvi kenenkään vetää. Kirjoitukset vetää, jos ne uskossa sulautuu. Olen nyt vastannut sinulle niinkuin aina.