Venäjän sodan oikeutus Venäjällä on pitkälti historiallinen ja oikeustaju täysin erilainen kuin länsimaisissa demokratioissa . On yksi maailman haastellisimmista rauhan pyrkimyksistä saada Venäjän hyökkäyssodalle päätös .
On mediaa ja asiantuntijoita jotka tulkitsevat tapahtumia . Asiantuntijat ovat osin lokeroituneita ajattelemaan rauhaa tietyillä historian ja perinteisten tapahtumakulkujen kautta missä järjestyksessä asioiden pitäisi edetä . Tulee erikoisia lausuntoja vaikka Alaskan tapaamisesta että mentiin taaksepäin vaikka Washingtonin tapaamista ei olisi ilman Alaskan tapaamista. Kommentit ovat myös hyvin tunnelatautuneita ja ymmärrettävää myös kun Trump on pelissä mukana . Kuitenkin Alaska oli päinvastainen kuin media antoi kuvan , että Putin pääsi niskan päälle ja median tunnepitoiset kommentit vaativat ikäänkuin rangaistusta Putinille jo Alaskassa , mutta Putin on se kenen kanssa on pakko neuvotella tässä tilanteessa . Putin koki nöyryytystä mielestäni monin tavoin . Hävittäjän yliajon ajoitus varmasti kertoi lähitapahtumista miten USA / Israel voitti Iranissa 10-0 venäläiset puolustusjärjestelmät . Miten johtaja tulee vierailijan autoon oliko kysymys pelosta myös oman turvallisuuden takeena?
Trumpin hallinto on tehnyt rauhan eteen töitä , mutta media suurimmaksi osaksi vääntää uutisointia kriittiseksi ja korostamalla EU: n osuutta . Ikävä todeta että EU on ollut sodan pitkittäjä koska ei ole suostunut suuriin pakotteisiin sodan alusta alkaen , eikä ole ollut neuvottelumandaattia eikä johtajuutta löytynyt . Sotimalla diktaattorivaltiota on vaikea voittaa kun takana on vahvat käsitykset Venäjän historiasta jossa löytyy aina myös uskonnollisia ja moraalisia syitä heidän mielestään eli sodan oikeutus on Putinille tietyllä tavalla pyhä sota jopa .
Onko sitten tuon jopa aivopestyn kansan riveissä ratkaisunavaimet ?
Venäjän kansa sietää yhtenäisyyden ja propagandan nimissä vähän kaikkea , mutta Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin tuli suuria mielenosoituksia jotka vaativat demokratiaa ja kiihdyttivät prosessia ja sen kautta Boris Jeltsin pääsi valtaan . Se missä vaihteessa valta Venäjällä vaihtuu on suunnanmuutoksen mahdollisuus ja silloin jopa demokratia ja ihmisten mielipiteet , mielenosoituksineen voi jopa vaikuttaa muutokseen .
Onko Venäjän kansa sitten tietoisempi tänä päivänä kuin Neuvostoliiton hajoamisen , niin uskoisin ja moni on menettänyt sodan aikana omaisuutensa kaiken muun lisäksi . Sadat tuhannet kaatuneet ja kai haavoittuneiden kanssa luku yli miljoona , ettei se voi olla tiedostamatonta kansan sisällä.
Kansan mielialan muutos voisi olla historiankin valossa käännekohta sodalle . Pakotteet tulisi purra koko venäläiseen yhteiskuntaan niin että kansa kääntyisi vallanpitäjiä vastaan ja silloin ne jotka jo nyt miettivät suunnanmuutosta voisivat rohkaistua toteuttaa suunnitelmia . Ne pelottavat esimerkit ikkunasta tippumiset ja lentokoneen alasampuminen olivat pelotteita tuleville vallanhaluisille , joiden pullistelu ja ”väärät” mielipiteet ovat olleet liian aikaisia . Putinin hallinto on rahalla ja vallalla rakennettu ja sen mureneminen sisältä tulisi tapahtua . Ihmishenget ja muut uhraukset eivät Putinin omaatuntoa näytä pysäyttävän .
Minkälainen rauha voisi syntyä sodasta , jos ajatus on Putinilla että Ukraina ei ole valtio ja se kuuluu Venäjään , eikä se ole pelkästään taloudellinen ajatus vaan syvällä ideologista ja jopa sitä uskonnollista ajattelua . Vähin voisi olla mitä Putin voisi hyväksyä on osa Ukrainaa Venäjään liittyen ja Ukrainan hallinto venäjänmielinen ja NATO ei saa tulla Ukrainaan. Optimistinen saa olla mutta ei ole kysymys jostain rajakahakasta vaan pitkästä historian tulkinnasta .
Vaikea nähdä muuta ratkaisua kuin pakotteiden kovuus joka vie Venäjää syvälle ahdinkoon ja vastavoimat pääsee vaikuttamaan . Pitkän matkan drooneja Ukraina tarvitsee joilla energialaitokset saadaan lamautettua ja vientitulot romahtamaan Venäjältä että kopeekat käy vähiin .
Kiinan osuus rauhan tiellä on epätodennäköinen , vaikka pystyisi siinä auttamaan jos haluaisi . USA :n rooli on tärkein pakotteiden osalla .
Voi olla tietysti että Putin pelastaa itsensä ja tekee rauhan joka ei ole lopullinen hänen ajatuksissaan . Silloin länsi vapauttaa Putinin vastuusta ja Putin saa osan maailman kansalaisista inhokin osan jota ei laitettu vastuuseen . Kukaan ei edes osaa arvata minkälaisen laskun sodan jälkeinen jälleenrakennus tuottaa . EU :n globalistit jakaisivat rahaa avosylin Ukrainaan jos rauha syntyy ja se koettelee EU :n yhtenäisyyttä taas kerran . Korruptio kukoistaa jo nyt ja rahojen jakamisen jälkeen valvominen rahojen käytöstä on olematonta .
Timo G. En oikein pysy kärryillä ajatuksenjuoksustasi. Venäjän kansa ei sodan päättämisestä päätä. Venäjällä ollaan myös kaukana NL:n romahduksen tuomasta elintadsoromahduksesta. Samoin vuosien 1916-17 tilanteesta, jolloin kansa äänesti jaloillaan maailmansotaa vastaan. Mutta joutui monivuotisen sisällissodan kurimukseen.
Niin Marko miten Neuvostoliiton hajoamiseen johtavat syyt tulkitaan ? Silloin oli mielenosoituksia Baltian maissa ja Venäjällä ja Demokratiapyrkimyksiä jotka aiheuttivat hajoamisen .
Voi tietysti uskoa että Putin laskee aseensa ilman kansannousua mutta en usko kovin helpolla rauhaan ilman Venäjän sitä tekevän kuin suurilla Ukrainan myönnytyksinä .
Varmasti aina on Venäjällä voimia jotka tahtoisivat politiikan muuttuvan , mutta minun nähdäkseni se tarvitsee ilmapiirin muuttumista , että vastavoimat voivat saada muutoksen . Siinä mielessä ajattelen että kansan tyytymättömyys olisi ratkaisu rauhaan .
Tietysti se on vaikea uskoa kun kansa on hyvin alamainen hallinnolle , mutta nään se kaikista todennäköisempänä todelliseen rauhaan . Miten sinä Marko uskot sitten rauhan syntyvän ?
Ei toki kansa päätä mutta voi olla suurin vaikuttaja tapahtumien kulussa muutoksiin . Se ihmisten olojen huononiminen , omaisuuden menetykset , suru ja tuska sodan aiheuttajana ovat isoja asioita myös venäläisille . Kansan tukea vallankumousvoimat aina hyödyntävät tavalla tai toisella
Venäläinen menttaliteetti on toisenlainen. Siksi sanotaan, että Venäjällä voi kaikki muuttua kahdessa päivässä, mutta sadassa vuodessa ei mikään.
Meille on itsestään selvää se miksi liityimme Natoon, mutta ei venäläisille.
Heidän ajattelutapansa on niin toisenlainen. Mikäli oivaltaa heidän erilaisen mentaliteettinsa eli asennoitumisesta kaikkeen, niin on paljon helpompi käsittää sitä miksi Urainan sodan lopettaminen nyt on heille mahdoton ajatus.
Suosittelen lukemaan kirjan Nikolai Gogol :”Kuolleet sielut”. Mikäli haluaa oppia tunnistamaan heidän erilaisen tapansa suhtautua asioihin ja tapahtumiin. Kirja kuvaa aidosti ja raikkaasti Venäläistä mentaliteettia, joka ei ole noista ajoista mihinkän muutuunut.
Venäläistä mentaliteettia on niin hankala käsittää, ettei sen olemusta ole helppo avata. Ensin täytyy tajuta miten me itse asennoidumme ja sitten peilata sitä toisenlaiseen tapaan ajatella asioista ja tapahtumista.
Pekka P. Gogol on mainio opus!
Timo G. NL hajosi oman taloussysteeminsä mahdottomuuteen ja ideologiansa sekä imperiuminsa romahdukseen. Lisäksi eri puolilla leimahtanut vähemmistökansallisuuksien nationalismin aalto vaikutti asiaan. Nykyään tiedämme, että neuvostotiedemiehet näkivät talouden ongelmat jo 1960-luvun puolivälissä, mutta heidän korjausehdotuksiaan ei kuunneltu ideologisista syistä.
Venäjän nykyinen tilanne on vaikeasti arvioitavissa.
Julia Navalnajan puheita ja kirjoituksia kun lukee ja kuuntelee, niin, antaa ymmärtää, että Venäjällä on valtava hiljainen oppositio, joka vain odottaa hetkeään, henkeään pidätellen… Venäjän kansassa on paljon niitä, jotka odottavat tulevaisuutta, jossa nykyisiä valtaapitäviä muistellaan historiaan jääneinä pimeinä aikoina…
https://yle.fi/a/74-20169350
Timo G. Kuten Pekka P totesi, Venäjällä ei näytä tapahtuvan mitään kunnes yhtäkkiä tapahtuu ja rytisee.
Venäjällä vapaa kansalaistoiminta on ajettu jokseenkin kokonaan alas. Lisäksi nyt vuosikymmeniä jatkunut Ukrainan vastainen propaganda ja muu ajatuksenmuokkaus on uponnut kansaan. Jos Venäjällä kansa nousee, se ei nouse vastustamaan sotaa Ukrainassa vaan peruselintarvikkeiden jatkuvaa puutetta ja kurjaa elintasoa. Enkä minä usko siihen, että ”perusryssä” on kovinkaan halukas luovuttamaan oman narratiivinsa mukaista ”vanhaa venäläistä maata” (=Krim, Donetsk, Luhansk, Novorossija) vaikkapa ukrainalaisille. Niin kauan kun Venäjällä voidaan lähettää sotaan kaukaisten vähemmistökansallisuuksien työttömiä eikä sota kosketa isoja venäläisiä kaupunkikeskuksia kaikki jatkunee ennallaan. Sekä Putin että Lavrov ovat pirteitä eläkeläisiä, ja jossain vaiheessa valta vaihtuu ns luonnollisista syistä.
Valitettavasti uskon edelleenkin siihen, että raaka voima ja kovennetut pakotteet on ainoa tapa lopettaa Ukrainan sota. Ilmeisesti venäläisten miehistötappiot pitää tuplata tai triplata nykyisestä ja infrastruktuuri pommittaa mäsäksi. Sota ja kärsimys jatkuvat niin kauan kuin Witkoff, Vance ja Trump sähläävät ja Eurooppa venkoilee oman aseapunsa kanssa. Valitettavasti myös Ukrainan tulisi panna vauhtia oman yhteiskuntansa uudistamisen ja totaalisen liikekannalepanon kanssa. Minusta tämä vertautuu vuosiin 1918 ja 1941. Lenin uhrasi Venäjän länsiosat ja Ukrainan sekä Suomen punaiset, jotta pelastaisi vallankumouksensa ydinalueet. 1941 ja myöhemminkin Stalin oli valmis samanlaisiin uhrauksiin tultuaan Hitlerin yllättämäksi. Kun hätä on tarpeeksi kova, myös Putin taipuu.
Niin miten diktaattorit yleensä poistuu näyttämöltä ? Vaihtuuko valta ilman verenvuodatusta omien kesken kun edessä on kurjuus ? Sota ei lopu venäläiseen asearsenaaliin eikä miehistöön . Putin uhraa siinä järjestyksessä miehiä että kansa olisi tyytyväinen ja vaikka ensin ”bussin alle” muiden maiden kansalaisia . Venäjän asevoimat ovat paljon paremmat kuin sodan alussa , paitsi hävittäjiä lukuunottamatta .
On totta edelliset kommentit venäläisestä ajattelusta josta on vaikea ottaa selvää. Olen yhden kerran yhdessä kauppaneuvottelussa ollut mukana sivullisena pitkälti tosin ,jota ihmettelen vieläkin , miksi hyvä tavara pitää keksimällä haukkua huonoksi ja miksi maksaa lopulta enemmän kuin on pyydetty . Syynä ei ollut kielitaidon tai ymmärryksen puute vaan erikoinen tapa jota ei voi ymmärtää . Sitä ei edes uskoa jos ei ole nähnyt sitä . On vaikea ennustaa tulevaa sodan suhteen !
Kyseessä on vain erilainen tapa suhtautua asioihin ja elämään kuin meillä. Olemme niin tottuneita omaan ajattelu-tapaamme, että meidän on tosi vaikea ymmärtää, että toisellainenkin tapa voi olla olemassa. Tietenkin meidän lähtökodista heidän mentaliteettinsa tuntuu aivan nurikuriselta, jota se tientenkin onkin. He ihmettelevät siellä meidän tapaamme ihan samoin, kuin me heidän.
Sota ja kärsimys jatkuvat niin kauan kuin Witkoff, Vance ja Trump sähläävät ja Eurooppa venkoilee oman aseapunsa kanssa.
Marko tuossa kommentissasi on hyvin asenteellinen näkökulma ikäänkuin nämä olisivat syyllisiä sodan jatkumiselle ! Eikö Trump ole yrittänyt rauhaa ? Kaikki yritykset tuomitaan , tosin erilaisilla syillä ja asiantuntijat joilla pää kallellaan tiedottavat asioista mistä ei ole tietoa edes Lähihistorian lukutaitoa kun harjoittaa niin huomaa kuin Suomimedia ja tietyt asiantuntijat ovat olleet vain rakkikoiran töissä ilman mitään tietoa ja metsässä puheissaan . Eurooppa on ollut kuin pieni jääräpäinen poika jota on pitänyt komennella ja jopa vähän uhkailla että näkis ympärillä olevia tosiasioita , kuten hitaasti käynnistynyt asevarustelu. Isoveli ei mielytä, varsinkaan sen johtaja mutta omalla mantereella käytävä sota pitäisi olla suurempi huolenaihe . Globalistit ovat usein sinisilmäisiä ja näköalattomia näkemään totuutta . Tuo kirjoittamasi ei ole todellakaan sodan jatkumisen syy että nämä 3 herraa venkoilevat .
On todennettuja faktoja Venäjän päämääristä ja haukutaan väärää puuta . EU: n heikkous on ollut nähtävissä kun pakotteet koskevat isompia maita enemmän ja ei ole ollut päämääränä heikentää Venäjää . Trump on ainoa joka on pyrkinyt neuvottelujen kautta rauhaan ja asettanut uhkauksen pakotteista jos ei onnistu niin astuvat voimaan . Trump on aina tehnyt väärin median mukaan pyrkiessään rauhaan , välillä tekemässä rauhaa huonoin ehdoin vaikka ei ole edes osapuoli ja huono neuvottelija jne . Kuitenkin rauhansopimuksia ei tehdä mediassa vaan neuvottelupöydissä .
Timo G. Ei se ole väärin, että Trump & co haluavat rauhaa. Hiukan yli 100 vuotta sitten USA:n presidentti Woodrow Wilson oli aivan ratkaisevassa asemassa ensimmäistä maailmansotaa lopetettaessa.
Ongelma on siinä, että Venäjä pitää pakottaa neuvottelupöytään, koska se uskoo vain raakaa voimaa. Trumpin soutaminen ja huopaaminen sekä täysin käsittämätön Ukrainan nöyryyttäminen, jota todistimme muutama kuukausi sitten, suurvaltojen sanelupolitiikasta puhumattakaan, nyt eivät vain tuo rauhaa Ukrainaan. Kyllä sotiminen loppuu sillä hetkellä, kun Ukraina myöntyy Venäjän vaatimuksiin ja suostuu Venäjän satelliitiksi. Eli antautuu.
Toiselta maailmansodaltakin olisi suurelta osin vältytty, jos Englanti ja Ranska olisivat antaneet Saksan vallata ja alistaa Puolan sekä katsoneet sivusta kun Hitler olisi hyökännyt Neuvostoliittoon. Talvi- ja jatkosotakin olisi vältetty Suomen osalta myöntymällä Stalinin vaatimuksiin. Ja kaikki olisivat olleet hiljaa, kun Hitler toteutti unelmaansa ”juutalaisista vapaasta” Euroopasta ja Suomenkin väestöstä 1/3 viety kansanvihollisina Siperiaan. That’s Great, isnt’it?
Presidentti Stubbin sanoin: ”Tavoitteena on oltava Suomen aseman ja vaikutusvallan vahvistaminen. Siirrymme aktiivisesta vakauspolitiikasta kohti arvopohjaista realismia.” Mikäpä siinä.
Suomi täten edistää vapautta, demokratiaa, ihmisoikeuksia, perusoikeuksia, kestävää kehitystä, kansainvälisiä instituutioita ja sääntöjä sekä vähemmistöjen puolustamista. Suomen ”lundilainen” kirkko taustatukee sitten edellistä kantilaisella etiikalla, kun ihminen on vihdoin kehittynyt uuteen tietoisuuteen moraalista ja on menossa kohti ”loistavaa” länsimaista yhteiskuntaa.
Tälläkö arvopohjalla Suomen armeija ja muiden jo valmiiksi eripuraisten ns.” hallullisten koalitio” (hauska sana sinänsä) yrittää kääntää orastavan tappion voitoksi? ”Ei väellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni” ei veisata enää, kuten Suomen talvi-ja jatkosodassa ja siitä huolimatta alueluovutuksiin jouduttiin.
Arvopohjainen realismi on siitä hauska termi, että se kuulostaa hyvältä, mutta ei välttämättä tarkoita varsinaisesti yhtään mitään.
Ukrainaan sovellettuna: Realismia on todeta, että Venäjä toimii kuten toimii omien vallanpitäjiensä toimesta: sodalla jatketaan siitä, mihin politiikan keinot loppuvat ja kv-sopimuksia noudatetaan vain sikäli kuin niistä arvioidaan olevan hyötyä. Sanovat Matti Koskenniemi ja muut mitä tahansa, isoja poikia koskevat muut säännöt kuin muita… Realismia on myös todeta, että 30 vuotta EU:n idänpolitiikkaa on ollut epäonnistunutta.
Arvopohjaista on todeta, että Venäjä on syyllistynyt karmeisiin sotarikoksiin ja rikkoo eri tavoin kv-sääntöjä. Samoin, että Ukrainaa on autettava, koska me voimme jonakin päivänä olla avun tarpeessa itse. Hyvässä lykyssä joku sotarikollinenkin saadaan joskus nalkkiin.
Toisin sanoen arvopohjainen realismi on tapa sanoittaa se, mihin Suomella pienenä maana on varaa ja mihin ei omassa ulkopolitiikassaan. Tällä menolla kannattaa varautua siihen, että USA:n Ukrainan-politiikka jatkuu tempoilevana seuraavat 3+4+4 vuotta ja Ukrainalla on edessään 30-vuotinen korpitaival.
Ajatteletko Marko, ettei presidentti Stubb puhuessaan arvoista oikeastaan tarkoittanutkaan mitään?
Lieneekö seuraava arvopohjainen valinta ja realismia? Onko kukaan oikeasti valmis sotimaan Ukrainan puolesta. Äskettäin haastateltiin tv:ssä varusmiehiä ja heiltä kysyttiin tätä. Yksi oli valmis, muut ei. Trump eilen: Ukrainan turvatakuut ensisijaisesti Euroopan vastuulla. Saksa hajosi heti alkumetreillä tähän kysymykseen. Henkinen pesäero heti arvoissa varapresidentti Vancen käytyä Saksassa. Tietenkin Usa on suurvalta ja käyttäytyy sen mukaisesti. Euroopan heikkous on realismia ja se nyt on ollut nähtävissä jo pitkään. Idealismin kaunis kukinto aivan alusta saakka. Venäjä on Venäjä. Se nyt on nähty.
”Arvopohjainen realismi” tuntuu tarkoittavan sitä, että puhutaan arvoista mutta käytännössä toimitaan ns. realistisesti – niin, että mainitut arvot eivät käytännön toimissa juuri ilmene. Todelliset (ja usein julkilausumattomat) arvot taas realisoituvat ja tulevat esiin (”muuttuvat lihaksi”) käytännön elämässä. Vuosia sitten kun laman jälkeen kuulutettiin ”arvokeskustelua”, jotkut kekseliäät totesivat, että arvokeskustelu on yleensä sitä, että keskustellaan arvokeskustelusta. Siinä se: realismi? On arvot ja sitten on realistisesti toimiminen. Lama paljasti monen ”arvopuheen” teoreettisuuden.
Todelliset arvot paljastuvat vasta sitten, kun arvojen käytäntöön laittaminen tuottaa itselle ”kipua” tai uhrauksia.
Euroopassa huudetaan Trumpille (oikeammin oikeastaan USA:lle) vaatimuksia eikä itse haluta kovinkaan syvälle soppaan lusikkaa laittaa. Ja aika syvälle soppaan kietämättä saatettaisiinkin joutua, jos ihan oikeasti laitettaisiin Venäjälle julkilausuttujen arvojen mukaisesti ”hanttiin”. Isoja ei kannattaisi vain turhaan huutelemalla ärsyttääkään, siitä koituu vain ongelmiaa. Ei isoja idässä eikä lännessäkään. Eurooppa, saati EU, lienee ns. pieni. Asiansa toki pitää sanoa.
Uskoisin, että USA on sotilaallisesti huolissaan pikemminkin Taiwanin ym. tilanteesta kuin Ukrainan, eikä halua sotavoimiaan sitoa Venäjää vastaan. Ja voisihan olla, että jos Kiina jyrää Taiwanin, ei Venäjä muutu USA:lle yhtään suotuisammaksi kumppaniksi. Ja ehkä Irankin tilanne ”kummittelee” taustalla?
Kosti V. Varmasti presidentillämme oli ja on määrätty idea siitä, mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan keskeisiä linjauksia. Pidän Stubbia erittäin hyvänä presidenttinä.
Politiikka on kuitenkin aina myös kielipeliä ja esittämistä. Myönnän, että tulkitsin hänen kiteytystään hiukan ”kieli poskessa”. Lähtökohtana kuitenkin se, että arvoista on kiva puhua ja yrittää edes jollakin tavoin pitää kiinni ylevistä periaatteista. Mutta tosipaikan tullen realismi jyrää periaatteiden yli. Jos pieni Suomi ei halua olla karhun kainalossa, on oltava Euroopan ja USA:n tähtilippujen alla. Koska ”muuten ne tulee ja jyrää meitin”. Suomi itsenäistyi, koska Saksa murskasi Venäjän ja vapaussota voitettiin, koska Lenin joutui uhraamaan Suomen punaiset. Talvisodasta selvittiin nipin napin, koska Stalin pelkäsi joutumista sotaan Ranskan kanssa. Ja Tali-Ihantalakin voitettiin saksalaisten tykistönammusten ja lento-osasto Kuhlmeyn avulla. Nyt olemme turvanneet itsenäisyytemme liittymällä NATOon ja solmimalla DCA-sopimuksen. Toki taistelemme myös itse, jos niikseen tulee. Toivottavasti ei koskaan tarvitse!
USA :n rooli on ollut ja on merkittävä sodissa , kuten toinen maailmansota päättyi siihen kun USA tuki venäjää voittamaan Saksan . Ideologisen media-ajalle on tyypillistä kuvata asiat populistisen ja tunneperäisen tempoilevana ja Trump- viha kiihdyttää tätä . Arvosteluja ja moitteita esitetään mutta ei ratkaisuja . Hyvä vaan että Zelensky on nöyrtynyt ja näkee realismia , hän on muuttunut mies ja turha uho kaukana . Ilman USA :n apua ei ongelmiin tule ratkaisua , eikä jos vallassa on joku Bidenin kaltainen mies . EU johtajat kaipaa johtajaa ja suuntaa yhdessä tekemiseen ja sitähän siellä nyt yritetään. ”Asiantuntijat ” ovat oman egon nostajia joilta usein puuttuu konteksti ja siihen on turha lähestyä tunteenomaisesti jonkun persoonaa miettien . Pitäisi jokaisen tietää että yksikään asiantuntija ei ole ratkaisut tai ollut niin vaikeissa neuvotteluissa kuin suurvaltajohtajat , saati sitten tehneet rauhansopimuksia . Tyyli olkoon mikä hyvänsä mutta tappaminen pitäsi saada loppumaan ja tähän täytyy focusoitua koko päämäärä . Kohta 4 vuotta tapettu ihmisiä niin EU lta ei ole löytynyt päämäärää todellisesti neuvottelemaan yhdessä sodan realiteetit huomioiden . Sieltä Brysselistä annetaan lausuntoja joilla ei ole mitään merkitystä ja toistelllaan päivän selviä asioita . Venäjän valtion talous on liian hyvässä kunnossa säilytetty sodan aikana ja kassa on mahdollistanut sen ettei kurjuus ole levinnyt kansan keskuuteen ja yhteiskuntaelämään . Ja ulkomaankauppa kukoistanut jopa , on keksitty pakotteiden kiertämistä ja vaikka EU ssa tämä tiedostettu niin on vain katsottu sivusta . Ilman USA n apua tulisi Venäjä hallitsemaan Eurooppaa kun ottaisi maita haltuunsa . On siksi absurdia arvostella USA politiikkaa ja ilmaista pahaa oloaan Trumpia kohtaan kun se apu tulee sieltä suunnalta . Sekin on ihmeellistä että arvostellaan jos Trump uhkaa avun vähentämisellä jos EU ei pidä lupauksiaan NATO sitoumuksiin , uhmakasta on käytös !
Se seikka että me nareskelemme Venäjän probakandalle ei tarkoita sitä että Venäjällä sille nauretaan. Siellä se otetaan todesta. Aivopesu tuottaa tulosta. Siellä oikeasti uskotaan että sota Ukrainassa on oikeutettu.
Mekin olemme aivopesun kohteena. Uutislähetykset toistavat jatkuvasti tiettyjä asenteita ja me huomaamatta omimme ne omiksemme.
Aion kommentoida vaikka maailman tappiin.
Pekka: Ero on siinä, että meillä on mahdollisuus ja oikeus seurata useita medioita eri puolilta maailmaa. Tavallisten venäläisten on tällä hetkellä lähes mahdoton seurata muita kuin oman hallituksensa kanavia.
Kiinalaiset ovat oman hallituksensa tiedonlähteiden varassa. USAssa sananvapautta rajoitetaan koko ajan rankemmin ja rankemmin. Eivätkähän jenkit ole koskaan osanneet vieraita kieliä, tai edes tienneet mitään muusta maailmasta, koska he elävät siinä uskossa, että USA on maailman napa.
Uskon vakaasti, että seuraamalla tärkeimpien eurooppalaisten uutiskanavien lähetyksiä pystyy luomaan aika tasapuolisen kuvan niin Ukrainan tilanteesta kuin Gazastakin. Kielitaito on erityisen tärkeää kriisitilanteissa.
Ihmettelen, että sinä Pekka ja pari muuta kirjoittajaa – nimiä ei tarvinne mainita – tavan takaa arvostelette suomalaista mediaa, joka kuitenkin on todettu varsin luotettavaksi (https://yle.fi/a/74-20151440) ja kansainvälisessäkin vertailussa aivan huipulle (https://www.medialiitto.fi/uutiset/suomi-edelleen-ykkonen-luottamuksessa-uutisiin/). Mahtaisiko johtua siitä, että suomalaisen median välittämä varsin luotettava tieto ei vain sovi teidän maailmankuvaanne? Kenen pitäisi silloin tarkistaa kantojaan?