Teemu Laajasalo – moniarvoisen kirkollisuuden ensimmäinen marttyyri?
Suomen ev.lut. kirkon Helsingin piispa Teemu Laajasalon ura on ollut alusta alkaen aikamoista vastatuulta. Menneisyyden talous- ja bisneshaamut yms. eivät tunnu jättävän häntä rauhaan. Yhä jatkuva myllytys laittaa jopa kysymään saadaanko Teemu Laajasalosta ehkä moniarvoisen kirkollisuuden ensimmäinen marttyyri?
Teemu Laajasaloa vastaan eivät kuitenkaan juuri hyökkää Raamatun sanaa ylimpänä auktoriteettinaan mainitsevat herätysliikekonservatiivit. Heillä on ollut Teemu Laajasaloa kohtaan paljon ymmärrystä. Yhteistyötä ei ole juuri haitannut Laajasalon kirkkoherrakautena pitämät puheet homoseksuaalisen elämäntavan puolesta, näitä arvoja kannattavalle taholle kerätty kolehti, eikä seurakunnan tilojen käyttö homoseksuaalisten suhteiden juhlariittien mahdollistamiseksi! - Herätysliikekonservatiiveilla on ollut Teemu Laajasaloa kohtaan paljon hyvää sanottavaa, koska hän on pitänyt ”aidosti moniarvoisena” ”meidänkin" puolta.
Juuri nyt näyttää siltä, ettei arvoliberaalien tahojen liberaalius oikein riitä taipumaan Teemu Laajasalon ”liberaaliin” rahankäyttöön. – Vai onko kaiken takana sittenkin jotakin muuta? - Onko olemassa vaara, että Teemu Laajasalon oman viiteryhmän edustajat tekevät hänestä ensimmäisen moniarvoisuuden marttyyrin?
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Onko kyse siitä, että Teemu on ollut liian kiltti ja moniarvoinen myös konservatiiveja kohtaan?
Onko olemassa piilo-opetussuunnitelma, jonka mukaan kirkollinen moniarvoisuus toimii vain tietyillä ehdoilla, joita vastaan Laajasalo on nyt jotenkin liian paljon rikkonut?
Vai onko kyse siitä, että liberaalilla liikkeellä on niin korkea moraali, että se on vain yksinkertaisesti valmis uhraamaan uskollisen poikansa, koska tämä on tehnyt syntiä toimiessaan taloudellisessa mielessä niin löyhäkätisesti?
Mitä siis ajattelette?
Onko tämä yhteismitallista, jos sitä vertaa aiempien piispojen taloudenhoitoon (esim. Askolan viinarahat)? Tuleeko Teemu Laajasalosta moniarvoisen suomalaisen kirkollisuuden ensimmäinen marttyyri? …ja/tai onko moniarvoisella kirkollisuudella edes mahdollista olla marttyyreja?
Tässä vielä lopuksi suolapalana Raamatun näkökulma kristityn kärsimyksiin:
”Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa, vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita. Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne. Älköön näet kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tahi sentähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin; mutta jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa. Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset? Ja "jos vanhurskas vaivoin pelastuu, niin mihinkä joutuukaan jumalaton ja syntinen?" Sentähden, uskokoot myös ne, jotka Jumalan tahdon mukaan kärsivät, sielunsa uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä hyvää on.” (1Piet.4:12-19)
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ps. Minun blogejani Teemu Laajasaloon liittyen voi lukea alla olevista linkeistä:
https://blogiarkisto.kotimaa.fi/43d0638bc06d/blogit/vanhat/article/?bid=185&id=12542
https://www.kotimaa.fi/blogit/laajasalon-toisenlainen-evankeliumi/
47 kommenttia
Jori,
Minusta vaikuttaa, että Askolan seurassa on kipattu useampikin kuin ”muutama hassu viinapullo”:
Esimerkiksi kesäkuussa 2012 piispa Askola on ostanut Alkosta kolme pulloa viiniä lounasta varten. Lounaalla oli kaksi vierasta. Joulukuussa 2012 Askola osti kahta lounasvierasta varten kaksi pulloa viiniä.
Helmikuussa 2012 Askola osti Stockmannin Herkusta lounastarpeita kahdelle vieraalleen: savustettua nieriää, maltalaisia katkarapuja, ravunpyrstösalaattia jne. Päivää aikaisemmin hän oli ostanut Alkosta kuusi pulloa punaviiniä. Kuitissa lukee ”tilaisuuksia varten”.
Toukokuussa 2011 Askola osti Stockmannin Herkusta mm. savustettua nieriää ja mozzarellaa, vieraaksi oli tulossa piispa Ruotsista, Tuulikki Koivunen-Bylund. Alkosta samana päivänä Askola osti kaksi pulloa viiniä ja kolme pientä kuohuviinipulloa.
Esimerkiksi kesäkuussa 2013 Askola ja kaksi johtoryhmäläistä istuivat ravintola Loisteessa Helsingissä. Palanpainikkeeksi kolmikko nautti mm. kaksi pulloa viiniä, useita laseja viinejä, pari viskiannosta, pari rommiannosta ja olutta. Lasku yhteensä 302 euroa.
Joulukuussa 2014 johtoryhmä oli koolla samassa ravintolassa. Vasikanmaksan, pippuripihvin ja kalan ohella seurue nautti mm. kolme pulloa viiniä ja neljä viskiä. Lasku 314,70 euroa.
Joulukuussa 2012 kolmen hengen johtoryhmä kokoontui niinikään ravintola Loisteessa: 260 euron illallisella nautittiin runsaasti viiniä. Tammikuun 14. päivänä 2015 Ullanlinnan Alkosta ostettiin viisi pulloa viiniä, kuitissa lukee ”johtoryhmän suunnittelu- ja kehityssessio”.
Tammikuussa 2012 Askola vieraili ravintola Juttutuvassa. Kuitista päätellen paikalla oli kaksi henkilöä: syötiin maksaa ja muikkuja, jälkiruoka-annoksia oli nautittu kaksi kappaletta. Palanpainikkeeksi ostettiin 10 lasillista viiniä, lasku kuitattiin neljän jälkeen iltapäivällä.
Askolan edustuskuluista löytyy muitakin kiintoisia veronmaksajien maksettavia, virkatehtäviin liittyviä ostoksia.
Huhtikuussa 2011 Askola osti lähistön gourmet-kaupasta pääsiäismunia. Kuitissa lukee ”pääsiäismunat virpojille”. Lapsille jaettavat herkut menivät veronmaksajien piikkiin.
Taksiakin piispa luonnollisesti käyttää. Marraskuussa 2015 Askola ajoi kuitin mukaan kolmen minuutin ja 200 metrin matkan.
Syyskuussa 2014 piispa oli matkoilla Visbyssä Ruotsissa. Hotellin minibaarista nautittiin veronmaksajien piikkiin muun muassa kolme pientä viinipulloa. Erityisavustaja Karirannan selvityksen mukaan ”Pohjoismaiden ja Baltian maiden piispojen kokouksessa kokousedustajat tarjosivat vuorollaan juomat minibaaristaan muille osallistujille illan epävirallisissa neuvotteluissa”.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061821695674_uu.shtml
Suomalaisilla Luterilaisilla, on jotenkin kaksijakoinen suhtautuminen alkoholiin. (Ortodoksejahan tämä ei koske.) Toisaalla piispojen ja pappien käyttöä kauhistellaan. Samalla alaikäisten kulutusta pyritään lainsäädännöllä lisäämään. Pidetään täysin normaalina, että nuoret ryyppää perjantai-iltaisin. Vähäistäkin aikuisen alkoholin käyttöä paheksutaan. Nuorille kova humala on normaalia käytöstä. Eikä siinä mitään.
Tämä menee naurettavaksi. Toimittajan Korhosen mukaan arveluttavaa oli sekin, kun Laajasalo yritti kilpakumppaneilleen Helsingin piispanvaalissa tarjota lounasta. Listat Irja Askolan muutamista viinipulloista ja pääsiäismunista virpojille ovat, jos mahdollista, vieläkin järjettömämpiä: Paten Putki ja Pultti Ky Muhokselta saa aikaiseksi isompia päivällislaskuja.
Herraviha on ok, ei siinä mitään – sillä on ratsastettu politiikassa läpi itsenäisen Suomen historian poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Herää vaan kysymys, miten piispojen pitäisi matkustaa/yöpyä? Onnibussissa ja omenahotelleissa tai Airbnb:ssä?
Telttaillen, telttaillen….myös talvipakkasessa. Kunnon makuupusseissa ja ilman alkohooliläämmitystä :).
En usko, että tässä Laajasalo-jupakassa olisi kyse mistään muusta kuin siitä, että toista niistä kahdesta naisehdokkaasta ei virkaan valittu. Ei auta, vaikka Laajasalo olisi kuinka liberaali, ongelma on ja pysy se, että hän on mies.
Se siitä suvaitsevaisuudesta ja tasa-arvosta, moniarvoisuudesta tai muusta löpinästä, mitä jatkuvasti saa lukea. Kyllä näistä jaloista arvoista sukkelasti näköjään luovutaan, kun asiat eivät sujukaan oman suvaitsevan, moniarvoisen tai tasa-arvoisen mielen mukaan.
En usko, että herätysliikekonservatiiveja, ketä he sitten ovatkin, ei Laajasalossa miellytä niinkään se, antaako hän puheenvuoron heillekin. Pikemminkin se, että Laajasalon puheissa ovat Jeesus ja evankeliumi keskeisiä. Se yhdistää yllättävän laajoja piirejä, muitakin kuin konservatiiveja ja muutakin kuin herätysliikeväkeä.
Niin, olipa kysymys kenen tahansa alkoholin kulutuksesta tai majoittumisesta tai kalliista lounaista niin kaikkihan ne ovat menneet kirkollisverorahoista.
Joku sanoi aiemmin jossain kommentissaan, että piispat tekevät tärkeää ja vaativaa suunnittelutyötä yhteisissä kokoontumisissaan esim. Lapissa ja tavatessaan ihmisiä lounailla kahden kesken. Miten siihen yhtälöön sopii (runsas) alkoholin käyttö?
Kiitos aktiivisesta keskustelusta. Olemme nyt keskustelleet paljon kirkollisten viranhaltijoiden alkoholinkäytöstä, mikä on minusta aiheellista ja ymmärrettävää, kun otetaan huomioon kyseinen tehtävä. – Minä en ehkä kuitenkaan edusta tämän keskustelufoorumin enemmistön kantaa. En näet kannata Teemu Laajasalon peräänkuuluttamaa ”sovitettua erilaisuutta”, eli erilaiset moraalikäsitykset relativoivaa ”ykseysteologiaa”. Ymmärtääkseni täällä on kuitenkin monta hänen ajatustensa kannattajaa…
Siksi minua kiinnostaa vielä kuulla näkemyksiä siitä a) kohdellaanko Teemu Laajasaloa nyt eri tavoin kuin muita saman yhteisön moniarvoisuutta kannattavia edustajia, b) voidaanko kirkollisen moniarvoisuuden aikana ottaa loogisesti tiukka kanta johonkin tietyn lajin omilla säännöillä pelaamiseen (jos kaikki on tulkintaa); ja jos voidaan niin minkä suhteen pitää olla tiukka, ja minkä suhteen se on taas samantekevää?
”, b) voidaanko kirkollisen moniarvoisuuden aikana ottaa loogisesti tiukka kanta johonkin tietyn lajin omilla säännöillä pelaamiseen (jos kaikki on tulkintaa)” Manu R.
Mielestäni kirkossa tulee ottaa samanlainen kanta kaikkeen omilla säännöillä pelaamiseen. Tässä tulee nyt mieleen esim. omilla säännöillään spn-avioliittoon vihkineet papit. He perustelevat tekonsa tasa-arvolla ja syrjinnällä, eivät Raamatun opetuksella. Yhteiskunnan laki ei velvoita kirkkoa vihkimään spn-pareja avioliittoon vaan kirkolla on oikeus itse määritellä asia ja nykyhetkellä se on määritelty niin, että spn-pareja ei vihitä avioliittoon, ainoastaan mies-nais-pareja.
Kirjoittaja
Manu Ryösö
Olen pastori, joka haluaa sitoutua Pyhään Raamattuun ja sen perustalle rakentuvaan luterilaiseen tunnustukseen. [Kuva Nasaretin kadulta Israelista]
”Askolan viinarahat” oli muutama hassu viinapullo.
Minusta käsitteellä ”viinarahat” oikein erikseen jatketaan pyhän viinan myyttiä. Onko se nyt oikeasti kirkollisverojen käytölle pahempi ostaa eurolla viinaa vai kymmenellä kaviaaria ja hanhenmaksaa?
Ilmoita asiaton kommentti