Suomalaisten syntyvyys on laskenut 2010-luvulla systemaattisesti. Syntyvyys oli huipussaan vuonna 2010 (1,87), mutta sen jälkeen se on tasaisesti laskenut koronavuosia 2020 ja 2021 lukuun ottamatta. Vuonna 2023 kokonaishedelmällisyys oli 1,26. Tämä luku on Pohjoismaiden matalin. Suomen syntyvyysluku on alle Euroopan unionin keskiarvon. Keskiarvo oli 1,38 vuonna 2023. EU-alueella 2023 alin syntyvyysluku oli Maltalla (1,08) ja korkein Bulgariassa (1,81).
Suomalaisten huoltosuhde on heikentynyt systemaattisesti 2010-luvulla. Käytännössä noin kolmasosa työssäkäyvistä vastaa tällä hetkellä siitä, että loput työvoiman ulkopuolella olevien etuudet pystytään maksamaan. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle yhtä kiihtyvällä tahdilla, huoltosuhde heikkenee koko ajan. Elinkeinoelämän keskusliiton laskelman mukaan vuonna 2070 työssäkäyviä olisi enää 20 prosenttia ja heidän vastuullaan olisi 80 prosentin muu työvoiman ulkopuolella oleva väestö ja heidän etuutensa.
Kun suomalaisten syntyvyys on alhaista ja tulevaisuudessa pitää silti huolehtia yhteiskunnan huoltosuhteesta, ratkaisua voisi etsiä maahamme muuttavasta korkeakoulutetusta työvoimasta.
Rakenteellinen ongelma edellyttää väestö- ja sosiaalipolitiikan sekä työllisyys- ja koulutuspolitiikan yhteisiä ratkaisuja. Koulutus- ja työvoimapoliittisesti olisi huolehdittava siitä, että ihmiset kouluttautuvat aloille, joilla aidosti tarvitaan työvoimaa ja joita eivät uhkaa robotisaatio, digitalisaatio tai tekoäly. Väestöpoliittisesti täytyisi huolehtia riittävästä syntyvyydestä ja huoltosuhteen pysymisestä riittävällä tasolla.
Maahanmuuttajat syntyvyyttä nostamaan
Voisiko korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ratkaista alenevaa syntyvyyttä ja heikkenevää huoltosuhdetta koskevat rakenteelliset ongelmamme?
Direktiivin mukainen Euroopan unionin sininen kortti on oleskelulupa, joka oikeuttaa asumaan ja työskentelemään jonkin jäsenvaltion alueella. Sinisen kortin saajalta edellytetään maisterin tutkintoa, asiantuntemusta, vähintään vuoden työsuhdetta asiantuntijatyössä tulomaassa ja 5 457 euron bruttopalkkaa kuukaudessa.
Euroopan unionin sininen kortti myönnetään kahdeksi vuodeksi. Määräaikainen jatkolupa myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi.
Asiantuntijoilta edellytettävä ansiotaso on liian korkea Etelä-Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta tai Aasiasta tuleville korkeakoulutetuille. Akateemisenkaan tason osaajat eivät aina yllä yli viiden tuhannen euron ansiotasoon.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on kuitenkin päättänyt ottaa hieman toisenlaisen suunnan maahanmuuton osalta. Hallitusohjelmaan kirjatut ulkomaalais- ja kansallisuuslain kiristykset noudattavat maahanmuuttoon tiukimmin suhtautuvien Euroopan maiden, kuten Tanskan, linjauksia.
EU:n sinisen kortin haltijan, erityisasiantuntijan, kasvuyrittäjän tai ylimpään tai keskijohtoon kuuluneen maahanmuuttajan, joka jää työttömäksi ja jolla on ollut työperusteinen oleskelulupa voimassa vähintään kahden vuoden ajan, täytyy löytää uusi työpaikka kuuden kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Korkeasti koulutetut kantasuomalaisetkin tietävät, että tämä aika on lyhyt asiantuntijatason työn löytämiseen. Jos kuuden kuukauden suoja-ajan aikana uusi työ ei ole löytynyt, asiantuntijaakin uhkaa Suomesta karkottaminen.
Suomen uusi maahanmuuttopoliittinen linja toimiikin ennaltaehkäisevästi: kun sana uusista ehdoista leviää, Suomi ei enää näyttäydy houkuttelevana vaihtoehtona korkeille osaajille. Valittu muuttosuunta ei olekaan enää pohjoinen, vaan kenties joku aivan muu suunta.
Rita Gustava Pulli
Kirjoittaja (ent. Dahl) on suomen kielen opettaja ja tietokirjailija, jonka viimeisin teos Rajat auki? (Basam Books 2025) käsittelee maahanmuuttoa laaja-alaisesti eurooppalaisesta ja kotimaisesta lainsäädännöstä lähihistorian kansainväliseen ja kansalliseen politiikkakehitykseen. Kirjassa on myös monien erilaisten maahanmuuttajien tarinoita.
