Vääräoppisuus tulee kirkon ulkopuolelta , mutta harhaoppi( heresia ) kirkon sisältä . Harhaoppinen on vaihtanut Jumalan sanan ihmisten ajatuksiin ja päättänyt sen asian . Kukaan ei voi harhaoppista auttaa vain itse ihminen joka vaihtaa ajatukset Jumalan tahdon ajatuksiin . Tiituksen kirjeen 3. luvussa Paavali sanoo että hän on itse itsensä tuominnut .
Apostolien opetukset ovat harhaoppisia kohtaan hyvin suoraviivaisia ja selviä . . Kerran tai kaksi nuhtele ja se siinä ei tule enempää huolehtia . Kerta riittää kun nähdään että ihminen on tiensä valinnut . Tai Johanneksen kirjeen opetus ettei harhaoppista tule ottaa luokseen tai häntä pitää karttaa .
Näitä varten kristikunta on laatinut tunnustuksia . mutta Kristuksen oppi on toki laajempi ihmisen elämää ja seurakunta elämään koskien .
Sitten on huolestuttavampi jos koko seurakunta tai kirkko on harhaoppien vallassa . Tästä lopulta seuraa se että Kristus ajetaan ulos seurakunnasta .
Ajattelen että luterilaisuus on aina vaarassa tälle , koska vapaa armo ja vanhurskauttamisoppi vie focuksen hyvään ja kaikki valmiiksi tehtynä , että kulkisimme hyvissä töissä jotka on edeltäpäin valmistettu . On tietynlainen ystävällisyys kaikkia kohtaan ja sitten kun tulee erilaisia haasteita vastaan niin helposti katsotaan ihmisten hyvän kautta eikä Jumalan sanan ja siunauksen kautta asioita , kohteliaisuutena . Tästä vastuu on annettu piispoille ja papeille ei seurakuntalaisille ensisijaisesti .
On tietysti vaikkapa nykymeno monessa kirkossa ja liikkeissä luopumisen aikaa ollut pitkään .
Piispallinen kaitselmus ja paimenen työn pettäessä pian kaikki muuttuu kirkoissa . Sola Scriptura tulisi olla periaatteena selvittää riitakysymyksiä.


Raamattu ei ratkaise mitään itse, koska se itsekin on ristiriitainen ja teologisesti epäyhtenäinen. Jokainen voi poimia sieltä sopivat kohdat tukemaan omia näkemyksiä. Kirkko on koettanut poistaa Raamatun ristiriitaisuudet selittämällä eroja pois täydentämään kertomuksiaa. Ristin tapahtumiin liittyy paljon ristiriitoja. Mitkä olivat Jeesuksen viimeiset sanat? Versioita riittää. Kaikki eivät voi olla tosia. Ignatios Antiokialainen kertoo kristityistä, joiden mukaan Jeesusta ei ristiinnaulittu ollenkaan.
Kirkko myös unohtaa, että kukaan Jeesuksen aikalainen ei tiedä Ristin tapahtumista mitään. Jos superjulkkis Jeesus olisi teloitettu Ristilliä, siitä oliisi todisteena roomalaisia oikeudenkäyntiasiakirjoja, mutta kun ei ole. Sitä paitsi roomalaisille ei riittänyt jumalanpilkka kuolemantuomion syyksi eikä juutalaisilla ollut oikeutta antaa kuolemantuomioita. Kukaan ei tiedä, että Jerusalemissa on teloituksen aikana ollut maanjäristys eikä siitä ole fysikaalisiakaan todisteita. Ihmeellistä on tämö historia.
Varhaisimmista evankeliumikäsikirjoituksista puuttuuu kertomus ylösnousemuksesta. Miksi? Ai niin, kirkko ei uskalla kertoa näistä asioista jäsenilleen. Tosietaan vaan sokeasti myöhempiä näkemyksiä ja toivotaan parasta, että porukat ovat tyytyväisiä. Totuus on toisarvoinen asia kirkossa. Onneksi on edes Wille Riekkinen, joka puhuu Totuuden puolesta.
Erilaiset tulkinnat kuuluvat kirkkoon. Kirkossa on alusta asti ollut erilaisia näkemyksiä kristillisestä sanomasta ja Jeesuksesta. Tärkeintä ei ole olla oikeassa, vaan luottaa Jumalaan kaikessa. Oikea Jumala paljastaa kaiken ihmiselle kuoleman jälkeen. Usko vaihtuu näkemiseen. Jeesus Nasaretilaisen sanoma oli hyvin yksinkertainen ja kuvattavissa muutamalla sanalla: syntien anteeksiantaminen, ikuinen elämä Taivaassa kuoleman jälkeen ja rakkauden kaksoiskäsky eli Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi kuin itseäsi. Tähän voisi nykypäivänä lisätä vielä kehotuksen rakastaa luontoa ja huolehtia siitä kaikin tavoin.
Kirkon uskottavuutta syö se, että kirkko tuhosi 300-400 luvulla toisinajattelijoiden tai toisinuskovien teoksia tehokkaasti polttamalla ja vei jälkipolvilta mahdollisuuden itse tutkia ja arvioida, mikä tulkinta olisi paras ja historiallisesti tosi. Rooman keisari päätti palauttaa Areioksen kunnian, mutta Kolminaisuuden puolustajat myrkyttivät hänet. Kirkon toiminta vaikuttaa varsin raukkamaiselta ja totuuden piilottamiselta muilta. Sama koski gnostilaisten kirjoitusten järjestelmällistä tuhoamista kirkossa.
Kirkko muokkasi perimätietoa Jeesuksesta sopimaan Nikean uskoon. Se ei ole historiallista rehellisyyttä. Kirkko myös sensuroi ja muokkasi juutalaisten teoksia keskiajalla tukemaan kirkkoa. Kyllä näistä historian epäkohdista on vedettävä selkeät johtopäätökset: kirkko teki Jeesuksesta Jumalan ja halusi piilottaa todisteet, mutta kaikesta jäi selvät todisteet erilaisiin evankeliumeihin ristiriitoina ja teologisian eroina. Wille Riekkinen tietää tämän kaiken ja vaatii siksi kirkolta rohkeita uudistuksia. On aika palata historiallisen Jeesuksen opetuksiin.
Poistan kirjoitusvirheet.
Raamattu ei ratkaise mitään itse, koska se itsekin on ristiriitainen ja teologisesti epäyhtenäinen. Jokainen voi poimia sieltä sopivat kohdat tukemaan omia näkemyksiä. Kirkko on koettanut poistaa Raamatun ristiriitaisuudet selittämällä eroja pois täydentämään kertomuksia. Ristin tapahtumiin liittyy paljon ristiriitoja. Mitkä olivat Jeesuksen viimeiset sanat? Versioita riittää. Kaikki eivät voi olla tosia. Ignatios Antiokialainen kertoo kristityistä, joiden mukaan Jeesusta ei ristiinnaulittu ollenkaan.
Kirkko myös unohtaa, että kukaan Jeesuksen aikalainen ei tiedä Ristin tapahtumista mitään. Jos superjulkkis Jeesus olisi teloitettu Ristilliä, siitä olisi todisteena roomalaisia oikeudenkäyntiasiakirjoja, mutta kun ei ole. Sitä paitsi roomalaisille ei riittänyt jumalanpilkka kuolemantuomion syyksi eikä juutalaisilla ollut oikeutta antaa kuolemantuomioita. Kukaan ei tiedä, että Jerusalemissa on teloituksen aikana ollut maanjäristys eikä siitä ole fysikaalisiakaan todisteita. Ihmeellistä on tämä kirkon historia.
Varhaisimmista evankeliumikäsikirjoituksista puuttuu kertomus ylösnousemuksesta. Miksi? Ai niin, kirkko ei uskalla kertoa näistä asioista jäsenilleen. Toistetaan vaan sokeasti myöhempiä näkemyksiä ja toivotaan parasta, että porukat ovat tyytyväisiä. Totuus on toisarvoinen asia kirkossa. Onneksi on edes Wille Riekkinen, joka puhuu Totuuden puolesta.
Erilaiset tulkinnat kuuluvat kirkkoon. Kirkossa on alusta asti ollut erilaisia näkemyksiä kristillisestä sanomasta ja Jeesuksesta. Tärkeintä ei ole olla oikeassa, vaan luottaa Jumalaan kaikessa. Oikea Jumala paljastaa kaiken ihmiselle kuoleman jälkeen. Usko vaihtuu näkemiseen. Jeesus Nasaretilaisen sanoma oli hyvin yksinkertainen ja kuvattavissa muutamalla sanalla: syntien anteeksiantaminen, ikuinen elämä Taivaassa kuoleman jälkeen ja rakkauden kaksoiskäsky eli Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi kuin itseäsi. Tähän voisi nykypäivänä lisätä vielä kehotuksen rakastaa luontoa ja huolehtia siitä kaikin tavoin.
Kirkon uskottavuutta syö se, että kirkko tuhosi 300-400 luvulla toisinajattelijoiden tai toisinuskovien teoksia tehokkaasti polttamalla ja vei jälkipolvilta mahdollisuuden itse tutkia ja arvioida, mikä tulkinta olisi paras ja historiallisesti tosi. Rooman keisari päätti palauttaa Areioksen kunnian, mutta Kolminaisuuden puolustajat myrkyttivät hänet. Kirkon toiminta vaikuttaa varsin raukkamaiselta ja totuuden piilottamiselta muilta. Sama koski gnostilaisten kirjoitusten järjestelmällistä tuhoamista kirkossa.
Kirkko muokkasi perimätietoa Jeesuksesta sopimaan Nikean uskoon. Se ei ole historiallista rehellisyyttä. Kirkko myös sensuroi ja muokkasi juutalaisten teoksia keskiajalla tukemaan kirkkoa. Kyllä näistä historian epäkohdista on vedettävä selkeät johtopäätökset: kirkko teki Jeesuksesta Jumalan ja halusi piilottaa todisteet, mutta kaikesta jäi selvät todisteet erilaisiin evankeliumeihin ristiriitoina ja teologisian eroina. Wille Riekkinen tietää tämän kaiken ja vaatii siksi kirkolta rohkeita uudistuksia. On aika palata historiallisen Jeesuksen opetuksiin.
Toivonen laittaa taas omiaan ja vetää mutkat suoraksi. Kristinusko on väärä uskonto juutalaisuus oikea, siinä Toivosen sanoma. Hupskeikaa. 🤩
Jossakin kommentissaan Pasi myös väittää, että oikea Jumala on Allah.
Muuten tuli mieleen erään Helsingin eksegeetin, muistaakseni Outi Lehtipuun väite, että äiti Maria antoi Jeesus-lapselle piiskaa tämän pahankurisuuden vuoksi. Siitä taisi olla kuvakin jossakin kirjassa. Näinhän järki päättelee, kun Jeesusta pidetään vain ihmisenä.
Minä en ole mielipiteitäni keksinyt, vaan poiminut ideoita teologisesta tutkimuksesta ja myös omista johtopäätöksistäni kirjallisuuden äärellä. Katolisen ja luterilaisenkin kirkon mukaan juutalaisilla, kristityillä ja muslimeilla on sama Jumala, jota voidaan siis kutsua Jahveksi, Isäksi tai Allahiksi. joka on arabiaa ja tarkoittaa Jumalaa.
En ole sanonut, että kristinusko on väärin ja juutalaisuus oikein. Olen sanonut, että kirkossa oli alusta saakka erilaisia tulkintoja Jeesuksesta. Olen ollut kiinnostunut yksin historiallisesta Jeesuksesta, en sokeasta uskosta kirkon dogmeihin. Minulla on omat mielipiteeni asioista. Totuutta en omista enkä sitä 100% tiedä, mutta paljon on sanottavaa historiallisesta Jeesuksesta ja kristillisen sanoman selittämisestä ja kirkon historiasta.
Minulla on hyvä verkosto juutalaisia, kristillisiä ja islamilaisia teologeja, joilta voisin ja kysynkin aina neuvoa ja näkemyksiä. Näkymä kirkkoon muuttuu paljon kun kuuntelee myös muita ja varsinkin kirkon arvostelijoita, joilla on korkea koulutus ja takanaan perusteelliset teologiset opinnot. Yksi hyvä esimerkki on ajastus Jeesuksen Messiaanisuudesta, joka on täysin kirkon keksimä idea. Sillä ei ole mitään tekemistä puhtaan ja oikean juutalaisuuden kanssa.
Yksi esimerkki vakvasta teologisesta ristiriidasta, jonka huomasi jo kauan sitten Heikki Räisänekin, on että Paavali opetti ihmisen pelastuvan yksin uskosta ilman lain tekoja. Varhaisin kristillinen perimätietoa kuitenkin opetti Matteuksen tavoin: Kuka pääsee Taivasten valtakuntaan? Jeesus vastasi Matteuksen mukaan, että ei jokainen, joka hokee Herra (tai huuttaa Halleluja, Halleluja) pääse Jumalan valtakuntaan kuoleman jälkeen vaan hän, joka noudattaa Taivaallisen Isän opetuksia. Paavali opetti passiivista olemista Armon varassa ja historiallinen Jeesus opetti aivan jotakin muuta: usko oli aktiivista tekemistä ja toimintaa, Jumalan tahdon toteuttamista ja hyvän tekemistä. Se oli nimenomaan opetusten noudattamista ja tekoja. Täydellinen ristiriita! Jeesus vastaan Paavali? Kumpi voittaa? Jeesus tietenkin.
Jeesus rukoili Jumalaa ja oli kuuliainen hänelle. Jeesus ja Jumala olivat tässä perimätiedossa eri henkilöitä. Ei tietoakaan Kolminaisuudesta. Kirjoittajat jatkavat, että vain Jumala tietää lopun aikojen ajankohdat, ei Jeesus ja tunnustaa, että ilman Isää Poika ei voi mitään. Tällainen Poika ei voi olla Kaikkivaltias eikä samaa olemusta kuin Isä, koska on ominaisuuksilttan aivan erilainen kuin Isä. Näiden tekstien äärellä on selvää, että kirkko teki Jeesuksesta Jumalan myöhemmin ja sovitti sanoman tulkinnan tähän oppiin.
Sitten tulee Johannes, joka alkaa miettiä Isää ja Poikaa ja näkee heissä jotain samaa. Mennään vielä pidemmälle ja väitetään, että joka uskoo Poikaa, se elää , vaikka olisi kuollut. Jeesus on jo Jumala, koska vain Jumalaan pitää uskoa ja koska vain Jumala voi antaa kuolemattomuuden.
Kun mennään jakeisiin, Raamatun teologinen yhtenäisyys paljastuu. Minulle riittää, että suuressa on jo aeroja. Se kertoo kaiken. Vanhan Testamentin mukaan muuten ihminen ei voi olla Jumala. Senkin opin oikealta juutalaiselta teologilta. Näin Toora oikeasti opettaa – eikä Jeesus pudottanut pois yhtään kohtaa Toorasta. Jeesus noudatti juutalaista lakia tarkalleen. Vasta Paavali hylkäsi kaiken.
Pasi Toivosella, on kyllä tiedot kirkon historiasta, sen eksegeesistä aivan hukassa. Mitähän gnostilaisia, juutalaisia, liberaaliteologeja käytät. Kolminaisuus-opin kehityskaari on aivan vinossa. Samoin soterologia on sammakko teologiaa. Aivan sekaista, alamittaista huulenheittoa, ei mitään prespektiiviä. Koita hiukan nyt ryhdistäytyä. 🙂
Olen esittänyt pari esimerkkiä vakavista teologisista ristiriidoista Uudessa Testamentisssa. Niiden huomaamiseen ei tarvita lähdeviitteitä eikä viittauksia eksegeetteihin. Jokainen voi tehdä havaintoja itse teksteistä ja mainitsemistani kohdista. Jeesus vastaan Paavali ja Isä vastaan Poika. Minua on turha syyttää siitä, että pelkkä terve järki ja silmät riittävät paljastamaan nämä ristiriidat. Lukeminen riittää tällä kerralla. Ei tarvita ulkomaisia tai kotimaisia eksegeettisiä tutkimuksia. Samalla tiellä aion jatkaa ja näytän tekstihavainnoilla, miten kirkko teki Jeesuksesta Jumalan pikku hiljaa. Tietyt asiat liittyen Jumalaan tai ihmiseen olivat juutalaisilta kiellettyjä ja niistä on hyvä aloittaa, kun aika on sopiva. Kehityskulku on yksinkertainen, mutta selkeä. Jokainen voi tehdä itse omat johtopäätökset sitten aikanaan ja jokainen voi uskoa, mihin haluaa. Se ei minulle kuulu.
On nin paljon väitteitä ettei tiedä mihin keskittyy . Mitkä Pasi ne sinun oppi-isät ovat ? Vai onko Wille Riekkinen se johtava teologi tässä uudessa opissa ? En tiedä allekirjoittaako juutalaisetkaan noita kaikkia . Tämähän mullistaa kaiken jos noin olisi , että lähdeaineistoa vaan esille ?
Jos kirjoitan jotakin juutalaisuudesta tai islamista, varmistan aina tietoni näiden uskontojen teologeilta. Kun minä olen teologisessa tiedekunnassa kauan kauan sitten, minun eksegetiikan opettajiani olivat Heikki Räisänen, Matti Myllykoski, Wille Riekkinen, Jarmo Kiilunen, Raija Sollamo ja Risto Lauha. Muistan vieläkin heidän luentojensa pääkohtia ja vastauksia kysymyksiini. Sieltä se minun oppini on tullut ja omista havainnoista. Enää en kierrä kirjastoja, vaan seuraan netistä tutkijoita ja eksegeettejä.
Ajatus Jeesuksen Messiaanisuudesta tuli varmudella kirkolta itseltään. Juutalaisuus ei sitä tunne eikä ole koskaan tuntenut. Se todellakin mullistaa kaiken. On väärin sanoa, että Jeesus on Messias tai että Jeesus on Kristus. Se on juutalaisen uskonnon häpäisemistä ja loukkaamista.
Pasi Toivonen, juutalaiset saavat loukkaantua, se on heidän valinta ja tulkinta Jeesuksesta. Kirkkolle tämä tieto ei ole mitään uutta. Messiaanisuus tulee juutalaisista teksteistä alkaen 1 Ms. ja kirkossa tämä täydellistyy, juutalainen Jeesus asuu kaikkien kristittyjen sydämissä, he ovat oikein ympärileikattuja.
Katso, rakas kristitty, Jumala ei ole autuuteen määrännyt mitään vaivalloista, vaan aivan helpon tien; se on niin suora, etteivät hullutkaan voisi siitä eksyä. Se on nimittäin ainoastaan usko ja kaste. Tämä on uusi, ihana ja otollinen armoliitto, joka kuuluu Jumalan suurimpiin hyviin töihin, että Hän näet on meille kurjille madoille määrännyt niin helpon tien iankaikkiseen autuuteen. Mutta koska tämä, nimittäin tuntea olevamme Kristuksessa autuaita ja tietää, mitä autuus on, ja kuinka rikkaita me olemme Jeesuksessa Kristuksessa, on kaikkein korkein taito ja viisaus, joka on kaikilta maailman viisailta syvään salattu, niin neuvon minä teitä totisesti ja ahkerasti sitä oppimaan ja mieleenne painamaan.
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta, s. 96, SLEY, 1925.
Mika Rantanen mistä löydät RAAMATUSTA perusteet lainauksellesi?
Siis mieti nyt ihan itse omalla järjelläsi kuinka tuossa sanotaan ” Jumala ei ole autuuteen määrännyt mitään vaivalloista, vaan aivan helpon tien; se on niin suora, etteivät hullutkaan voisi siitä eksyä. Se on nimittäin ainoastaan usko ja kaste””, siis teille vauvakastetuille se on tuota, mutta entäpä muille, miksi eivät muut pääse sisälle tuohon samaan ”autuuteen” yhtä ”helposti”?
”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” (Mark. 16:16). Siis tämän kohdan mukaan pelastumiseen tarvitaan sekä kaste että usko.
Mika Rantanen mihin ”unohtuu” parannus, Jeesus sanoo että jos ei tee parannusta hukkuu!
Samoin Pietari sanoo selkeästi että tulee tehdä parannus ja ottaa kaste niin saa synnit anteeksi ja Pyhän Hengen lahjan!
Käännät muuten tuon ”uskoo ja kastetaan” niin että jo vauvana saatu kaste ja usko olisivat sama!
Jumalan sana on ihmeellinen ja sen varassa voi elää ja kuolla turvallisesti . Sitä rauhaa ei voi kukaan muu antaa kuin Jeesus ja se on kaikille syntinsä tunnustaneille avoin lähde .
Ari eikö Raamattu puhu pelastuksesta , vedestä ja hengestä ? Ei Raamattu eikä kristikunnan historia ole määritellyt Jumalan armoa vauvoille tai aikuisille erikseen koskaan . Aina on kristikunnan historiassa kastettu alusta asti vauvoja ja aikuisia ja myös perhekuntakasteita myös .Kuten tänäpäivänäkin pakanamaissa joissa lähetystyö saavuttaa ihmisiä evankeliumin kautta . Jumala oli antanut sinulle pienenä kasteessa kaikki mitä elämiseen ja Jumalisuuteen tarvitsit eli lahjoittanut , mutta usein ihminen ei elä siinä Jeesuksen opetuksessa , kastamalla ja opettamalla vaan ajautuu pois , mutta Jumala rakastaa kaikkia ja tahtoo kutsua luokseen syntisiä. Se on tuhlaajalapsen paluu kotiin jos näin hyvin käy .
Pyyntö Timolle ja Arille: Please, älkää nyt taas alkako vääntää lapsikasteesta tai parannuksen määritelmistä.
Muutama havainto Toivosen väitteistä. Vai että vanhimmista evankeliumikäsikirjoituksista puuttuisi Jeesuksen ylösnousemus? Ainakin meille on teologisen tiedekunnan ja Nestle-Alandin tekstiedition turvin opetettu, että evankeliumeista vanhin, Markus, päättyi Jeesuksen tyhjällä haudalla käyneiden naisten järkytykseen. Ehkä siis opetuslapset olivat tosiaan varastaneet ruumiin tai naiset menneet vahingossa väärälle haudalle 😉
Vanhimmat Jeesuksen ylösnousemuksesta kertovat tekstit ovat vallitsevan käsityksen mukaan E N N E N evankeliumeja kirjoitetut Paavalin kirjeet. Klassinen teksti Jeesuksen ylösnousemuksesta löytyy 1. Korinttilaiskirjeen 15. luvusta. Filippiläiskirjeen ns. kenoosishymni ajoittunee vieläkin varhaisemmaksi.
On itsestään selvää, että eri ihmiset tapaavat korostaa eri puolia vaikkapa Kristuksessa ja Hänen pelastustyössään sekä sanoittaa sen eri tavoin. Se ei tietenkään tarkoita, että jokainen erilainen korostus olisi jokin ”oma versionsa”. Eiköhän se isoin ongelma taida sittenkin löytyä modernin skeptisyyden muodostamasta ylitsepääsemättömästä esteestä Koska kuolleet eivät voi herätä eloon ja vielä vähemmän ylösnousta ruumiillisesti, ei Kristuksenkaan ylösnousemus voi olla ”kirjaimellisesti” tosi…
Mitenkäs Luther sen sanoikaan: ”Minä uskon, että en voi omasta voimastani enkä järjestäni uskoa Herraan Jeesukseen enkä tulla Hänen luokseen vaan Pyhä Henki on minut kutsunut, valaissut” jne. (Kukaan pesunkestävä skeptikko ei tietenkään ajattele, että Pyhä Henkikään olisi totta tai olemassa, joten koko kristinuskon uudistaminen tai uustulkinta on myös mieletöntä 😀
Markuksen vanhimmasta käsikirjoituksesta puuttuu oikeasti maininta ylösnousemuksesta. Se päätyyy naisten tulemiseen haudalle. Minulla ei ole mitään syytä vääristellä historiaa. Kerron vain eksgetiikan tutkijoiden näkemyksiä. Paavalin kirjeet eivät olleet silminnäkijän todistusta eikä kirjoitettu Jeesuksen elinaikana. Väiin mahtuu ainakin 20 vuotta, minkä aikana kristillinen perimätieto muuttui ilmeisesti hyvin paljon. On väitetty, että Jeesuksen eskatologia ja ristin tapahtumat lisättiin kirkon toimesta perimätietoon myöhemmin teologisena tulkiintana. Tämä olisi ollut myös Heikki Räisäsen viimeinen tutkimuskohde, mutta kesken jäi,
Eksegeetti Kari Kuula esim. puhuu kirjassaan kolmesta eri Jesajasta. Näin mm. siksi, ettei hänen mukaansa Jesaja Jumalan vaikutuksesta pystynyt ennustamaan Kooreksen vapauttavan israelilaiset pakkosiirtolaisuudesta.
Eksegeetti Timo Veijola pisti minut kerran tenttimään erään teoksen. Siinä käsiteltiin Filippuksen ja Kandaken hoviherran keskustelua Apostolien tekojen kahdeksannessa luvussa. Kun hoviherra kysyy Filippukselta: ”Kenestä profeetta puhuu näin, itsestäänkö vai jostakin toisesta?”, vastaus piileekin joidenkin eksegeettien mukaan tässä kysymyksessä eli itsestään? Silloin ei välitetä mitään siitä, miten Filippus selitti asian hoviherralle.
Joidenkin eksegeettien mukaan profeetta puhuu Israelin kansasta.
Jesaja puhuu tässä selvästi henkilöstä.
Pasin väite ettei Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta ei löydy Roomalaisista asiakirjoista joita on säilynyt vain osa ei argumentti sille ettei Jeesuksen ristiinnaulisemista olisi tapahtunut .
Historian henkilönä elävää Jeesusta ei tiede kiistä eikä sitä että iso joukko on ollut todistamassa Jeesuksen ristiinnaulitsemista eikä sitä että ruumis ei ole löytynyt eikä myöskään silminnäkijähavaintoja yli 5000 ihmiselle. .Tiede ei ota kantaa ihmeisiin ja niitä voi päätellä vaikka seuraajien käytöksellä kun olivat valmiina kuolemaan Kristuksen tähden . Samalla kun kielletään Kristuksen sovitustyö ja ylösnousemus niin sillä on erittäin huono resenoiti ihmiskunnan historiaan , kristikunnan vaikutukseen yhteiskuntaan tai yksittäisen ihmisen elämään . Edellisen selittämiseen ei kukaan ihminen pysty oman järkensä avulla , vaikutus on tullut ihmisen ulkopuolelta . Teorioita on esitetty ja alusta asti on väärät opit ja harhaopit vallineet ihmiskunnassa . Kun ihminen pyrkii selittämään Jumalaa ja kaikkea hänen luomistyötänsä niin se joutuu selittämään ja etsimään eri vuosisadoilta ajattelijoita ja yhdistelemään kaikkea ja lopulta se epäloogista ja yhteensopimatonta . Raamatullinen ihmiskäsitys ja tieto Jumalasta , luojana , ja rakkautena Jeesuksessa antaa vastaukset mitä tarvitsemme ja niissä on salaisuutta tarpeeksi , kaikki viisaus ja tieto on yksin Kristuksessa ja hänestä lähtöistä.
Jeesuksesta kuten ei Muhammedistakaan ei löydy yhtäkään aikalaislähdettä, ei yhtään. Ei kannata muuntaa historiaa toiseksi. Kaikki lähteet tulevat vasta vuosikymmmeniä myöhemmin kummankin herran tapauksessa. Kirkko ei pysty selittämään Jeesuksen teloitusta. Roomalaiset eivät voineet tuomita Jeesusta kuolemaan jumalanpilkan perusteella ja juutalaisilla ei ollut oikeutta langettaa kuolemantuomiota. Helpoin ratkaisu on todeta, että kirkko lisäsi Ristin tapahtumat myöhemmin perimätietoon. Kukaan aikalainen ei tiedä tapauksesta yhtään mitään eikä ole roomalaisia tuomioasiakirjoja ja kuvauksia. Jos Jeesus olisi ollut oman aikansa superjulkkis, kyllä aiheesta olisi lähteitä ja kirjoittajia. Juutalaisen Talmudin mukaan Jeesus kuoli taikauskon, noituuden ja Israelin väärällä tielle johtamisen takia, mutta kyseinen kohta ei varmuudella kerro Jeesus Nasaretilaisesta eikä siinä puhuta mitään ylösnousemuksesta. Tämä Jeesus kuvataan juutalaisen naisen ja roomalaisen sotilaan aviottomana lapsena.