Sama henkilö, monta nimeä

En ole tiennytkään, että yksi ja sama ihminen voi tänne kirjoittaa useammalla eri nimimerkillä. Se on minusta vähän outoa. Alun perin olen ollut siinä uskossa, että tänne voi kirjoittaa vain omalla nimellä.

13 KOMMENTIT

    • Matias: Ei ole, mutta oletin, että alkuperäisiä sääntöjä noudatetaan edelleen. Nimimerkkien taakse kätkeytyminen ei minusta sovi tämän palstan henkeen. Jos kirjoittaja on jostakin asiasta jotakin mieltä, niin kyllä pitäisi olla sen verran rohkeutta, että sanoo mielipiteensä omalla nimellään.

    • Olen pyytänyt ylläpitoa poistamaan yhden Google-tilini. Se poistettiin jo aiemmin, mutta kirjoitin tänne artikkelin vanhalla osoitteella,. kun piti kirjoittaa uudella tuunuksella. Olisin poistanut artikkelin itse, mutta en pysty. Koko ajan olen kirjoittanut kuitenkin omalla nimelläin Pasi Toivonen ja artikkelini löytyvät monesta muustakin foorumista. Kirjoitan sitä paitsi kaikille avointa eksegeettistä tutkimustietoa. Kaikki on avoimesti saatavilla netissä ja maailmalla. Kukaan ei ole piiloutunut nimimerkkien taakse. Jokaisessa viestissä, joita taitaa olla peräti 3 kappaletta, löytyy nimeni. Omaa kuvaa en ole onnistunut laittamaan profiiliin.

    • Olen pyytänyt poistamaan Kaulahuivin nimimerkin käytöstä. Se oli jo poistettu kauan sitten, mutta olen näköjään vahingossa kirjautunut sillä kun on mahdollisuus Google tilillä kirjautua. Minulla on useita Google tilejä käytössän eli useita Gmail posteja,. Pahoittelen sekaannusta. Jatkossa kirjoitan Sateenvarjofinin alla ja nimeni on siis Pasi Toivonen. Profiilissa on lisätietoja minusta.

    • Olen koko ajan kirjoittanut omalla nimelläni Pasi Toivonen, En käytä nimimerkkiä missään. Kirjoitukseni löytyvät myös monilta muilta foorumeilta netissä. Googlella ainakin löytyy.

    • Kyllä. Se on historiallinen totuus Jeesuksesta.

      Eksegeetti Wille Riekkisen mukaan kirkko teki Jeesuksesta Jumalan. Jeesus oli alunperin tavallinen ihminen, yksi meistä ja hän toimi Jumalan asialla maailmassa. Jeesus ei ollut Jumala, vaan Jumalan lähettiläs. Dynamistisen monarkianismin mukaan Jeesus oli Jumalan Poika eli Jumalan Valittu eli ihminen, joka toimi jumalallisella valtuutuksella ja jumalallisella voimalla. Hänen sanomansa oli yksinkertainen: syntien anteeksiantaminen, ikuinen elämä kuoleman jälkeen ja kehotus rakkauteen maailmassa kaikkia kohtaan.

      Jumala on yksi ja hän paljastaa Totuuden kaikille kuoleman jälkeen. Kirkon pitäisi perua Nikean kirkolliskokouksen päätökset, koska Kolminaisuus on terveen järjen vastainen ja loogisesti mahdoton. Jumala ei voi olla yksi ja kolme yhtä aikaa.

      Miksi Jumalan pitäisi tappaa itsensä tai Jumalan Poika voidakseen tehdä sovinnon ihmiskunnan kanssa? Oikea Jumala ei tarvitse myöskään mitään uhria antaakseen syntejä anteeksi ihmiskunnalle. Oikea Jumala voi tehdä sovinnon ihmiskunnan kanssa ilman verenvuodatusta ja antaa synnit anteeksi jokaiselle yksin Armosta. Jokainen, joka huutaa avuksi Jumalaa, pääsee ikuiseen elämään kuoleman jälkeen Taivaassa. Kirkossa ei pitäisi rukoilla Jeesusta, vaan Jumalaa eli Allahia.

      Historiallinen raamatuntutkimus on osoittanut, miten varhaiskristityt muokkasivat vapaasti Jeesuksen sanoja ja sepittivät niitä lisää omien tulkintojen mukaan. Näin Jeesuksen sanomaan tehtiin lisäyksiä tai muutoksia myöhemmin. Moni pitää tätä Raamatun turmelemisena. Jos Jeesusta olisi pidetty Jumalana kristillisessä perimätiedossa, kukaan ei olisi muokannut vapaasti Jeesuksen sanoja, mutta näin kuitenkin tapahtui, mikä todistaa, että kirkossa pidetiiin Jeesusta pelkkänä ihmisenä ja Jumalan lähettiläänä.

      Ristin tapahtumiin ja pääsiäiskertomuksiin liittyyy monia kiistanalaisuuksia ja kysymysmerkkejä. Juutalaiset eivät voineet tuomita ketään kuolemaan ja jumalanpilkka ei riittänyt kuolemantuomioon roomalaisessa oikeudessa. Millä perusteella Jeesus tuomittiin ristille naulittavaksi? Voiko Jumala tai kirjaimellinen Jumalan Poika kuolla ristillä? Ei voi, koska Jumala on kuolematon. Jos Jeesus oli pelkkä ihminen, ei yhden ihmisen kuolema voi sovittaa muiden ihmisten syntejä. Jokainen on vastuussa omista synneistään. Paavalin teologia on Paavalin yksityisajattelua, ei mitään Jumalan ilmoitusta. On myös esitetty, että Jumala pelasti Jeesuksen ristiinnaulitsemiselta ja otti hänet suoraan Taivaaseen. Ristin tapahtumat (ristiinnaulitseminen ja tyhjä hauta) ovat tarpeettomia, mikäli Jeesusta pidetään Jumalan lähettiläänä.

    • Jeesuksesta tai Muhammedista ei ole olemassa arkeologisia tai aikalaislähteitä. Kukaan Jeesuksen tai Muhammedin aikaan elänyt ei tiedä hänestä yhtään mitään eikä kerro mitään hänestä. Kaikki Jeesusta koskeva aineisto löytyy vasta vuosikymmeniä myöhemmin ja on pääosin lähtöisin evankeliumeista. Kaikki Muhammedia koskevat tiedot ovat peräisin yhdestä ainoasta kirjasta, Ibn Ishaqin 700-luvun loppupuolella kirjoittamasta elämäkerrasta. Alkuperäinen teos on kadonnut, mutta teksti on osittain säilynyt 800- ja 900-luvulla tehtyinä lainauksina. Kaikki muut kirjoittajat lainaavat tietoja Ishaqin kirjasta, mutta sitä ei ole enää olemassa.

      Lähteiden puuttuminen herättää kysymyksen Jeesuksen tai Muhammedin historiallisuudesta. Voiko Jeesus olla kirkon luoma olento? Onko Muhammed Ibn Ishaqin luoma satuolento? Kirkko on voinut myöhemmin lisätä perimätietoon kertomuksia Jeesuksesta. Vasta 800-luvulla koottiin Muhammedia koskevia hadith-kertomuksia. Koraanissa on vain yksi Muhammediin liittyvä kertomus varmuudella.

      Juutalainen historioitsija Josephus kirjoittaa Jeesuksen historiallisuuden puolesta ensimmäisen vuosisadan loppupuolella. Kristilliset lähteet Muhammedista ovat epäluotettavia ja myöhäisempiä lisäyksiä. Varhaiset Muhammed-merkinnät kristillisissä lähteissä eivät viittaa Muhammediin, vaan ovat arabian kielen Ylistää-verbin partisiippimuotoja, joka viittaa Jeesukseen ja hänen arabiankieliseen kunnianimeensä Ylistetty.

      Niinpä Jeesuksen ja Muhammedin historiallisuus voidaan kyseenalaistaa. Historiantutkijoiden näkemykset aiheesta vaihtelevat laidasta laitaan. Lähteiden puuttuminen on vakava asia historiallisuuden kannalta.

    • Jeesuksen elämään mahtui paljon kaikenlaista. Roomalaiset olivat tunnettuja raakuudestaan. Kirkko teki Jeesuksesta Jumalan ja kirkossa oli aiheesta suuri valtataistelu vuosisatojen ja vuosituhansien ajan tähän päivään asti. On hyvä tuoda esille erilaisia näkökulmia. Kirkko on liian pitkään vaiennut eksgetiikan tuloksista. Piispat eivät yritä seurata historiallista Jeesusta, vaan kirkon luomaa oppia Kolminaisuudesta, joka on loogisesti mahdoton ja terveen järjen vastainen.

      Kirkolla olisi vaihtoehto, mutta ei se kuuntele ketään. Jeesus oli jumalallisella valtuutuksella ja jumalallisella voimalla toiminut tavallinen ihminen, yksi meistä, jolla oli oma sanoma Jumalasta. Se on historiallinen totuus. Myöhemmin kirkko teki runsaasti omia lisäyksiä Jeesuksen sanomaan ja laittoi kaikki Jeesuksen nimiin, jolloin oli valmis suuri sekasotku erilaisine ristiriitoinen ja tulkintoineen Jeesuksen sanomasta. Yhden evankeliumin sijasta syntyi monia evankeliumeja ja Jeesuksen sanojen lähde hukattiin tässä muokkauksessa. Kaiken tämän kirkon johto haluaa unohtaa ja jättää kertomatta seurakuntalaisille.

      On hyvä tietää, että Jeesuksesta tai Muhammedista ei ole olemassa yhtäkään historiallista tai arkeologista lähdettä omalta ajaltaan. Kaikki, mitä tiedämme Jeesuksesta tai Muhammedista, on kerrottu paljon myöhemmin. Evankeliumit on kirjoitettu tuntemattomien kirjoittajien toimesta vuosikymmeniä Jeesuksen jälkeen. Ibn Ishaq kirjoitti Muhammedin elämäkerran vasta 700-luvun loppupuolella.

      Lähteiden puuttuminen omalta ajalta merkitsee, että voidaan perustellusti epäillä historiallisuutta ja että perimätiedossa on voinut tapahtua melkoisia muutoksia. Uusi Testamentti ei ole historiallisesti luotettava kirja. Niin paljon kirkko on muokannut Jeesuksen sanoja todistetusti evankeliumeissa. Kaikki muokkaukset näkyvät tänä päivänä ristiriitaisuuksina lukijoille. Kirkon olisi jo korkea kertoa raamatuntutkimuksen tuloksista kirkon jäsenille ja paljastaa historiallinen totuus Jeesuksesta. Kaikki tämä tieto on avoimesti saatavilla eksegetiikan kirjoissa ympäri maailmaa. Siinä olisi myös tie aitoon yhteyteen eri kirkkojen kesken.

    • Raamattu ja Koraani ovat minusta historiallisia kirjoja, jonka ihmiset ovat kirjoittaneet. Ajaton sanoma löytyy terveen järjen avulla ja eettisellä arvioinnilla, mutta kaikki on omaan aikaan ja paikkaan liittyvää. Jeesus ja Muhammed olivat kumpikin Jumalan armon opettajia ja julistajia. Oikea Jumala paljastaa Totuuden jokaiselle kuoleman jälkeen. Jokainen, joka huutaa avuksi Jumalaa, pääsee Taivaaseen. Jos haluat löytää oikean Tien oikean Jumalan luo, se on tässä: Rakasta yhtä Jumalaa kaikesta sydämestäsi ja kutsu häntä Allahiksi ja rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi ja pyri elämässä hyvyyteen ja rakkauteen. Silloin saat syntisi anteeksi, pääset ikuiseen elämään ja saat elää rakkaudessa kaikkina aikoina.

    • Tämäkin kaveri unohti kertoa, mitä teologinen tiede tietää historiallisesta Jeesuksesta. Historian Jeesus ei koskaan kutsunut itseään Jumalaksi eivätkä opetuslapset pitäneet häntä Jumalana. Kirkossa syntyi erilaisia evankeliumeja, mikä todistaa, että kirkko ei pitänyt Jeesuksen sanoja jumalallisina ja koskemattomina, vaan kirkko muokkasi vapaasti Jeesuksen sanoja ja sepitti niitä uusia ja pani uudet lisäykset Jeesuksen nimiin. Tästä syystä meillä on runsaasti erilaisia evankeliumeja, jotka kaikki todistavat eri tavalla Jeesuksesta. On neljän tutun lisäksi Marian evankeliumi, Pietarin evankeliumi, Tuomaan evankeliumi. Kaikki tämä todistaa, että kirkko sepitti kertomuksia Jeesuksesta vapaasti. Silti piispat ja papit eivät suostu kertomaan totuutta historiallsesta Jeesuksesta.

      Tuhannet eksegeetit ympäri maailman tietävät, että Jeesus oli yksi meistä, tavallinen ihminen ja Jumalan lähettiläs, jonka sanoman kirkko turmeli. Paavali keksi omasta päästään Ristin tapahtumat ja loi sovituskuolemateologian. Jeesus ei sellaista itse koskaan opettanut. Totuus paljastuu kaikille kuoleman jälkeen. Oikea Jumala nimittäin kertoo sen kaikille. Silloin usko vaihtuu näkemiseen ja saamme kuulla, että Jeesus oli Jumalan lähettiläs. On surullista, miten kirkko tekee kaikkensa estääkseen Totuuden paljastumisen. Kirkko teki pikku hiljaa Jeesuksesta Jumalan ja kehitys huipentui Johanneksen evankeliumissa ja Nikeassa vuonna 325. Minua on turha syyttäää eksegetiikan tutkimustuloksista. Minä en niitä ole keksinyt, vaan kertonut eteenpäin. Kansalla on oikeus tietää historiallien totuus Jeesuksesta.