Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 26.7.2025
Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.
Ruotsalainen pappi mediamyrskyssä, koska kieltäytyy käyttämästä sateenkaariasua
Lähde: The European Conservative 21.07.2025
Useat tiedotusvälineet hyökkäsivät ruotsalaista Markarydin kirkkoherraa Håkan Perssonia vastaan sen jälkeen, kun hän oli hiljattain julkaissut sosiaalisessa mediassa postauksen, jossa hän kritisoi uusia sateenkaarenvärisiä, LGBT-ystävällisiä kirkollisia vaatteita, jotka on suunniteltu Ruotsin kirkon edistyksellisyyden symboliksi.
Facebook-kirjoituksessaan Persson totesi, että Västeråsin hiippakunnan aloitteesta suunnitellut sateenkaarenväriset messukasukka ja stola ”eivät tule Markarydin kirkkoon niin kauan kuin olen kirkkoherra”.
Vaikka tiedotusvälineet syyttävät häntä seurakuntansa LGBT-yhteisön syrjimisestä, pappi vakuuttaa noudattavansa vain kirkon liturgisia sääntöjä, ja hänen ovensa pysyvät avoimina kaikille, mutta eivät hetkellisille poliittisille suuntauksille ja seksuaaliselle mainonnalle.
”Ruotsin kirkossa meillä on liturgiset vaatteet, jotka noudattavat kirkkovuotta. Meillä on itse asiassa säännöt sitä varten”, Persson selittää.
Kirkon verkkosivujen mukaan pukujen suunnitteluun ja valmistukseen kului puolitoista vuotta, ja niissä oli otettu tarkkaan huomioon kaikki muodosta mittasuhteisiin ja väreihin – paitsi ilmeisesti se, sopivatko ne liturgisiin sääntöihin.
Ruotsin kirkkoa on pitkään pidetty yhtenä Euroopan liberaaleimmista kirkoista. Se on toimittanut samaa sukupuolta olevien vihkimisiä vuodesta 2009 lähtien.
Mitä tässä on kirjoitettu vanhurskauttamisesta, sen voisi pääasiassa supistaa kolmeen lyhyeen lauseeseen:
Jumala hyväksyy Poikansa lunastuksen maailman syntien maksuksi.
Jumala hyväksyy taivaaseensa ihmisen, joka uskoo Pojan sovitukseen.
Jumala hyväksyy ne työt, joita sovitusarmo uskovassa vaikuttaa.
H. J. Pätiälä ja P. J. I. Kurvinen, Raamatullinen uskonoppi, s. 105, Concordia ry, 2021.
Mutta kun Paavali sanoo, Room. 8:24, ”Me olemme toivossa pelastetut”, tarkoittaa hän, että meillä jo on autuus, vaikkei se vielä loista kunniassaan heikon luontomme tähden, joka ei voi kestää niin suurta ja ilmeistä kunniaa tässä elämässä.
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta, s. 191, SLEY, 1925.
Kun sinä kuulet minun rukoukseni, teet sinä minut suureksi. 2. Sam. 22:36
Kristuksen lempeys on kaunein ja suurin koristus, jota kristitty voi kantaa.
William Arnot, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.
Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa. Sananlaskut 19:22
Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Fil. 4:5
Eräässä Wittenbergissä 1522 pitämistään merkittävistä Invocavit-saarnoista Luther sanoi, kun yli-innokkaat hurmahenget halusivat edistää evankeliumin asiaa voimakeinoin: ”Älkää tehkö niin, sillä minulla ei ole vallassani eikä käsissäni ihmisten sydämiä, niin kuin savi savenvalajalla, niin että voisin niille tehdä oman mielihaluni mukaan. En voi päästä pitemmälle kuin korviin saakka, sydämeen en voi päästä. Koska en voi vuodattaa uskoa sydämeen, en voi enkä myös saa ketään siihen pakottaa enkä vaatia, sillä sen tekee yksin Jumala ja vaikuttaa, että hän elää edeltä käsin sydämessä. Sen vuoksi meidän on jätettävä sana vapaaksi eikä lisättävä sitä omalla teollamme. Meillä on ius verbi (puhumisen oikeus) mutta ei executionem (toimeenpanemisen oikeutta). Meidän tulee saarnata sanaa, mutta seuraukset on jätettävä Jumalan varaan” (Valitut teokset III, 1959, s. 378).
Carl Fr. Wislöff, Tätä Luther opetti, s. 231, Suomen Raamattuopiston Kustannus Oy, Kauniainen, 1985.
Kansankirkon piispat toimivat nyt tavallaan samoin kuin nämä hurmahenget.
Herra Jumala! anna meille aina sinun Henkes, että me sitä taitaisimme ajatella ja tehdä, kuin oikia on, että me, jotka emme taida ilman sinutta olla, eläisimme myös sinun pyhän mieles jälkeen. Sinun Poikas Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Amen.
Vanha Suomalainen Virsi- ja Evankeliumikirja, s. 566, Raumalla 1963.
https://evl.fi/sanasto/ponsi/
Kun kirkolliskokous päätti avata pappisviran naisille vuonna 1986, päätökseen lisättiin ponsi. Sen mukaan myös niillä kirkon jäsenillä ja viranhaltijoilla, jotka suhtautuvat torjuvasti pappisviran avaamiseen naisille, tulee edelleen olla kirkossamme toiminnanvapaus ja mahdollisuus tulla vihityksi ja nimitetyksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eri virkoihin. Kaikki kirkon jäsenet ja viranhaltijat ovat yhdessä vastuussa siitä, että muutoksen aiheuttamat vaikeudet pyritään voittamaan keskinäisen yhteistyön avulla ja kirkon ykseyttä varjellen.
Lehtorin virka olisi ollut naisteologeille hyvä tapa ja keino toimia kirkossa. Miksi sekin piti ajaa alas?
KUOLEMASTA JA VIIMEISESTÄ PÄIVÄSTÄ:
Kaikki ne, jotka uskovat Kristukseen, ovat kuoleman herroja, ja kuolema on heidän alamaisensa! Se on heidän edessään ikään kuin pahantekijä, joka heidän tulee tuomita ja mestauttaa. Tämä on tapahtuva viimeisenä päivänä.
Ei kukaan ole paremmin valmistautunut kohtaamaan viimeistä päivää kuin se, joka sydämestään ikävöi päästä synnistä, sillä se päivä on tuleva juuri sen tähden, että se meidät synnistä päästäisi.
Martti Luther, Hengellinen aarreaitta, s. 223, Aurinko Kustannus ja Arkki-kirjat, 2016.
Poikani, ota varoituksesta vaari; paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin. Saarnaaja 12:12
Eihän Jumala ole ilmoittanut sanaansa siksi, että sitä laiminlyötäisiin, vaan jotta me kuuntelisimme ja käsittelisimme sitä sekä oppisimme sen, mikä meille luonnostaan on tuntematonta.
Martti Luther, En minä kuole-vaan elän, WA 43, 314.
Toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta. Room. 15:13
Niin hengellisissä kuin maallisissakin asioissa toivoon kätkeytyy suuri voima, ja siksi Jumalan kansan on syytä pitää toivosta hyvää huolta. Meillä on se hyvin perusteltu toivo, että olemme Jeesuksessa Kristuksessa uusina luomuksina hänen. Meidän nimemme, vaikkei niitä julkisuudessa tunneta, on kirjoitettu Elämän kirjaan. Meillä on armo omanamme ja taivas toivonamme.
Guthrie, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.