Ja vaikka teemmekin tuon tuostakin syntiä emmekä suinkaan aina täytä velvollisuuttamme, voimme sentään aina turvautua syntien anteeksiantoon.

Martti Luther, Valitut Teokset III, s. 559, WSOY, 1959.

Meidän täytyy lujasti uskoa, että Kristus Jumalan Poika on puolellamme ja on ottanut kaikki syntimme päälleen ja on ikuinen syntiemme sovitus Jumalan Isän edessä.

Martti Luther, Valitut Teokset III, s. 392, WSOY, 1959, ote ns. Invocavit- viikon kuudennesta saarnasta, pidetty Wittenbergissä vuonna 1522.

Ahdistusten hyöty

Jos minun täytyisi elää vanhaksi, tahtoisin mielelläni kirjoittaa kirjan ahdistuksista. Sillä ilman niitä ei voi ymmärtää Raamattua eikä uskoa, ei Jumalan pelkoa eikä rakkautta. Niin, se, joka ei vielä koskaan ole ollut ahdistuksessa, ei myöskään voi tietää, mitä toivo on.

Martti Luther, Valitut Teokset III, s. 53, WSOY, 1983. Ote ns. Pöytäpuheista.

Elokuun 8:ntena päivänä 1538 olivat Luther ja hänen vaimonsa kuumeessa. Silloin Luther sanoi: ”Jumala on koetellut minua aika tavalla, ja minä olen ollut jopa kärsimätönkin, koska niin monet vaikeat sairaudet ovat uuvuttaneet minut. Mutta Jumala tietää paremmin kuin me, mitä hyötyä siitä on.” TR (Tischreden, Pöytäpuheet) 5, 6303. Valitut Teokset III, s. 559, WSOY, 1959.

Iloinen sydän näkee kaiken valoisana, mutta surullinen sydän näkee kaiken synkkänä.

TR, Tischreden, Martti Lutherin pöytäpuheet, 2, 2652. Valitut teokset III, s. 572, WSOY, 1959.

Muuan aatelinen, joka vihasi minua, sanoi minulle kerran: ”Oletteko te pyhä mies? Ystäväiseni, kun tulette taivaaseen, ette kai revi minulta silmiä päästä?” Minä vastasin: ”Saattaa käydä niin, junkkeri hyvä, että minä kyllä mielelläni pölyttäisin teitä perusteellisesti, mutta että minä en voi tavoittaa teitä sieltä, missä te olette.”

Martti Luther TR (Tischreden=Pöytäpuheet) 3, 3280. Valitut Teokset III, s. 561-562, WSOY, 1959.