Sakramentalinen pelastusoppi ei ole Raamatusta.
Päästäkseen taivaaseen ihminen syntyy ensin veden kautta, eli syntyy ihmiseksi. Hänen taivaspaikkansa Jeesus määritteli Matt. 19:
”Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta”.
Ihminen kasvaa ja taivaskelpoisuutta alkaa haastaa ihmisen opit. Ensimmäinen sakramentti poistaa edelläolevan Jeesuksen kelpuutuksen. Siksi Luther sanoi ”Olen kastettu, olen pelastettu”.
Tässä on täysin jätetty huomioimatta, että Isä vetää jokaista ihmistä, tavalla ja toisella, Poikansa pelastettavaksi.
Augustinus määritteli sakramentin: ”Kun henki yhtyy aineeseen syntyy sakramentti”. Määritelmä on vastoin Kirjoitusten opetusta, koska, kaikki aine on luotu ja kaikki luotu, alkuaineineen tuhoutuu kuumuudessa, 2.Piet.3:
10 Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
Leipä on leipää ja viini on viiniä. Viettäkää ehtoollinen minun muistokseni, vt. Luuk 22:
19 Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni.”
Tässä ei sanota, ”ikäänkuin minun ruumiini”, koska Jeesuksen ruumis oli muuttuva maaksi niinkuin meidän kaikkien ruumiimme, kun kuolemme. Siksi Hebrealaiskirjeessä on 11:
1 Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.
Tähän samaan sakramentaliseen sekavuuteen ”sopii” Augustinus-Lutherin toisen käskyn poisto.
Kun Azusa kadulla alkanutta Pyhän Hengen vuodatuksen viimeisimpiä aaltoja rantautui Suomeen 1900-luvun alussa, niin Pyhän Hengen kasteen saanneet useassa tapauksessa veivät paikkakuntansa kirkkoherralle tämän ilouutisen. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ilmiö käskettiin tukahduttaa, tai poistua kirkosta. Siksi syntyi helluntalaisuus, minkä alku oli helluntaipäivän Hengen vuodatuksessa vuonna 30.
Siis kasteen sakramentti pelastaa ja ehtoollisen sakramentissakin on sama ”voima”. Maj-Lis Janantuista on pidetty yhtenä kirkkaimmista evlut kirkon tähdistä. Hänen opetuksensa meneekin pitkät matkat oikein, kunnes hän puheensa lopussa muistuttaa kuulijoita menemään sunnuntain messuun syömään ja juomaan syntinsä anteeksi, jotta seuraavan viikon voi alottaa puhtaalta pöydältä.
Vedessä ei ole voimaa eikä leivässä ja viinissä. Ensimmäinen todistaa ihmisille mitä on tapahtunut ja toinen todistaa Jeesuksen hankkimasta pelastuksesta, Golgatalla.
”Jeesuksen ruumis oli muuttuva maaksi niinkuin meidän kaikkien ruumiimme, kun kuolemme.” Oho! Etkö siis usko Jeesuksen heräämiseen kuolleista? Hänen hautansa todettiin tyhjäksi. Etkö usko taivaaseen astumiseen?
Martti,
Uskon kaiken, mitä Raamatussa on kirjoitettu.
Jeesus syntyi ihmiseksi, kuoli ristillä ihmisenä, nousi haudasta ihmisen ruumiissa. Vaikutti 40 päivää tässä haudasta nousseessa ruumiissaan.
Jeesus nousi, otettiin ylös ja pilvi peitti hänet. Jeesus muuttui pilvessä, joka hänet peitti. Ennen muutosta, Jeesus oli ihminen ja tämä ihmisen ruumis häipyi jäljittelemättömiin, niinkuin jokaisen ruumis muuttuu maaksi eikä sen maaduttua voida mitään todisteita löytää siitä.
Kun Jeesus palaa takaisin, kuolleet ja tuolloin elossa olevat uskovat kohtaavat Jeesuksen pilvissä, jossa alkaa ikuinen elämä Jeesuksen seurassa.
Niin Jeesus taivaaseen nousussa, kuin uskovat Jeesuksen paluussa muuttuvat tilaan, missä ikuisuuden kestää.
1.Kor.15:
50 Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.
51 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki ME MUUTUMME
52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja ME MUUTUMME
53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.
54 Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu / ἐνδύσηται katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu / ἐνδύσηται kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: ”Kuolema on nielty ja voitto saatu”.
Tuo kreikan sana translitteroituna, endyō, kertoo uskoontulon, mikä tässä ilmaistaan suomeksi ”pukeutua”, eli itse asianomainen muuttuja pukee päällensä tai paremminkin on jo pukenut päällensä katoamattomuuden ja kuolemattomuuden Taivaan valtakunnassa.
Uskoontulo on ihmisen ja Jumalan yhteistyö, vaikka ihmisen osuus on vain antautua, hyväksyä tarjottu katoamattomuus sen Lahjoittajan seurassa.
Sakramentalinen pelastuoppi opettaa vanhurskautuksen olevan ihmisen ulkopuolinen asia??!!
Tämä määrittely on yhtä paljon itseään jalkaan ampuva kuin on ”Sidottu Ratkaisuvalta”. Jumala lahjoittaa uskon ja kaiken, mitä elämään ja Jumalisuuteen tarvitaan ja muuttaa ihmiseen sisällisesti asumaan, vt. Högmannin sanat Paavo Ruotsalaiselle.
Mitä korkeampi teologinen tutkinto on suoritettu ja piispan tai paavin rankkiin noustu sen selkeämmin ollaan harhassa, kun puhutaan ”ylönousemusruumiista”. Siis kuolleista herätetty, kuten Lasarus, on täydellisesti tässä ajassa, mutta se ruumis, niin Jeesuksen kuin Lasaruksenkin muuttui ja muuttuu, ikuisuuteen, taivaaseen kelpaavaksi
”Jeesus muuttui pilvessä, joka hänet peitti. Ennen muutosta, Jeesus oli ihminen ja tämä ihmisen ruumis häipyi jäljittelemättömiin, niinkuin jokaisen ruumis muuttuu maaksi eikä sen maaduttua voida mitään todisteita löytää siitä.” Tämä on pelkkää inhimillistä järkeilyä.
Martti,
Kirjoitat:
”Tämä on pelkkää inhimillistä järkeilyä.”
Kirjoitan:
”Uskon kaiken, mitä Raamatussa on kirjoitettu.”
Siis mikäään raamatullinen ei ole ristiriidassa kaiken Raamatun kirjoitusten kanssa. Olen saanut käsityksen, että pystyt lukemaan Raamattua niinkuin se on kirjoitettu.
Halusin tuoda esille ilmaisullisen huijauksen, eli ”ylösnousemusruumis” sanan, jota Raamatusta ei löydy. Ei löydy, mutta ihminen ”järkeillyt” sellaisen ilmaisun, niinkuin on järkeillyt ilmaisusn ”lapsikasteen armo”.
Jeesuksen kuolleista herääminen tehdään sekavaksi kun tulkitaan syömiset tässä ruumiissa ihmeeksi, joka jatkui taivaassa. Jeesuksen ja kaikkien ihmisten ruumiit toimivat kunkin ajallisen ajan loppuun asti. Kun ihminen kuolee niin aika loppuu ja ajattomuus jatkuu eikä enää syödä ja juoda, ei naida eikä mennä miehelle, vt. Luuk. 20:36.
Hebr. 2:11-18
11 Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi,
12 kun hän sanoo: ”Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä”;
13 ja taas: ”Minä panen uskallukseni häneen”; ja taas: ”Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!”
14 Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen,
15 ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia.
16 Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen hän ottaa huomaansa.
17 Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.
18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.
Jumalan lahjoittaman uskon perusteella olemme Jeesuksen veljiä, mikä veljeys on näkymätön, hengellinen, ikuinen.
”Veljeys on näkymätön, hengellinen, ikuinen.” Miksei se veljeys voisi olla samalla näkyvä, ruumiillinen ja ajallinenkin? Sehän syntyi Pojan tullessa ihmiseksi meidän ihmisten keskelle.
1. Kor. 15:35-58 käsittelee ylösnousemusruumista vaikka sanaa ei tekstissä olekaan.
Tässä on ilmeisesti ongelmana Janatuiseen viittaus. Hän on kuitenkin monet kerrat päättänyt opetuksensa TV7:n ohjelmissa, syödä ja juoda synnit pois kerran viikossa. Ne on kuunneltavissa TV7:n arkistossa.. Muutama vuosi sitten kun tämän saman mainitsin, niin keskusteluun osallistui kaksi kommentoijaa, jotka olivat saman huomioinneet.
On kuitenkin hyvä huomata, että ehtoollisen yhteydessä messussa on myös synnintunnustus ja synninpäästö, joten pelkkä ”jsyöminen ja juominen” pelkkinä ”mekaanisina” toimenpiteinä tuskin on se, minin Janatuinen viittaa. Toinen pohde tietenkin on se, miten nuo sanat itse kukin sitten ymmärtää.
Helposti voi käydä niin, että tietyistä asioista tietyllä tavalla puhuttaessa oletetaan, että kuulijat ymmärtävät sanotut ilmaisut siihen liittyvän asiayhteyden merkityksen kera ja sen valossa. Näinhän ei ole useinkaan ole, ja voi olla, että kristinuskon merkitys ei välttämättä avaudu ”sisäpiiriläisten” ulkopuolella. Eri kristittyjen puhetavat eroavat toisistaan, ja niitä helposti väärin- tai ylitulkitaan. En tässä halua Janatuista ja hänen ilmaisujaan kuitenkaan selitellä vaan tämä on yleistason kommentti. Mutta jos kerran viikossa tunnustaa syntinsä ja luottaa siihen, että katuva saa Herralta anteeksi, se kyllä auttaa kristittyä pysymään Kristuksen armossa ja tahdossakin – sikäli kuin me syntiset ihmiset voimme Hänen tahdossaan pysyä. No, ainakin siinä tahdossa, että luotamme Hänen pelastavaan armoonsa.
Itse ymmärtäisin asian tällaisessa myönteisessä merkitytysperspektiivissä: tunnustakaa syntinne ja luottakaa anteeksiantamukseen – siis Jeesuksen ristintyöhön.
Jukka,
Tällä tulkinnalla voi toimia evlut kirkossa, jopa pappina. Kuitenkin kaikki hyvä ja oikea liiskaantuu niinkuin Nikeian uskontunnustuksessa, sen viimeisessä virkkeessä ”Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi,”
Tätä samaa ”taktiikkaa” toteutti paavi Benedituskin Jeesus-kirjoissaan. Ensimmäisessä kolmanneksessa hän kirjoittaa kuin ”helluntalainen” mutta puolenvälin jälkeen ilman kirkkoa ei ole pelastusta, vaikka viimeisen katekismuksen myönteinen muotoilu sallii heidän taivaaseensa pääsyn pienemmässäkin valossa oleville, jos eivät vastusta katolisuutta, siis paavia.
Siis on kysymys valheesta, jonka määrä joskus esiintyy olemattoman vähäisenä jopa sivuseikkana. Se kuitenkin hapattaa/saastuttaa koko taikinan.
”Ilman kirkkoa ei ole pelastusta.” Eikö tämä ole sinunkin julistuksesi sisältö, Reijo Mänttäri? ’Kirkon’ sijasta vain puhut ’ekklesiasta’.
Hyvä Reijo M.,
Käsityksesi mukaan kaikki ennen 1900-luvun alkua eläneet kristityt ovat siis kadotettuja ja vain Azusa kadulla syntyneen uususkonnon kannattajat pelastuvat?
Hienoa, että avasit uskontosi sisältöä näin mutkattomasta ja selvästi. Kiitos siitä.
Meillä Jari on vielä toivoa kun onneksi ei olla synnytty liian aikaisin !
Jari H.,
Tällaista ”uususkonto” ilmaisua en ole kuullut missään päin maailmaa. Koska sitä ei ole minullakaan, niin ainoa ”ehdokas” olet sinä.
Uususkonto nimittelykin on vähintään perusteeton. Tiedät, että kuulun siihen Jumalan Seurakuntaan, jonka raja kulkee sydämeltä sydämelle. Katolisuudessa tai katalosuuksissa en ole näitä ”sydämiä” kohdannut, vaikka vuodesta 1958 olen elänyt Italiassa, Sveitsissä ja toiminut työni vuoksi Etelä-Amerikan maissa ja aina vain katolisten työtovereiden kanssa. Myös Filippiinit, ovat olleet monen kuukauden ajan samasta syystä toiminta- ja asuinalue. Työyhteyteni oli pekästään katolisia.
Kerroin elämiseni historiaa pelkästään sen vuoksi, että ”uususkonnot” kristillisin määritelminkin ovat minun tietämisasluettani.
Piikikkyys on sallittua ilman valhetta.
Reijo M.,
Uskontosi, on tietysti uususkonto määritelmän mukaan. Se on uusi ja se on uskonto, siis uususkonto. Tämä on neutraali termi, joka kuvaa asiaintilaa.
Tämän olet itse tuonut esille moneen kertaan kun olet julistanut ensimmäisenä helluntaina Jerusalemissa syntyneen Kirkon vääräksi ja 1900-luvun alussa Azusa kadulla syntyneet kirkon (yhteisön) oikeaksi. Kristinuskon hieno piirre on, että sen ydin on vapaus: saa olla Kirkossa tai erossa Kirkosta täysin pakottamatta. Saa myös julistaa ihan mitä oppia tahansa, ei Kirkko tuomitse vaan ihmiset tuomitsevat itse itsensä.
Mikä päättelyssäni on vialla?
Jari,
Sanoin aikaisemmin, että piikittelykin (fiksu) käy, mutta totta on puhuttava. Tosiasian ja etenkin Totuuden vääntely, on koko-valhe, vt 2.Piet.3:
16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.
17 Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne,
Tässä on suora viittaus Kirjoituksiin, joita kieroon väännellään ja pontimena on isien perinnäissäännöt, joiden valossa tässä nimenomaisessa viittauksessa on kysymys Paavalille taivaasta ”pudonnut” viisaus, vt. Gal.1:11, 12, ” .. vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut..” Siis nuo samat ”isien perinnäissäännöt” ovat ortodoksikirkon perusta, ei niinkään Raamattu.
Olet ortodoksi. Tällä perusteella kurottaudut aikaan ennen ensimmäisen paikallisseurakunnan perustautumista. Tästä on yksityiskohtainen selostus ja opit Apt. 2. luku. Sitä ennen oli kyllä ne yli 500 Jeesuksen seuraajaa kr. Christianos, jotka Jeesus tapasi kuolleistanousemisensa jälkeisinä 40 päivänä ja ennen ylösottoa taivaaseen ja joiden päälle Pyhän Hengen kaste vuodatettiin.
Päättelyssäsi on kaikki vialla ja sen olisit kyllä jo voinnut todeta luettuasi tuo evlut viittauksen uususkonnot.
Itse viittasin Azusa-kadun Hengen vuodatuksen edustavan yhtä taivaallista aaltoa sitten Jerusalemin Pyhän Hengen vuodatuksen. Siksi olen kuvannut sitä ”Helluntaipäivän Kastajaliike” käsitteellä, johon ei sakramaentalisuus kuulu.
”Olen kuvannut sitä ”Helluntaipäivän Kastajaliike” käsitteellä, johon ei sakramaentalisuus kuulu.” Miten niin ei kuulu? Jo käyttämässäsi nimessä mainitaan kaste, joka on sakramentti.
Reijo M.
Alla vielä ev.lut. määritelmä uususkonnoille, vaikka ”helluntailaisuus” ei ahtaan määritelmän mukaan niihin lukeudukaan, vaikka se melko uusi keksintö onkin.
https://evl.fi/sanasto/uususkonnollisuus-uususkonnot/
”Latinan kielen sana sacramentum tarkoitti alun perin sotilaan lippuvalaa tai riitapuolten pyhäkköön jättämää panttia. Vastaava kreikan sana on mysterion (μυστήριον), salaisuus.” Len ymmärtänyt, että ’helluntaipäivän kastajaliikkeen’ perustana on kehotus: – Tehkää parannus ja ottakaa kaste, niin saatte Pyhän Hengen lahjan. Parannus on sekin määritelty vanhoissa kirkkokunnissa sakramenteiksi. Näin siis liike on nimenomaan sakramentaalinen.
Oma käsitykseninm on, etä ”sakramentti” voidaan ymmärtää jossain määrin eri tavoin niidenkin piirissä, jotka ns. pitäytyvät sakramentteihin. Senvuoksi en halua osallistua varsinaiseen sakramenttikiistelyyn sakramnetin on/ei-merkityksessä. Valitettavasti monet kirkkokunnat tai muut ryhmittymät pitävät itseään suorastaan ainoana oikeana oikeaoppisena ryhmänä, johon koen suurta ei-innostavuutta. On toki niinkin, että ”sakramentti” tai muu käsite/asia helposti alkaa eolämään ikäänkuin omaa elämäänsä kokonaisuyuden ulkopuolella. Sekä ”sakramentti”, ”parannus” että ”kaste”, ”henkikaste” ym. voivat siten saada sellaisen (ylikorostuneen) aseman, joka sille ei pelastuksen ja kristillisen elämän kokonaisuudessa kuulu.
Käsitteet kuten sakramentti, parannus, kaste ja niin edelleen vääristyvät yksinkertaistaen kahdella tavalla: niille annetaan toisaalta itseään suurempi merkitys, toisaalta ne saavat osakseen vähättelyä ja torjuntaa.
Minulle näkyy numero kaksi punaisen ympyrän sisällä. Oletan sen olevan jonkun valitus tai ylläpidon kyseenalaistaminen. Voiko asian jostain todeta. Tämän blogin ensimmäisen kommentin, minun, jälkeen oli ilmoitus, että ylläpito harkitsee kommentin poistoa.
Jos joku ei halua nimeään valitukseen, niin voisiko kuitenkin saada tiedon siitä, että joku valittaa?
Tämä blogisti käy kerta toisensa jälkeen täällä kertomassa meille luterilaisille, kuinka väärässä me olemme. Tämä ei rakenna hengellisesti ketään eikä mitään, kaikkein vähiten blogistia itseään.
Niin on se kyllä todettu . Rakentavaa olis pystyä oikeasti keskittymään Raamatun tekstien äärellä vaikka olis erilaisia käsityksiä . Se tuo sakramenttihalvennus puhe ei oikein uppoa , kun luterilaisuudessa määrittely pitäisi olla jokaiselle selvä että Jumalan sana ja Kristuksen asettamat kaste ja ehtoollinen on tätä haukkumisen aihetta joka blogissa ja useissa kommenteissa niin on aika ymmärtämätöntä puhetta . Mutta jos ei haluta ottaa Jumalan sanaa kuten se on kirjoitettu eikä nöyryyttä pysähtyä sitä tutkimaan ja löytämään siihen liittyviä raamatun kohtia niin oppi on yhden jakeen teologiaa jota sieltä täältä yritetään selitellä oman mielen mukaan. Ja turha kysyä kun vastauksia ei tule , pitkiä selityksiä ja halventavaa tekstiä luterilaista oppia vastaan .
Petteri M.,
Haluan korjata kuvan, että kävisin täällä. Eli tulisin jostain ulkopuolelta tätä keskusteluyhteisöä, eli:
Vuoden 2008 loppupuolella aloin seurata Kotimaan ”blogimetsää”. Soitin Kotimaa-lehteen ja keskustelin yhden lehden toimittamisesta vastuullisen kanssa. Esiteltyäni itseni, kysyin häneltä, että voinko kirjoittaa blogeja ja kommentoida helluntalaisena ja vaikken asu Suomessa. Se sopi niin hänelle ja koko Kotimaan blogin ylläpitäjille ynnä lehden johdolle. Yksi ensimmäisiä blogejani oli otsikolla ”Miksi minusta on tullut kaste-keskustelija!”
Muutaman vuoden kuluttua ryhdistettiin KM24 blogeja niin, että niinkutustut uskovaiset, Christianos kr., menettivät kirjoitusoikeutensa. Kysymys ei ollut luterilaisuudesta eikä helluntalaisuudesta, vaan tosiaankin, sakramentalisesta pelastusopista, mikä alkaa ensin niistä, jotka ovat jo pelastettuja, eli Taivaan Valtakunnan kansalaisia, eli lapsista ennen tietoista syntiä.
Noin vuodessa tilanne palautui nykyiseen. Luterilaisuus tai helluntalaisuus ei ole arvosteluperusta, vaan raamatullisuus on ainoa testityökalu, mitä Jumalan asetttamaan pelastusoppiin tulee. Jokaisen sanomani perustan Raamattuun ja sieltä on niin minun kuin evlut-RKK opinmuoto tarkisettavissa. Tämän tekivät berealaiset, kuultuaan Paavalin ja Siilaan julistusta.
Sinä, Petteri, voit toimia samoin kuin berealaiset ja sen koommin kaikki Totuuteen rakastuneet.
Suomen evlut kirkon jäsenet ovat kiihtyvällä vauhdilla kertoneet kirkkonsa vääristymistä, vaikka perustelut harvemmin perustuvat Kirjoituksiin, siis Jumalan Sanaan, korkeintaan tulkintaan mitä Raamatussa lukee. Eli minun osuuteni arvostelijana on vähäinen.
”Jokaisen sanomani perustan Raamattuun ja sieltä on niin minun kuin evlut-RKK opinmuoto tarkisettavissa.” Oppinsa voi perustaa joko koko Raamattuun tai siitä valikoituun yhteen lukuun ja sen yhteen jakeeeen. Kun asetetaan vastakkain Reijo Mänttäri ja läntisten kirkkojen pitkä teologinen perintö, asetelma ei todellakaan ole tasaväkinen.
Martti,
Jokainen väite, jae, luku ne on oltava harmoniassa koko Raamatun sanoman kanssa.
”Teologinen perintö” on harhailmaisu. Ei ole kirkkojen teologista perintöä siinä mielessä, että niillä voitaisiin tulkita yhtään Raamatun kohtaa muutoin kuin ne on Raamatussa luettavissa. Tämän jo Paavali totesi 2.Kor. 1:
13 Sillä emmepä me muuta teille kirjoita, vaan sitä, mitä te luette eli myös tiedätte/ epiginosko; mutta minä toivon, että te myös loppuun asti tiedätte/ epiginosko. Biblia 1776.
Tässä on tulkintavapaa kohta siitä, kuinka Kirjoitukset tiedetään/käsitetään eikä niinkuin KK38, KK92 tulkitsee epiginosko sanan, ymmärtää. Ymmärrys on ihmisestä ja siihen turvautumisesta niin VT kuin UT varoittaa, koska silloin on juuri kysymys siitä mitä Hebr 4:2 sanoo usosta, mikä ainoastaan tuo tiedon.
Tämän olen sinulle ja muillekin monet kerrat tuonnut esille, mutta joka kerta asenne on ”ettei voisi vähempää kiinnostaa”.
Jokainen Raamatun sanoma ja kohta on se tärkein omassa yhteydessään, eikä niitä voida haudat kirkko-instituutioiden itse-ymmärryksellä, vaan antaa Jumalan Hengen avata uskossa sanoman silloin kun sitä tarvitaan. Tietokilpailusta ei ole kyse.
”Herkistä korvasi kuulemaan viisautta, avaa sydämesi ymmärrykselle, pyydä tietoa avuksi, korota äänesi ja kutsu ymmärrystä. Etsi sitä kuin hopeaa, tavoittele niin kuin kätkettyä aarretta. Silloin tajuat, mitä on Herran pelko, opit, mitä on Jumalan tunteminen, sillä viisaus tulee Herralta, hän antaa tiedon ja ymmärryksen.” Tuo, mitä kirjoitit ymmärryksestä ei ole harmoniassa ainakaan Sananlaskujen opetuksen kanssa. Ymmärrys tulee Jumalalta ja sitä kehotetaan etsimään ’kuin kätkettyä aarretta’.
Martti,
Voisit luopua kokoaikaisesta käsityksestäsi minusta, eli, että olen väärässä. Ainakin silloin kun olen osoittanut sinun perusteesi poikkeavan Raamatun sanomasta. Saa nähdä kuinka käy seuraavassa:
Kun laitat Raamatusta kohtia, niin ilman lisävaivaa voit laittaa kohdan ja käännöksen. Tämä on Snl. 2:2, KK92.
Olen useinkin kirjoittanut ITSE-ymmärryksestä ja olettanut, että tämä olisi selvinnyt viitteenä käyttämäni Snl.3:5. Tästä on katolisella kirkolla oma oppi, eli kirkon itseymmärrys, mikä liittyy
”Magistero è tutto l’insegnamento della Chiesa; con esso la Chiesa conserva e trasmette attraverso i secoli il deposito della Fede, ossia il contenuto della Rivelazione.” en saanut tähän ”hätään” muulla kielellä määrittelyä. Eli on kysymys kirkon itseymmärryksestä, jollaiseen nojautumisesta varoitetaan.
Eli mistä tieto, viisaus, taito, käsityskyky ja ymmärtäminen tulee. Teologiset tiedekunnat luterilais-katolisuuteen liittyvät esiintyvät korkeimpina ymmärtäjinä joka kuitenkin on tärkeimmissä kohden Kirjoitusten, Raamatun vastaisuutta, tiivistettynä (lasten)vesikasteen ja leivän ja viinin voimavaikutus.
”Teologiset tiedekunnat – luterilais-katolisuuteen liittyvät – esiintyvät korkeimpina ymmärtäjinä, mikä kuitenkin on tärkeimmissä kohden Kirjoitusten, Raamatun vastaisuutta, tiivistettynä (lasten)vesikasteen ja leivän ja viinin voimavaikutus.” Ensinnäkin: tiedekunnan eivät ole ’korkeimpia ymmärtäjiä’ vaan tieteellisiä tutkimuslaitoksia. Tieteen luonteeseen kuuluu jatkuva tiedon uudelleenarviointi ja jopa kyseenalaistaminen. Toiseksi: kasteen ja ehtoollisen ’voimavaikutus’ ei perustu niiden aineelliseen puoleen vaan niiden kautta vaikuttavaan Jumalaan. Sakramentit toimitetaan Raamatun asetusten mukaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Tämän osoittaminen raamatunvastaiseksi on mielestäni mahdotonta.
Reijo M,
Ehkä jossain vaiheessa ymmärsin tekstisi väärin. Pyydän tätä nöyrimmin anteeksi.
Voisitko siis kertoa selvästi, pidätkö ortodoksista kirkkoa ensimmäisenä helluntaina syntyneenä vai et?
(1) Jos vastauksesi on myöntävä, niin tästä seuraa, että muut ”kirkkokunnat” ovat eronneet ortodoksista kirkosta vuosisatojen myötä.
(2) Jos vastauksesi on kieltävä, niin ehkä kuvailet hieman, minkä kirkon perillisiä oma yhteisösi ja muut lukuisat ”kirkkokunnat” ovat, ja miten tämä jatkumo on toteutunut.
”Sakramentti”-asioihin en ota kantaa muuten, mutta pidän itsestään selvänä, että myös aine voi pyhittyä, koska ihminenkin on ainetta ja voi pyhittyä.
Jari,
Väärinymmärtäminen kertatapahtuma ei kadota. Halu olla väärässä kadottaa. Sinulla on tyyliä, oikeaa sellaista.
Ensimmäisenä helluntaipäivänä vuodatettiin Pyhän Hengen kaste niiden päälle, jotka Jeesus tapasi taivaaseenottamisen edeltävänä 40 päivän aikana. Tämä humahdus syntyi temppelin pylväskäytävässä.
Helluntaipäivänä ei syntynyt kirkkoa tai kirkkoja, vaan Seurakunta, eli ek-klesia kreikaksi, mikä sana tarkoittaa muiden ihmisten joukossa, mutta siitä erossa.
Ortodoksikirkko painottaa sen alun olevan ennen tätä helluntain tapahtumaa. Lännen katolisuus sanoo alkunsa olleen vuonna 30, helluntaina. Niin tai näin, niin alkuperäiset ohjeet on kahdessa ensimmäisessä Apostolien Tekojen luvussa, lähinnä ensimmäisen luvun 1-8 ja koko toinen luku.
Siis Raamattu ei missään kohdin opeta laitostumista, mitä uustestamentilliseen uskovien yhteyteen tulee. Katolisuudet, idän ja lännen, ikäänkuin laskevat laitoksen päälle olemassaolonsa, eikä profeettain ja apostolien perustukselle. Tällä perustuksella alkoi toiminta siellä missä kaksi tai useampi oli koolla Jeesuksen nimessä ja tilat järjestyi tarpeen mukaan.
Kuitenkin tuo profeettain ja apostolien perustus on näkymätön, sydämeltä sydämelle kulkeva, vaikka paikallisesta järjestäytymisestä on tarkat ohjeet tuon Apt. toisen luvun jälkeen. On vielä matkalla oleva Kristuksen Ruumis, joka todellistuu virheettömäksi jokaisen uskovan kuoltua.
Kumpikin katolisuus on sysänyt syrjään Seurakunnaksi perustautumis-ohjeet, eli Apostolien tekojen toisen luvun.
Vuoden 30 alkuun voi yrittää, mutta se ei onnistu, ellei noudata Alkuperäisiä Ohjeita, mitkä on selkeässä muodossa näissä kahdessa Apostolien Tekojen luvussa. – On huomioitava, että mikään aikaisempi tai sen jälkeinen Kirjoitus ei ole näiden ohjeitten kanssa ristiriidassa.
”Seurakunta, eli ek-klesia kreikaksi, mikä sana tarkoittaa muiden ihmisten joukossa, mutta siitä erossa.” Tämä on sinun lempiajatuksesi, Reijo Mänttäri. Sillä ei kuitenkaan ole mitään perusteita, ei Raamatussa eikä sen ulkopuolella. Ekklesia on hallinnollinen termi, joka tarkoittaa alunperin kaupunkivaltion torille kokoon kutsuttua päätöksiä tekevää kokousta. Sanan voi hyvin kääntää kirkoksikin.
Martti, todella väkinäistä. Ei liity Raamattuun.
”Ei liity Raamattuun.” Sanat merkitsevät Raamatussa samaa kuin arkielämässäkin.