1. Toteutuuko tämä vielä joskus Suomenkin kirkossa? Suomi on usein ottanut esimerkkiä ja mallia Ruotsista.

2. Sateenkaariliike on todellisuudessa poliittinen ja sen tavoite on muuttaa kirkon arvot ja ottaa se haltuun.
   Polittisena tavoitteena on kansan arvopaohjan muuttaminen. Muutos antaa mahdollisuuden koko yhteiskuntajärjestelmän muutokselle. Kirkko on tässä tavoitteessa vain yksi pelinappula jolla pelataan. Kirkko pelaa tässä pelissä sellaisen arvomaailman hyväksi, jota se on tähänasti vastustanut.

3. Vallantahto kai se on, joka kohta ”jyrää meitin”.

   Vannankumous on vallannut…

   • Varmaankin on kysymys vallasta ja sen kumoamisesta. Ne, jotka ovat ennen joutuneet vallan väärinkäytön kohteeksi, vihdoin vapautuvat. Vanhat vallassa olleet hangoittelevat vastaan, kun heidän valtansa murenee. Varmaankin on kyse myös politiikasta. Pitää muistaa, että muutosten vastustaminenkin on poliittista toimintaa.

   • Toisin sanoen:
     liturgiasta on tullut poitiikan jatke.

4. Sateenkaari ideologia on yksi eksytyksen ilmiö jonka vaikutukset on isoja . Luther on sanonut että syntiinlankeemuksessa meni eniten rikki meidän seksuaalisuus ja se on ollut yksi iso tekijä saattaa ihminen valheen verkkoon . Ensin häpeä ja sitten saatanan valheet ja saada ihminen luopumaan Jumalan armosta . Sateenkaari ideologialla on päämäärä myös saada alttarit saastutettua , jossa Jumala lupaa anteeksiantoa ja pysyvyyttä hänessä . Kristikunnassa ei ajatella Jumalan pyhyyttä vaan pikkuhiljaa kaikki hyväksytään ja ihminen alkaa päättämään mikä on sopivaa ja oikein. Kristillisyys on vapautta Kristuksessa ja sen minkä ihminen kokee vapaudeksi johtaa synnin orjuuteen ja pois Jumalasta . Ja pikkuhiljaa kaikki tapahtuu ja se on edennyt kuten SETAN suunnitelmatkin sieltä 80 luvulta lähtien . Uskovien on hyvä etsiytyä niille alttareille joissa halutaan Jumalan pyhyyttä varjella

   • Ideologia etenee.

     Vaate on valmis Ruotsissa. Mahtaako Suomen sateenkaari väki suunnitella oman vai kelpaako kopio?

     Piispainkokous, arkkipiispa Tapio Luoman aloitteesta, antoi tuomiokapituleille pastoraalisen ohjeen, joka koskee samaa sukupuolta olevien parien aina mahdollisia vihkimis- tai siunaustoiveita seurakunnissa. Kirkolliskokous hylkäsi kaksi rinnakkaista avioliittomallia, siitä huolimatta piispainkokous vahvisti ohjeen pastoratiivisesta toiminnasta. Reddit+11Turunarkkihiippakunta+11Lähetyshiippakunta+11

     Luoman mukaan saman sukupuolen vihkiminen on ”vain ajan kysymys” ja kirkko seuraa muiden pohjoismaiden esimerkkiä.

5. Tästä ei selviä, onko ’sateenkaarivaatteet’ tarkoitettu jokaviikkoiseen käyttöön vai erityismessuja ajatellen.

   • Jotenkin tuntuu, että tässä on ohitettu liturgiset säännöt kirkollisista vaatteista, jotka toimivat ja vaihtuvat kirkkovuoden mukaan.

     Meillä on valkoinen, punainen, vihreä ja violetti näinä kirkkovuoden eri aikoina, Persson kertoi Smålänningenille.

6. Hienoa todeta myös Ruotsin evlut-kirkon edustajan suoria kommentteja mitä tähän viimeiseen ideologiseen villitykseen tulee. Tuohon kasukkaan selkäpuolelle on kuvattuna yksisarvinen hevonen, joka ilmenee allaolevasta verkkosivustosta.

   https://samnytt.se/prast-sa-nej-till-pride-kapa-av-liturgiska-skal-utsattes-for-mediedrev

   ”Yksisarviset ovat ylösnousseita hevosia, jotka palvelevat meitä henkisellä tiellämme. Yksisarviset ovat hieman erilaisia, kuin enkelit. He ovat kehittyneet yksisarvisiksi syntymällä ensin hevosiksi ja sen jälkeen he ovat kehittyneet henkisellä tiellään, jättäneet fyysisen kehonsa ja kehittyen yksisarvisiksi, kuten – Valonpolku-sivustolla todetaan.”

   Viimeinen nillitys on pahempi kuin ensimmäinen.

   • LGBTQ+-symboliikka

     Lastenkirjat ja fantasiakirjallisuus (mm. Narnia, Harry Potter, My Little Pony) nostivat yksisarvisen maagiseksi ja lempeäksi olennoksi.

     1900-luvulta alkaen yksisarvinen alkoi symboloida:
     harvinaista ja ihmeellistä
     sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta
     leikkiä, kauneutta, utopiaa.

     🏳️‍🌈 LGBTQ+-kulttuurissa yksisarvinen esiintyy usein vapauden ja ainutlaatuisuuden metaforana.

   • Yksisarvinen on paljon lastenkirjoja vanhempi tarueläin. Se on eri aikoina symboloinut monia hyveitä.

   • Kyllä, yksisarvisen taustat ulottuvat antiikin Kreikan, Rooman sekä keskiajan taiteen kuvauksista lähtien tähän päivään asti.

     Sateenkaari-genre ja yksisarvinen yhdistyivät kulttuurisesti 1970–1990-luvuilla – taustalla siis pitkä kehityskulku, jossa myyttinen yksisarvinen alkoi assosioitua LGBTQ+-kulttuuriin esteettisten, symbolisten ja poliittisten syiden vuoksi.

     Poliittinen ideologia tarvitsee tuekseen mm. symboleja sekä evlut kirkon pappeja ja piispoja.

   • Sehän se onkin mielenkiintoista, että taru-eläin, ylösnoussut yksisarvinen hevonen, on tungettu messukasukkaan ristin tilalle.

     Facebook-kommenttien mukaan ne osoittavat, että Perssonia kannatetaan laajasti. Monet ajattelevat, että kirkosta ei pitäisi tulla identiteettipoliittisen mainonnan kohdetta, ja kommenttiosio on täyttynyt monista positiivisista kommenteista, kuten ”Hyvä Håkan. Pidä linjasi” ja ”Hatunnosto sinulle Håkan, monet ihmiset ajattelevat kuten sinä.”

   • Emme usko taruihin tai satuihin, vaan tapahtuneisiin tosiasioihin.

   • Olisi äärettömän ihanaa, että puhdas Jumalan sanan julistus saisi kaikua ihmisten korvissa ja valloittaa paljon sydämiä, jotta monelle vielä kirkastuisi se suuri jouluevankeliumin totuus, että Jumalan Poika tuli meidän Veljeksemme ja avasi meille verellänsä taivaan.

     Heino Pätiälä, Saarnaa sanaa.

     Tässä on kristinuskon pääsanoma.

   • Olin eilen konfirmaatiomessussa Porvoon tuomiokirkossa. Tuossa upeassa keskiaikaisessa kirkossa on hyvin näkyvällä paikalla yksisarvista esittävä seinämaalaus, joka keskiaikaisessa kirkkotaiteessa on Kristuksen, puhtauden ja hyvyyden vertauskuva. Tämä symboli löytyy useasta keskiaikaisesta kirkosta Suomessa ja vielä useammasta Ruotsissa. Mielestäni on pahantahtoista tulkintaa nähdä saman symbolin käytössä liturgisessa vaatteessa pyrkimys uittaa kristillisyyteen taruolentoja, magiikkaa ja uushengellisyyttää. Ennemminkin se on yksisarvisen voittamista takaisin kristilliseksi symboliksi satujen ja tarujen maailmasta.

   • Käsittääkseni ei kuitenkaan Raamatusta löydy mitään mainintaa tällaisesta yksisarvisesta.

   • Yksisarvinen Raamatussa on käännösvirhe.

     Vanhassa suomennoksessa (vanha Biblia 1776) sana ”yksisarvinen” esiintyy useissa kohdissa (esim. Psalmi 92:11), mutta tämä perustui käännösvirheeseen:
     Hepreankielinen sana re’em tarkoittaa todennäköisesti villihärkää tai muinaista uurosta, ei yksisarvista

     Latinankielinen Vulgata käänsi sen joskus unicornis → tästä syntyi ajatus yksisarvisesta Raamatussa

     🟨 Esim. Psalmi 22:21 (vanha käännös):

     ”Päästä minun sieluni miekasta, minun ainoani koiran kädestä. Vapaahtahda minut jalopeuran suusta; ja vastaa minulle yksisarvisen sarvesta.”

     → Uusissa käännöksissä tämä on korjattu:
     ”…vapahtanut minut villihärkien sarvista.” (KR-92)

   • King James -Raamatun unicorn (yksisarvinen) on suomenkielisissä Raamatuissa villihärkiä.

   • 1776 Biblia näyttää tuntevan yksisarvisen.

   • Jos haluaa tietää yksisarvisen historiasta ja sen tulemisesta läntiseen kirkko taiteeseen voi lukea tuosta:

     https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/78227/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202110155259.pdf

     Ortodoksisessa ikoni taiteessa yksisarvista ei käsittääkseni ole, sen sijaan tavataan kyllä muita eläimiä.

   • Helka

     Taiteilijoille on suotu vapauksia toteuttaa taidetta, joka ei ole samassa linjassa kristinopin kanssa. Yksisarvinen on tästä tyyppi esimerkki, äärimmäisen kaukaa haettu symboli.

     Yksisarvinen ei voi eikä saa tulla Kristuksen ristin tilalle.

   • Lännen kirkossa tradition eriytyessä alkukirkkoon nähden muutos heijastui myös kirkkotaiteeseen. Suomessa kirkot olivat alunperin katolisia ja tämä on se historian jonka takaa yksisarviset ilmestyvät. Niitä siis on, johtuen katolisesta perinteestä. Luterilisuudessa jollakin tavalla siis hyväksytään tämä, koska niitä ei ole poistettu. Kansalle ne ovat vierita ja hämmennystä herättäviä. Toisaalta luterilainen kirkko taide on ihan omaa luokkaansa, yhtä järkyttävää kuin yksisarvinen, mutta se ei hämmennä. Ilmeisesti tottumiskysymys.

   • En tiennyt mitään tästä Biblian käännöksestä.

7. Eräät suomalaisetkin papit ovat jo kauan käyttäneet Guatemalasta peräisin olevia kirjavia ja kuvin koristeltuja stolia. En ole huomannut, että niitä olisi juurikaan vieroksuttu. Ovatpa nekin tietysti liturgisten värien kannalta poikkeuksia.

   • Edesmennyt teologian jättiläinen, TL Simo Kiviranta, oli yksi heistä. Hänellä oli Väli-Amerikasta saatu stola sateenkaaren väreissä. Saarnasi Evankeliumijuhlien TV-jumalanpalveluksessakin se yllään.

     Olennaista on minusta se, mihin vaikkapa sateenkaaristolan käytöllä pyritään. Yksi näkökulma on sekin, että raamatullisen Jumalan armollisen liiton symbolin käyttöä ei saisi päästää radikaalin ideologian väärinkäytettäväksi. Meidän tulisi rohkeammin puolustaa sateenkaarisymbolin alkuperäistä raamatullista sanomaa! – Ruotsiin tuli muistaakseni joskus 1600-luvulla sotasaaliina komea samettikangas, johon oli kirjailtu arabiaksi jotain, mitä kukaan ei ymmärtänyt. Kankaasta tehtiin seurakunnan messukasukka ja vasta vuosisatoja myöhemmin joku hoksasi, että teksti oli katkelma Koraanista.

   • Marko, tuskin Simo olisi suostunut käyttämään sateenkaarenväristä messukasukkaa joka messussa. Ilmeisesti Ruotsissa näin vaaditaan.

   • Mika, ei tietenkään. Pointtini on, että meidän pitäisi ottaa takaisin kristilliseen käyttöön se, mikä on poliittisesti varastettu meiltä.

8. Herrat täällä voisivat nauttia kauniista kesästä ja hengittää happea. Nautiskella Luojan luonnosta, jne. Kristinuskon peruspilarit eivät muutu, eikä kirkollakaan ole mitään hätää. Katsokaa kedon kukkia, montako lajia löydätte?

   • Totta
     – eivät Kristuksen kirkon eivatkä (klassisen) kristinuskon peruspilarti todellakaan muutu.
     Sensijaan ihmiset pystyttävät omia pilareita(an) usein hiekalle eikä Kristus-kalliolle.

     Okoon tuo yksisarvisuuden tarina mikä hyvänsä, hiukan ihmetyttää, jos se on nyt otettu liturgiakäyttöön. Luulenpa, että keskivertokirrkkonkuuluva ei siitä symbolismista ymmärrä – eikä taida liturgiankaan perusteista.

     Onhan sateenkaarellakin alunperin kristillinen merkitysyhteys, josta tässä Ruotsin tapauksessa ei liene kyse?

     Vallankumouksissa symbolien merkitysyhteydet useinkin muutetaan uuteen ja uljaammaksi väitettyyn ideologiaan yhteensopivammaksi. Ja usein myös otetaan uusia symboleita käyttöön.

     Sotiulaspastoreilla on ollut maastokuvioisia tai lumioukukuvioisia stolia, joilla tietenkin on käytännöllinen merkitys: ne tekevät (ulko)tilasta edes hivenen turvallisemman tilan kuin esim. punainen tai violetti stola. Ne eivät kuitenkaan ole poliittis-ideologisia värimerkitykseltään.

9. Helka Ahava toteaa, että on pahantahtoista tulkintaa erottaa ”yksisarvisen” ja Kristuksen ristin symbolia toisistaan. Ettei olisi toisinpäin. Gesenius´ Hebrew-Chaldee Lexicon kääntää sanan רֵמִ֣ים rê·mîm, (raivoisa, villi ja kesyttämätön eläin). Tämä edellinen psalmista 22:22. ”Pelasta minut jalopeuran kidasta ja villihärän sarvista.” Tätä psalmia, jota Jeesus lainasi ristillä sisältää sen, että tuo raivoisa, kesyttämätön eläin on Jeesuksen Kristuksen ikiaikainen vastustaja, joka tunkee itsensä -yksisarvisena- kristillisen kirkon messukasukkaan ja sitä kautta alttarille ja yrittää istua Kristuksen paikalle kirkossa ja samalla turhentaa Kristuksen ristin sovituksen merkityksen.

   • Kosti. Kaikki symbolit ovat lähtökohtaisesti avoimia eri tulkinnoille. Ne voivat myös alkaa elää omaa elämäänsä. Viisisakarainen tähtikin tarkoitti taannoin sosialismia, alun perin sillä viitattiin kirkkotaiteessa Kristuksen haavoihin ja satanistit käänsivät sen ylösalaisin. Jossakin National Geographikin dokumentissa (Wildlife in Holy Land?) yksisarvisen todettiin muistaakseni tarkoittaneen tiettyä nykyään harvinaista gasellia tai antilooppia. Sivusta nähtynä kun näyttää, että eläimellä olisi vain yksi sarvi.

   • Pelikaani, joka on paljon käytetty kristillinen symboli, on esimerkki väärästä havainnosta ennen kiikareiden keksimistä. Poikasilleen verisiä kaloja syöttävä lintu näytti paljain silmin katsottuna ruokkivan pesuettaan omalla verellään.

10. Kristus antoi itsensä alttiiksi meidän edestämme – – ei suinkaan hankkiakseen meille kalliilla hengellään ja verellään vapautta harjoittaa lihallista vallattomuutta maailman iljettävän menon mukaan.

    W. A. Schmidt, Fredrik Gabriel Hedberg, s. 191, SLEY, 1951. Tämä sitaatti on Hedbergin eräästä kirjeestä 2/11 vuodelta 1844.

Kommenttien lisääminen on estetty.