Jeesus sanoi: ”Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat. Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä.” (Luuk. 21: 34-36 / FB38)
Jeesus Kristus opettaa, ettemme panisi toivoamme maallisiin ja eläisi suruttomasti. Ensisijaisesti meidän tulee olla valmiina, kun Herramme Jeesus Kristus tulee takaisin. Jeesus on kehottanut myös etsimään ensiksi Jumalan valtakuntaa, niin kaikki muukin tarpeellinen meille annetaan.
Jeesus sanoi seuraajilleen: ”Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. (Luuk. 24:46-47 / FB38)
Jokainen ihminen on rikkonut Jumalan lain. Parannussaarnan tarkoitus on osoittaa meidät kaikki syylliseksi ja että me kauhistuisimme syntejämme ja tietäisimme mikä on lainrikkomisen seuraus. Tämän jälkeen meille kelpaa evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta syntien anteeksi saamiseksi.
Parannukseen kuuluu katumus, synnin tunnustus, anteeksiannon hyväksyminen ja kilvoittelu.
Matkalaulu. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra. Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoot sinun korvasi minun rukousteni ääntä. Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää? Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin. Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen sanaansa. Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua. pane toivosi Herraan, Israel. Sillä Herran tykönä on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä. Ja hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä. (Psalmi 130 / FB38)
Onko tänäpänä kaikki Jumalan tahdon vastaiset teot luvallisia ja sallittua ja voimmeko elää suruttomasti?
PUHDAS ELÄMÄ (Erasmus Rotterdamilainen)
Oi sinä Pyhä Henki, joka kauhistut kaikkea saastaista elämää mutta joka myös iloiten ja riemuiten asut puhtaissa sydämissä. Rukoilen sinua nöyrästi:
Varjele laupiaasti minussa se kallis aarre, jota sinun armostasi kannan tässä saviastiassa.
Suo minun puhtaalla sydämellä ja ruumiilla palvella sinua päivä päivältä paremmin ja paremmin.
Salli minun päästä siihen elämään, jossa ei ole mitään turmelusta ja jossa sinä elät Isän ja Pojan kanssa. Aamen.
Mikael Agricola (n. 1510-1557), Rukouskirja ”Jumalan aijnoan olcohon kijtos” 1543/1544, Kustantaja Kirkkohallitus, Keuruu 2007.
Pekka, kiitos hyvästä kommentista. Joku on laittanut sen ylläpidon tarkistukseen. Harmillista, että ulkopuolinen häiriköi meidä keskustelua.
Pekka Pesonen:
”On vapauttavaa tunnustaa oma syntisyytensä Jumalan suuren pyhyyden ja puhtauden edessä. Se edellyttää kyllä Jumalan tuntemista hänen oikealla nimellään, joka on : Rakkaus. Oman syntisen olemukseni tunnistan helposti siitä, ettei minussa joka hetki vallitse täydellinen rakkaus Jumalaa ja lähimmäisiäni kohtaan. Jumalan lupaukseen uskovana on ihana tietää, että Jumala katsoon minut täysin kelvolliseksi Jeesuksen tähden, vaikka yhä olen yhtä kelvoton kuin ennenkin. Kaiken hyvän mitä minussa on – on Hänen rakkautensa vaikuttamaa. Se tässä on ihmeellistä juuri, että Jumala rakastaa minua juuri siksi, etten voi mitään tehdä oman pelastumiseni eteen. Eikä sellainen ole edes tarpeellista. Siihen ei minun tarvitse voimiani kuluttaa. Saan vähäiset voimani käyttää Jumalan rakkauden ihmettelyyn.”
Uskoisin ylläpidon näkevän mistä tarkistuspyynnöt on laitettu vireille.
Tuossa Pekan kommentissa on selkeä epäuskon sanoma eli ei olla ymmärretty/uskota mitä tarkoittaa Pyhän Hengen saanti uskovalle, siis Raamattu sanoo selkeästi että JUMALAN RAKKAUS on vuodatettu uskoviin Pyhän Hengen kautta, joten toteamus ””vaikka yhä olen yhtä kelvoton kuin ennenkin.””, siis kuinka ihmeessä uskova voisi olla yhtä kelvoton kuin pakana kun on saanut Pyhän Hengen??????????????????????????????????????????????????
”Kuinka ihmeessä uskova voisi olla yhtä kelvoton kuin pakana, kun on saanut Pyhän Hengen?” Pyhää Henkeä ei anneta kenellekään yksityiselle ihmiselle. Eri asia on, että Henki antaa kristityille lahjoja – tahtonsa mukaan kullekin sopivia ja tarpeellisia. Pyhä Henki on vuodatettu seurakunnalle, joka on Kristuksen ruumis maan päällä ja tässä ajassa.
ANNA RIEMUN RAIKUA
Arvokas on elämä, jonka Jeesus antoi.
Siksi synnit ristillään tähtemme Hän kantoi
johtaakseen yhteyteen Jumalamme kanssa,
koska Isä rakastaa paljon lapsiansa.
Jälleen tänä päivänä Isä haluaisi,
että rakas Poikansa meidät armahtaisi,
jokaisen ihmisen johdattaisi luokseen.
Onhan Jeesus ristillään kuollut heidän vuokseen.
Jos et tunne Jeesusta, älä karkuun juokse.
Syntisenä lapsenaan palaa Isän luokse.
Uhrinsa hinnalla hän syntisi poistaa.
Taivaan rauhan kirkkaus sydämeesi loistaa.
Matti Vuolanne, Hovinarri, s. 3.
Ari
Koska kommentteja on poistettu, niin en ole varma puhutko Pekka Pesoselle. hyvästä ystävästäni jo yli 40 vuoden ajalta, jalosta kristitystä, jonka usko on ollut esimerkillistä koko sen ajan, minkä häntä olen tuntenut.
Tapasi haukkua pataluhaksi uskon kilvoituksessa jalon kamppailun käyneitä Kristukseen toivonsa panevia paljastaa sinun olevan evankeliumin vihollinen. Olet kuin sotilas joka rintamalla sekoaa ja alkaa ampua omiaan.
Luukkaan evankeliumi:
6:37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta.
Kiitos Matias. Joo vaikeaa seurata kun osa kommenteista on piilossa. Toivottavasti ylläpito hyväksyy ne ja ne palautuvat kommenttiketjuun. Ehkä 5-10 kommenttia puuttuu.
Ari
Tarkastelukulmasi pakanan ja kristityn välisestä rajasta on virheellinen. Pekalle osoittamassasi puheenvuorossasi tuon ajattelemattomuutesi vai pitäisikö puhua ymmärtämättömyytesi tulee esille.
Ehdoton raja kristityn ja pakanan välillä on kaste. Joka on kastettu on siirtynyt pakanuudesta Kristuksen omaksi.
Luopio ei ole enää pakana vaan hän on luopio.
Sillä jos hän olisi tullut pakanaksi, niin sellainen ajattelutapa merkitsisi että JUMALA EI ENÄÄ OLISIKAAN USKOLLINEN LIITOSSAAN. Mutta tällainenhan ei ole mahdollista. Niinpä hän pysyy uskollisena liitossaan vaikka me ihmiset lankeaisimmekin. Vertaa tuhlaajapoika vertausta. Tuhlaajapoika poikkesi pois, mutta hän pysyi edelleen isänsä poikana. Toki karkumatkalla ollessaan hän ei hyötynyt lapseudestaan, mutta heti kun hän palasi Isän kotiin, niin tuli näkyviin, ettei hän ollut ulkopuolinen, vaan hän oli isänsä poika.
Verrataanpa avioliittoon.
Ennen avioliiton solmimista ihminen on naimaton.
Avioliiton solmittuaan hän on avioliitossa, hän on naimisissa.
Avioliiton päätyttyä hän on joko leski tai eronnut. Mutta huomaapa tämä: hän ei enää ole naimaton. Se vaihe meni ohi jo avioliiton solmisessa.
Yhtä mieletön on väitteesi, että kastettu muka voisi olla pakana. Väitteesi KIELTÄÄ kokonaan JEESUKSEN TÄYDEN JUMALUUDEN. JUMALAHAN PYSYY USKOLLISENA LIITOSSAAN IANKAIKKISESTI.
1.Korinttolaiskirje:
1:9 Jumala on USKOLLINEN, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.
10:13 Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on USKOLLINEN, —
Hebrealaiskirje:
2:17 Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja USKOLLINEN ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.
Ilmestyskirja:
3:14 Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo Amen, se USKOLLINEN ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
JOTEN ARI
Älä halveksi Jumalan USKOLLISUUTTA edes silloin, kun olet eri mieltä jonkun keskustelukaverisi kanssa.
Kiitos kaikille hyvistä kommenteista! Rippi ja päästö synneistä on tärkeää. Jumala parantaa ja saa aikaan meissä positiivisia muutoksia.
Tässä on kaksi hyvää määritelmää parannuksesta:
Oikeassa parannuksessa on kaksi osaa: synnin tunteminen ja armon tunteminen tai, käyttääksemme tutumpia nimityksiä, Jumalan pelko ja luottamus laupeuteen.
Martti Luther, Armahda minua, Jumala, Psalmin 51 selitys, s. 7, Concordia ry, 2022.
Parannus on katuvan syntisen turvautumista Jumalan ansaitsemattomaan armoon Kristuksessa.
Fredrik Wislöff, Kirkon armonvälineet, s. 103, Kirjaneliö, linkki, 1980.
Hyvä kommentti, kiitos Mika. Ilman armoa ei olisi pelastusta.
ELÄMÄNTAPOJEN PARANTAMINEN (Augustinus)
Oi Herra Jumalani, anna sydämeni kaivata sinua, kaivatessaan etsiä, etsiessään löytää ja löytäessään rakastaa. Suo minun rakkaudesta sinuun välttää pahuutta, etten lankeaisi uudelleen. Herra Jumala, anna minun sydämeeni kärsivällisyyden, katumuksen ja uskon hedelminä oikeat hyvät teot.
Anna silmiini kyyneleet, anna käsiini anteliaisuus. Kuninkaani, sammuta minusta lihan himot ja sytytä rakkautesi tuli. Lunastajani, aja minusta pois koreuden henki ja anna armossasi minulle sinun nöyryytesi rakkaus.
Vapahtajani, poista minusta ankara viha ja suo laupeudessasi minulle kärsivällisyyden kilpi.
Luojani, repäise minusta pois mielen karvaus ja anna minulle puhtaan mielen suloisuus.
Laupias Isä, anna minulle täysi usko ja oikea toivo, anna palava ja kestävä rakkaus Jumalaa ja lähimmäistäni kohtaan.
Valtiaani, poista minusta turhamaisuus, mielen viekkaus ja sydämen lankeemukset.
Varjele suuni liiasta puheliaisuudesta ja riettauksista, lähimmäisen pilkasta ja panettelusta.
Varjele minut ahneudesta, silmäni ylpeistä katseista ja vatsani ylensyönnistä. Varjele minut rikkauden himosta, vallanhimosta, kunnianhimosta ja ulkokultaisuudesta.
Varjele minut mielistelystä, vaivaisten halveksimisesta, heikkojen sortamisesta ja köyhien riistämisestä. Varjele minut ahneudesta, kateudesta ja pilkkaamisesta.
Herra, joka olet minut tehnyt, poista minusta kiivaus, itsepäisyys, laiskuus, uneliaisuus ja velttous. Varjele minut sydämen sokeudelta, omantunnon paatumiselta, huonoilta tavoilta ja kovuudelta, hyvien neuvojen hylkäämiseltä, tottelemattomuudelta ja väkivallalta heikkoja kohtaan.
Varjele minua, etten olisi välinpitämätön alaisiani kohtaan tai kova perhettäni kohtaan.
Laupias Herrani, sinua minä rukoilen rakkaan Poikasi Jeesuksen kautta.
Anna minulle rakkauden tekoja, niin että ahkeroisin tahtosi täyttämisessä, kulkisin kärsivien rinnalla, neuvoisin eksyneitä, auttaisin köyhiä, hoitaisin puutteessa olevia, lohduttaisin murheellisia, rohkaisisin masentuneita, kuivaisin itkeviltä kyyneleet ja antaisin anteeksi vihollisilleni.
Auta minua rakastamaan vihollisiani ja kostamaan paha hyvällä. Suo, etten halveksisi ketään vaan rakastaisin kaikkia.
Auta minua tavoittelemaan elämässäni hyvää ja karttamaan pahaa, rakastamaan hyveitä ja hylkäämään vikojani.
Auta minua olemaan vastoinkäymisissä kärsivällinen, myötäkäymisissä tyytyväinen.
Hillitse kieleni ja aseta vartija huulilleni.
Suo minun polkea jalkoihini maailmallisia pyyteitä ja janota taivaallisia asioita.
Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Aamen.
Mikael Agricola (n. 1510-1557), Rukouskirja ”Jumalan aijnoan olcohon kijtos” 1543/1544, Kustantaja Kirkkohallitus, Keuruu 2007.
Kiitos Mika. Mielenkiintoinen rukous.
Jumalan tahdon mukainen kilvoittelu jatkuu koko elämän. Jumala uudistaa tahtonsa mukaan.
Juha Heinilä siis kun ns ”uskova” tekee syntiä niin vastuu ei olekkaan hänen vaan siinä ettei Jumala olekkaan ”uudistanut”???
Meillä on täydellisesti erilaiset uskon ajatukset, minä ajattelen että Jeesus parantaa ihmisen ja näin uskova saa voiman jolla elää Jeesuksen sanojen mukaan (ei pakosta vaan rakkaudesta käsin), sinulla taasen on toisinpäin, uskova ei voi itse päättää mitä tekee vaan Jumala tekee kaiken, olenko oikeassa?
Ari, et taida ymmärtää mitä kilvoittelu on. Väännät kaikki vinoon.
”Sinulla taasen on toisinpäin: uskova ei voi itse päättää, mitä tekee vaan Jumala tekee kaiken. Olenko oikeassa?” Et ole. Uskova on vastuussa teoistaan ja elämästään. Vajavaisena ihmisenä hän erehtyy usein ja harhautuu pois oikealta tieltä. Niinpä han tarvitsee Jumalan armoa ja ohjausta yhä uudestaan. Hän ei voi tuudittautua siihen, että olisi uskon saatuaan muuttunut virheettömäksi.
Ari
Sinulla on kummallinen kuvitelma, että vertausta käyttääseni sinun OMA RATKAISUSI viedä sinut jupiter-planeetalle, tai ainakin kuuhun saakka.
Jos sinun oma ratkaisusi ei riitä edes näin pitkälle, niin kuinka kummassa saatat olla niin itserakas, että kuvittelet sinun OMAN RATKAISUSI vievän sinut Jumalan taivaaseen asti.
Muista että kutsu ON JUMALAN.
Jeesuskin valitsi opetuslapsensa sen mukaan kuin HÄN ITSE VALITSI.
Jopa kerran hänen vuorelle mennessään sinne kutsumastaan väestä sanotaan että HÄN ITSE OLI NÄMÄ KUTSUNUT ELI VALINNUT itseään kuuntelemaan.
Kreikan sana jota tuossa yhteydessä käytetään sisältää tämän ajatuksen, että Jeesuksen kutsu oli samalla myös hänen valintansa.
προσκαλεῖται , proskaleitai, calls near
οὓς, hous, those whom
ἤθελεν, ēthelen, he wanted
Tässä siis ajatus on että hänen yhteyteensä kutsun saanut YHTEINEN KUULIJAJOUKKO, oli sellainen kuulijajoukko, joiden VALINNAN LÄSNÄOLIJAKSI OLI HÄN ITSE TEHNYT.
Suomennos 1776 sanoo tämän JEESUKSEN OMAN VALINNAN näin
”Ja hän astui ylös vuorelle ja kutsui tykönsä, jotka hän itse tahtoi, ja he tulivat hänen tykönsä.”
Ja jotta et ryhtyisi vänkäämään tätä lausetta vastaan viittaamalla juutalaisten helluntain jättisuuren väkijoukon keskellä saarnanneen juhlapuhujan apostoli Pietarin kehotukseen viitaten,
saanen kertoa sinulle että juuri samaa valittujen eli kutsun saneitten sanaa käytti Pietari juuri niissä jakeissa joihin kerta toisensa jälkeen viittaat.
ὅσους, hosous, as many as
ἂν, an – (partikkeli)
προσκαλέσηται, proskalesētai, shall call to Himself
Κύριος, Kyrios, the Lord,
ὁ, ho, the, (määrätty artikkeli)
Θεὸς, Theos, God
ἡμῶν. hēmōn, of us.
Tässä tuo lopun ilmaus YHTEISÖSTÄ, ”MEISTÄ”, ei ole mikä tahansa jengi, vaan siinä on viittaus Jumalan omien joukkoon eli KIRKKOON. Pietari ei puhu yksityishenkilönä, vaan koko yhteisön, koko Jumalan kansan nimissä.
Kutsujana eli valinnan tekijänä on JUMALA ITSE.
Usko ei myöskään ole vain jonkun pienen salaseuran juttu, vaan se on MONIEN ASIA. Samaisen liturgian yhteydessä (opetuslapset olivat KOOLLA, jae 2:1) mainittu kielilläpuhuminen viittaa evankeliumin viemiseen koko maailmaan kaikille maailman kielille. Tässä rakastamassasi Pietarin puheen yhteydessä mainitaan tämä koko maailmaa syleilevä MONTA -sana JUMALAN VALITSEMIEN joukon suuruudesta eli siis koko maailman lähetys sisältyy jo tähänkin.
Vuoden 1776 käännöksessä tästä käytetään KAIKKI -sanaa:
”Sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu, ja kaikille, jotka taampana ovat, kutka ikänä Herra meidän Jumalamme kutsuu.”
Kilvoittelu on taistelua syntejä vastaan. Niitä teemme ajatuksin, sanoin ja teoin, mutta myös laiminlyönnein. Meitä ei siis kutsuta vain välttämään pahan tekemistä, vaan tekemään parhaamme mukaan hyvää.
Ari , kerran kuulin tarinan kun mies oli laittanut kissan sarkasäkkiin ja vienyt veneellä sen selälle ja kivipainojen kanssa upottanut järven pohjaan ja se mies oli tullut järveltä ja mennyt kotiin niin se kissa oli istumassa kotona . Kuinka sitkeämmässä se synti on meissä kuin kissan henki ? Tiedätkö synti asuu meidän lihassa ja siksi tarvitsemme jatkuvasti kilvoitella jokapäivä syntiemme tunnustaen ja elää sanan osallisuudessa . Paavali myös kirjoittaa että kun palvelemme toisiamme niin emme täytä lihan himoa ( gal 5) . Jos emme tätä totuutta pysty käsittämään että olemme lihassa helvetin omia mutta Kristuksessa kuulumme hänelle ja saamme elää , niin uskomme ei ole Jumalan pojan uskoa vaan uskontoa jossa yritämme omin avuin ja unohtaen sen että siellä on täydellinen ja elävä Jumala joka on äärimmäinen vihassaan mutta myös äärimmäinen rakkaudessaan . Jumala on luvannut olla uskollinen ja vanhurskas kun me tunnustamme syntimme hänelle . On väärä seurakunta jos siellä ei Pyhä Henki saa osoittaa meille vanhurskautta synnintunnon kautta .
Kiitos keskustelusta! Hyvää juhannusta! 😊