Isien elämäkerroissa luetaan eräästä miehestä, joka piti itseään suurena pyhimyksenä. Kun hän tahtoi tietää, kuinka korkealla sijalla hän oli istuva taivaassa, osoitettiin hänelle muuan soittoniekka, jonka kaltaiseksi hänen piti pyrkiä. Mies heti tämän luo kysymään: Veikkonen, mitähän hyvää sinä teet? Soittoniekka vastasi: En mitään muuta kuin soittelen maalaisten tansseissa; kerran satuin näkemään, miten kumppanini aikoivat raiskata erään neidon, sen minä estin ja pelastin hänet.
Toisen kerran hän taas kysyi, kenen kaltainen hänen pitäisi olla. Silloin vastattiin hänelle: Kahden aviovaimon. Näiltä hän taas kysymään samoin kuin soittajaltakin: Mitkä ovat teidän hyvät tekonne? He vastasivat: Emme tiedä mistään erikoisen pyhästä elämästä; meillä on kotimme ja lapsemme, joita me hoidamme parhaamme mukaan, – me olemme koettaneet elää niin, ettemme koskaan keskenämme riitaannu ja toisiamme soimaa.
Silloin pyhä isä sanoi lähtiessänsä: Nyt tiedän, ettei saa halveksia mitään säätyä, vaikka se kuinka alhaiselta tuntuisi. Kaikissa oloissa voi Jumalaa palvella ja elää hurskaasti, ja hänelle on jokainen otollinen, joka vain häntä pelkää ja tekee oikein, olkoon missä säädyssä tahansa…
Kristityksi tuleminen ja Jumalalle kelpaaminen ei riipu ulkonaisista olosuhteista, vaan sydämen muutoksesta: tiedät Jeesuksen oikeaksi Vapahtajaksi ja luotat häneen, Jumalaa kiittäen ja ylistäen hänen armostansa. Silloin Jumalalle kelpaa ulkonainen elämä ja säätykin.
Martti Luther, Huonepostilla, s. 89-90, SLEY, 1945.
Luther kertoo erakosta, joka eli vuosikausia yksinäisyydessä, kaukana pahasta maailmasta. Hän omistautui yksinomaan hengellisille harjoituksille. Kun hän sitten tahtoi tietää, kuinka pitkälle hän oli päässyt pyhityksessään, hän näki eräänä yönä näyn. Näyssä Jumala näytti hänelle läheisen kylän palvelustytön, johon hänen tuli verrata itseään. Hän kiiruhti matkaan ja kysyi palvelustytöltä, millaisia pyhiä tekoja tämä oli tehnyt. Mutta hän ei tiennyt mitään hyvistä teoista. Hän teki vain sen, mitä emäntä käski tekemään. Ja sitten hän kertoi, että kun hän kantoi halkoja, hän ajatteli Vapahtajaa, joka kantoi ristin hänen tähtensä ja joka kantoi myös hänen syntinsä ruumiissaan ristille. (1 Piet. 2:24)
Tämä lainaus Lutherilta löytyy ainakin ruotsalaisen herätyssaarnaajan C. O. Roseniuksen (1816─1868) hartauskirjasta ”Leipäset”, s. 13, jonka PerusSanoma Oy julkaisi vuonna 1990.
Mikä on kristinuskon ja natsismin ero?
Kristinuskossa yksi kuolee kaikkien puolesta, natsismissa kaikki kuolevat yhden puolesta.
Tämän on kertonut minulle teologiharjoitteluni ohjaaja pastori Aki Paavola. Hän oli puhunut näin eräässä koulussa pitämässään aamunavauksessa. Kuulemma joku koulun opettajista oli myös suuttunut hänelle, kun hän puhui tällaista.
Pyhä ja pyhittäytyä määritelmän selitys leijailee milloin missäkin. Raamatullinen selitys sanalle tulee esille esimrkiksi VT:n puolella 4.Moos.15:
40 niin muistakaa ja täyttäkää kaikki minun käskyni ja olkaa pyhät Jumalallenne
UT:n puolella 1Piet 1:
16 Sillä kirjoitettu on: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä”.
Kummankin esimerkin yhteydessä on täydellinen selitys siitä, että on kysymys pahasta, saastaisesta erottautumisesta, erossa pysymisestä.
Siis kysymys ei ole seremoniaalinen, tehdä vaikutus ja jopa hämmästyttää.
Mooseksenkirjan muoto ”.. olkaa pyhät JumalaLLENNE, on pelkistys näkymättömästä asiasta näkymättömälle, mihin kehoitetaan kiinnittämään katseemme. Eli vain Uskon kautta uskossa pyhitys on mahdollista.
Hebrealaiskirje:
10:10 Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.
Hebrealaiskirje:
10:14 Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
Mika,
Onko kopioimasi kohdat Raamatusta vahvistus siihen mitä kirjoitin. Eli, on erilleen erottamisesta kysymys?
Laitan tämän kysymyksen pelkästään siksi, että tämä on keskustelupalsta.
Voisi sanoa, että uskovainen elää maailmassa, mutta ei maailmasta.
Mika,
Kiitos vastaamisestasi. On totta, että kaikki, koko Raamattu, on harmoniassa itsensä kanssa.
Pyhitys on edellytys päästä Taivaaseen. Siksi ek-klesia on käännettynä, erossa muusta joukosta, joka ympäröi sitä, niinkuin valhevehnä-vertaus asian täsmentää.
Suurimmat harhat/mokat on korkeimmilta oppituoleilta julistettuja, niinkuin sekalainen-seurakunta oppi.
Mika
Kiitos sinulle hyvästä blogistasi
Esimerkit ovat erittäin hyvin valittuja
Olen samaa mieltä ja Hebrealaiskirje avaa Kristuksen suuruutta , jota meidän on hyvä tutkia aika ajoin .
Samaa mieltä Matias R:n kanssa. Lutherin ”pointti” on tietenkin siinä, että pyhä ja Jumalan mielen mukainen elämä ei toteudu itse valituissa hengellisissä harjoituksissa kuten katolisessa luostarielämässä vaan Jumalan sanassaan käskemässä arkisessa elämässä.
Pyhityksen eri määritelmistä ja merkityksistä ei ehkä kannata ruveta taas väittelemään, kun sillä todellakin on useampia eri merkityksiä jo Raamatussa myöhemmästä kristikunnasta puhumattakaan. Eikä kyse tosiaankaan ole määritelmien ”leijailusta” vaan Raamatun rikkaudesta.
Marko Sjöblom hyvin koetat olla ”valvomassa” keskustelua ettei Totuuden mukainen pyhitys tule esille.
Tuon Raamatun mukaisen pyhityksen, siis se on yksinkertaisesti kun ihminen tulee uskoon niin silloin lihanmieli korvataan Hengen mukaiseksi eli valheet vaihdetaan Totuuden sanoiksi.
Täällä on niin monta ”portinvartijaa” jotka eivät tahdo että Totuutta tuodaan esille vaan että valhe saisi pitää vallan keskusteluista. Itse he eivät tee parannusta eivätkä antaisi muidenkaan sitä tehdä!
Mitä tarkoittaa Jeesuksen sanat:
Ilm. 22:11
Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.
”Joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.” Tämä kertoo selvästi, että Ari Pasasen ajatus, että ’kun ihminen tulee uskoon, silloin lihanmieli korvataan Hengen mukaiseksi’ ei pidä paikkaansa. Pyhittyminen on jatkuvaa kehittymistä Jumalan mielen mukaiseksi eikä pahan muuttumista pyhäksi kuin taikaiskusta.
Martti Pentti ehkä sanoitin huonosti eli kun ihminen tulee uskoon niin silloin todella alkaa mielen muutos lihanmielestä Jeesuksen mielen mukaiseksi, siis paino on alkaa.
Tätä on Jeesuksen käsky opettaa pitämään kaikki mitä Hän on käskenyt pitämään. Kuka sitten opettaa, ainoastaanko ihmiset, ei vaan Pyhän Henkikin opettaa eli kirkastaa Jeesuksen sanoja.
Sanoohan Paavalikin ettei hän saanut opetusta lihalta vaan Pyhältä Hengeltä.
Jatkan vielä että kuka täällä opettaisi pitämään kaikki mitä Jeesus on käskenyt pitämään, en kyllä löydä yhtään?
Lutherin esimerkit ovat tietysti hänen omasta päästä keksittyjä. Luther kavensi kristillistä kilvoituselämää ja näin köyhdytti kirkon traditiota. Tämä näkyy jyrkässä luostarielämän vastustamisessa. Se muuttui intohimoisesta omistautumisesta jyrkkään teologiseen vastustukseen. Mihin luterilaisuus saapuu tämä lutherin jyrkkä näkemys kulkee aina mukana. 😇
Ensimmäinen kertomus on ainakin otettu Isien elämäkerrasta, joka on kirjoitettu ennen Lutherin aikaa, jota on käytetty katolisessa kirkossa. Kertomukset siinä ovat eräänlaisia pyhimyslegendoja. Muistaakseni luterilaiset tekivät siitä uuden version.
Ja koska Herra Jeesus asuu meissä, niin kunnioittakaamme myös Häntä sentähden! Ajatelkaamme useammin Kristusta, notkistakaamme polvemme Hänen edessään useammin kuin silmämme avaamme ja suljemme, ja sanokaamme: ”Ah, rakas Jumalan Poika ja Vapahtajani, sinä Immanuelini! (Ks. Matt. 1:23) Sinulle olkoon kiitos ja ylistys! Ole ja pysy aina minussa, hallitse ja varjele minua voimallisesti! Ajattele ja puhu minussa ja anna menestystä kätteni töille!”
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta, s. 336, SLEY, 1925. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Mika Rantanen tuot niin paljon toisten ihmisten kirjoitelmia, siis minulle se kuvastaa että missä on rakkaus Jeesukseen eli Hänen sanoihin?
Tuntuu kuin esittäisit toisten sanoilla millainen rakastamasi on, et tunne kohdetta itse!
Kerropa siis, Ari Pasanen, aivan omin sanoin, millainen Jeesus on.
Tuo on hyvä lainaus kun siinä ei anneta lihalle mitään puheenvuoroa edes ! Näin meidän katseemme tulisi kiinnittyä Kristukseen silloinkin kun synti painaa ja ahdistaa meitä !
Ari, tee mitä teet, pelastusta et omista teoistasi löydä.
Olen ajatellut, että antaa minua viisaampien puhua. Kun laitan sitaatteja, yhdyn hengessäni niihin. Olen laittanut tänne myös aika paljon Raamatun sitaatteja, joihin uskon. Eivät nekään ole minun ajatuksiani.
Martti Pentti hyvä kysymys, kyse on nyt siitä mitä tuo esille, tuoko Jeesuksen sanoja vai ihmisoppia, onko rakkautta Totuuteen!
Keskustelet ihmisten kanssa, jotka osaavat itse lukea Uutta testamenttia, Ari Pasanen. On siis turha lainata Jeesuksen sanoja kertomatta, miten ne ymmärtää ja tulkitsee.
Martti Pentti siis kyllä osaavat lukea mutta ymmärtävätkö, eivät koska Jumala salaa.
”Kyllä osaavat lukea, mutta ymmärtävätkö? Eivät, koska Jumala salaa sen.” Kun kerrat pidät itseäsi, Ari Pasanen, ihmisenä, jolle on annettu lahja ymmärtää oikein Jeesuksen sanat, käytä omia sanojasi selittämään meillekin, mitä ne mielestäsi tarkoittavat. Näin rakennetaan keskustelua. Saat toki suostua siihen, että Raamattuun perehtyneet esittävät perusteltuja vastaväitteitä.
Olen entisen pääministeri Sanna Marinin kanssa samaa mieltä siitä, että vuorineuvokset eivät tarvitse lisää rahaa. Hallitus on kuitenkin vähentänyt näiden herrojen verotusta. Muuten herroillakin on Herra!
Erään tutkimuksen mukaan 72 vuorineuvosta tienasi n. 61 miljoonaa euroa = n. 850000 €/vuosi. No ei Sannakaan pikkurahan puutteessa ole. Vuonna 2024 tuloja yli 400000!
Jolla on tämän maailman tavaraa, eikä hän anna siitä tarvitseville, häntä voi syystä kutsua varkaaksi.
Martti Luther, Hengellinen Aarreaitta, s. 212, Aurinko Kustannus ja Arkki-kirjat, 2016.
Mika,
Käsittääkseni veit blogisi teeman laukalle. Laukalle siksi, että Sanna Marin ja nimeämättömät vuorineuvokset eivät yleisesti ottaen edusta Jumalan Seurakuntaa, jolle Raamattu on kirjoitettu ohjeeksi. Eli jäljelle jää ajallinen lainalaisuus, jonka senkin noudattaminen on luontevaa uskovalle.
Uskovan ohje on laupias samarialainen vertaus. Sen keskitys on meidän jokaisen matka ja sillä kohtaamamme tilanteet ja ihmiset, joita yksi kerrallaan elämässämme kohtaamme. Yhteisvastuukeräykset eivät ole hädässä olevan kohtaamista, sitä mistä Jeesus vertauksessaan painotti, vaikka koko maailman hädänalaiset koskettavat yksilönäkin.
Rahalliseenja yleiseen avustukseen on Raamatussa ohjeita ja niitä hyvin edustaa 2.Korintolaiskirjeen 9. luku. Siis tässä on luettavissa Seurakunnan velvollisuus puutteessa olevia pyhiä/uskovia kohtaan. Lisäksi Jeesus yksiselitteisesti velvoitti uskovan maksamaan keisarille mikä sille kuuluu. Aina perusta oli, ”Antakoon kukin niinkuin sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta …”
Yleisenä katto-ohjeena kaikessa antamisessa on kuten se on kirjoitettu 2.Kor.8: 12 Sillä jos on alttiutta, niin se on otollinen sen mukaan, kuin on varoja, eikä sen mukaan, kuin niitä ei ole.
Laupiaan samarialaisen vertaus ei vastaa kysymykseen, kenen lähimmäinen ryöstetty mies oli. Se kertoo, kuka oli hänen lähimmäisensä. Painopiste on siinä, että juutalaisten halveksima samarialainen täytti lähimmäisen mitat, kun pappi ja leeviläinen eivät sitä tehneet. – – – Mitä taas tulee annettavan avun kohtuulliseen määrään, on hyvä pitää mielessä tämäkin Jeesuksen ohje: ”Myykää, mitä teillä on, ja antakaa köyhille. Hankkikaa kukkarot, jotka eivät tyhjene, kootkaa taivaisiin aarre, joka ei ehdy. Siellä ei varas pääse siihen käsiksi eikä koi tee tuhojaan. Missä on aarteenne, siellä on myös sydämenne.”
Reijo, en kuitenkaan vähättelisi Yhteisvastuukeräyksen mahdollisuuksia auttaa hädänalaisia.
Mika,
Yhteisvastuukeräykseen osallistuminen on se määrä mihin kirkollisveron maksun jälkeen ylletään ja koskee pääsääntöisesti tapakristillisyyttä,. Raamatun neuvo oli uskovaisille, paikalliselle Seurakunnalle, ei muotojumalisuudelle.
Viittaan ensimmäiseen Helluntaipäivän Kastajliike-seurakunnan (huom. käsite) ensimmäiseen ”avustukseen”, Apt. 3:2-8, eli ”Hopeaa ja kultaaminulla ei ole, mutta mitä minulla ON …” Avustustoiminnan seuraava esimerkki mainitaan Apt. 3: 32-37. Jerusalemin köyhiä uskovia avustettiin köyhästä Makedoniastakin, koska sydän niin vaati.
Eli ”ehdot” ovat vapaaehtoisuus/iloinen antajan mieli, niinkuin sydän vaatii ja niissä rajoissa kun varallisuutta on eikä enemmän kuin on, esim luottokortilla antaminen.
Yhteisvastuu keräys on yhteiskunnallinen sosiaalinen toimitus ja sopii ulkopuolella Seurakunnan, eikä sitä vasstaan ole Laki eikä lait, ei profeetat. vt. parempi tehdä hyvää kuin pahaa, tai ei tehdä mitään.
Mika Rantanen
Kiitos sinulle! Hyviä sitaatteja ja Raamatun jakeita edelleen. Syttyneet sydämet kiinnittävät katseen yhteen ainoaan ja oikeaan Voideltuun. Linja pysyy vakaana; Kristusta ja hänen voittoaan korotetaan. Lihalle ei kunniaa jaeta.
Kunnia hänelle, jolle kunnia kuuluu!
Johanneksen evankeliumi: 3:30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.
Raamatun ratkaisun keskeisin asia on ylösnousemus. Tätä koskevassa keskustelussa on hiljan sanottu, ettei ylösnousemusta päästä lähestymään historiallisten todisteiden valossa. Historiallisesti on todettavissa vain opetuslasten ehdoton vakuuttuneisuus ylösnousemuksen todellisuudesta. Ne, jotka olivat olleet lähinnä Jeesusta ja pääsiäisen tapahtumia, olivat niin vakuuttuneita, että olivat valmiit kuolemaan tämän totuuden puolesta. Tätä on järjellisesti vaikea sivuuttaa. On tapana vastustaa kristinuskoa sanomalla, että ylösnousemus on tieteellisesti mahdoton, luonnonlait kieltävät sen. Tähän kätkeytyy väärinkäsitys luonnonlakien luonteesta. Ne eivät kiellä eivätkä käske. Ne ovat mallin luonteisia yleisiä selityksiä sille, miten luonnonilmiöitten on todettu yleensä tapahtuvan kontrolloiduissa oloissa. Tapahtuminen on kuitenkin aina ensisijaista. Ei ole mielekästä väittää yhdestäkään tapahtumasta, ettei se ole voinut tapahtua. Enintään voidaan todeta, ettei se noudata luonnonlakien avulla kuvattavaa yleistä tapahtumien kaavaa. Ei ole mitään rationaalista perustetta kieltää kerran tapahtuneen ainoalaatuisen tapahtuman todellisuutta. Ylösnousemuskin voidaan kieltää vain ateismin perusolettamuksesta lähtemällä.
Kaarlo Kurki-Suonio, Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan emeritusprofessori. Etsimään ja löytämään, s. 12, Suomen Evankelisluterilainen Ylioppilas- ja Koululaislähetys, 1979.
Niin siis ylösnousemuksen kieltäminen on uskonasia . Tieteellinen historiallinen tutkimus voi paljonkin Raamatusta todistaa , mutta ihmeisiin se ei ota kantaa .
Tekopyhä ei sano näin: ”Kristus on rakastanut minua”.
Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 219, SLEY, 1957.