Syntiset vanhurskasten seurakunnassa!
Tällä otsikolla viittaan uskovien seurakuntaan, niiden jotka ovat etsineet ja saanneet vastaanottaa vanhurskautuksen lahjana, täydellisyyden Jumalan edessä.
Jo tämä ensimmäinen virke tuo kaksi ongelmaa, kun julistetaan koko kansakunnan pelastumista.
Jumalan vanhurskautti Nooan koska hän etsi Jumalan ”kasvoja”, siis Jumalaa vt. 1Moos. 6:8. Nooan yli sadan vuoden saarna vakuutti kahdeksan ihmistä miten tulevalta tuholta pelastuu.
Pietari saarnasi helluntaina sen jälkeen kun opetuslapset tulivat Pyhällä Hengellä täytetyiksi, saivat luvatun Pyhän Hengen kasteen.
Tähän liittyy olennaisesti Paavalin puhe Areiopagilla, jonka sanoma alkoi ihmisen luomisesta ja ihmisen yhteyden palauttamiseen Luojansa kanssa. Paavali toi esille, että Jumala on kädenmitan päässä jokaisesta ja vain hapuilu riittää löytää Hänet.
Nämä kolme saarnaajaa ilmoittivat Jumalan valmistaman pelastuksen tulevasta tuhosta, koska he itse olivat sen löytäneet.
Vaikka vain kahdeksan ihmistä pelastautui arkiin, niin se oli alku ek-klesia:lle, eli maailmassa, mutta ei maailmasta, mikä totuus siitä lähtien vahvistettiin. Tähän pelastettujen tilaan Jumala lähetti Poikansa poistamaan esteet, mikä reitti ilmoitettiin helluntaina Jerusalemissa ja sitten, muutaman kymmenen vuoden kuluttua Ateenassa. Kumpaisenkin kehoituksen ydin on ”tehkää parannus”, muuttakaa suunta kadotuksesta taivaaseen.
Kaikki parannussaarnat oli suunnattu kaikille kansoille, sen jokaiselle kansalaiselle, ketään sivuuttamatta, eli yksi kerrallaan. Eli tähän maailmaan synnytään yksi kerrallaan ja täältä lähdetään yksi kerrallaan ja Jumala kutsuu jokaista ihmistä parannukseen, yhteyteensä tavalla ja toisella. Tätä kutsua Jumala on ilmoittanut ihmiselle jo Nooan ajasta alkaen. Saman vahvistaa Job 33:
14-18, ja 29,30, ensimmäisessä Elihun puheessa. Eli Jumalan puhe on kokoaikaista, mutta kuuluu ja näkyy selvimmin, painotetusti kahdesti, jopa kolmasti. Kuitenkin kynnys Jumalan yhteyteen on jokaiselle suhteellisesti yhtä korkea, minkä ylitys toteutuu nöyrtyen, eli alistuen Jumalan väkevän käden alle. Tämän hetken paras määrittely on ratkaisu eli päätös, mikä on oman itsensä kieltäminen.
Siis Jumalan seurakunnan jäsenyysvaatimus on lihalle liian korkea joka ei muutenkaan voi pelastua ja uskoontulossa menettää oikeutensa ja toimii Hengen kuolettamana, kunnes kuolemassa lakkaa olemasta.
Yksiselitteisin määritelmä heistä, jotka eivät voi kuulua Jumalan ek-klesia- Seurakuntaan, Psalmi 1:
| 5 Sentähden eivät jumalattomat kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskasten seurakunnassa. |
| 6 Sillä Herra tuntee vanhurskasten tien, mutta jumalattomain tie hukkuu. |
On aina ollut uskovaisten tavoin käyttäytyviä. Heidän tavat ja ilmaisut linjautuvat näennäisesti parannuksen tehneisiin, mutta ilman sisäistä muutosta, Jumalan työtä eli uudestisyntymää. Tämä tekopyhä joukko on aina ollut Seurakunnan yhteydessää, milloin sekakakansana, milloin kansan vanhimpina, jotka ovat siirtäneet toisen käskyn syrjään, milloin teologisesti sivistyneinä, itsemielestäänkin viisaina. Heidän kestämättömyytensä ei aina ilmene niinkuin Ananiaksella ja Safiiralla, mutta aina on kysymys, että yritetään pettää Jumalaa, vt. Apt. 5:”Ananias, miksi on saatana täyttänyt sinun sydämesi, niin että koetit pettää Pyhää Henkeä…”
Eihän seurakunta julista kaikkien kansankuntien pelastumista vaan Kristusta jossa pelastus on ja hän on kuollut kaikkien ihmisten syntien puolesta . Kysymys on haluaako ihmiset ottaa pelastuksen vastaan . Seurakunnan tehtävä on opettaa ihmiset tuntemaan Jeesus . Armahdettuja syntisiä ovat ne vanhurskaat myös