Onko herätysliikkeet olleet vaikuttamassa nykyiseen kansankirkon tilanteeseen? 

Tunnustuskirjat ;

Kahdeksannen uskonkohdan on vastapuolemme hyväksynyt sellaisenaan. Siinä me tunnustamme, että teeskentelijöitä ja jumalattomia on kirkkoon sekoittuneina ja että sakramenteilla on tehonsa, vaikka jumalattomatkin papit niitä hoitaisivat, koska nämä toimivat Kristuksen sijassa eivätkä edusta itseään, tämän sanan mukaisesti: (Luuk. 10:16) ”Joka kuulee teitä, se kuulee minua.” Väärät opettajat sen sijaan on hylättävä, koska he eivät enää toimi Kristuksen (1 Joh. 2:18-23) sijaisina, vaan ovat antikristuksia. Kristuskin sanoo: ”Kavahtakaa vääriä profeettoja.” (Matt. 7:15) Ja Paavali sanoo: (Gal. 1:9) ”Jos joku julistaa toista evankeliumia, hän olkoon kirottu.”

Alusta tekstiä usein siterataan muttei loppuosaa kuule juuri ollenkaan , missä puhutaan harhaopettajista . Pietismi on synnyttänyt kirkkoa kirkon sisälle ja se on irrottautunut näkyvästä kirkosta . Kansankirkosta tullut suoja herätysliikkeille ja heille ei ole ollut merkittävää vaikka harhaopettajia on kansankirkossa , kun kokevat etteivät oikeastaan kuulu edes siihen kirkkoon . Kirkollinen luterilaisuus tunnustuskirjojen valossa  ei ole vallinnut herätysliikkeitä , voisi sanoa että kirkko-oppia ei juuri ole ollut , tunnustuskirjojen tarkoittamalla tavalla . Korostus on näkymättömässä kirkossa josta kaikki ovat kuulleet , mutta on päivänselvää että kirkolla on myös näkyvät tuntomerkit . Luther nimesi 7 merkkiä jotka on helppo johtaa Raamatusta . Puheet näkymättömästä kirkosta yksistään ovat apostolisen seurakunta mallin ymmärtämättömyyttä .

Sandell Halvar on pitänyt tästä aiheesta luennon ja hänen ajatuksiin  yhdyn tunnustuskirjojen tekstien valossa . 

 Opetuksessa on hyviä näkökulmia mm.  että ei ole vain sana ja sakramentit vaan pohja on että Srk on pyhien yhteisö . 

Alla linkki Halvar Sandellin opetukseen : Näkyvä kirkko .

72 KOMMENTIT

  1. Seurakunta on pyhä ( Luther) kiihkohenkienkin siinä hallitessa. Ehtona se, ettei sanaa ja sakramentteja kielletä. Siitä huolimatta vaikka siellä hallitsisi vastakristus, joka pyrkii ylpeänä tietysti Jumalan pyhäkköön. Vielä sanan saarna on kutenkin kuultavissa ja sakramentteja oikein jaetaan kansankirkossa.

    Samanmielisyyden vaatimus rajaa liiaksi kristillistä vapautta. Syvän hiljaisuuden vallitessa matalan kynnyksen jouluaaton hartaudessa kirkkoherran evankelinen saarna puhutteli syvästi kaikkia kuulijoita täydessä kirkossa. Se oli oma kokemukseni. Varmaan siksikin, kun maailman tilanne on niin epävarma.

    Olen Marko S. samaa mieltä kansankirkon linjan väännöstä mutta: Kun Lakeuden ristin urut pauhasivat virren 21 – Enkeli taivaan lausui näin – sen säkeistön 10 : ”Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa. Siit enkelitkin riemuiten veisaavat hälle kiitoksen – niin minua melkein huvitti: Kumpi tämän ottelun oikein voittaa Jumala vai hänen ylpeä vastustajansa?

    • Vai miten olisi Jumalan sanan esilläpitäminen keskellä meitä viinaan meneviä evl-kirkkoon kuuluvia seurakuntalaisia kauppakeskuksen kahvilassa ennen joulun lapsen syntymää?

    • Mistä koostuu oikea seurakunta, se on joka koostuu Jeesuksen opetuslapsista.

      Mistä tämän seurakunnan tunnistaa, keskinäisestä rakkaudesta!

      Joh. 13:35
      Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”

  2. En ehkä ymmärrä tuota mitä kosti kirjoittaa :
    Samanmielisyyden vaatimus rajaa liiaksi kristillistä vapautta.
    Kuka vaatii seurakunnassa samanmielisyyttä? Ulkopuolella on vaatijoita kenties , nään asian päinvastoin että vapaus on Kristuksessa seurakunnassa ja se yhdistää . Jos sanaa ei voi saarnata kuten kirjoitettu niin se ei ole vapautta vaan vapaudenriistoa siltä evankeliumilta joka tahtoo meidät vapauttaa . Ei Srk tahdo syntisiä pois ajaa vaan vapauttaa heidät synneistään ja siihen kykenee vain yksin Jumalan armo rakkaudessa . Jumala ei sulje ihmistä pois yhteydestään vaan ihminen itse .

  3. Ja kyllä sanaa voi ja tulee viedä missä ihmisiä on . Olin muutama kk sitten ravintolassa kuuntelemassa Nmb keikkaa lauantaina hetken aikaa ja vaikka kaikki laulut ei kovin kristillisiä niin osa selvästi julistaa Jeesusta ja se oli erikoinen fiilis kun kansa pyrkii lauantaina iloitsemaan elämästä ravintolassa ja siellä kuulee myös siitä pelastajasta joka antaa todellisena rakkauden ihmisen sisälle tyhjyyteen, niin katseista huomasi sen sana upposi vaikka se saattoi jollakin häiritä sitä maallista iloa . Aina on kysymys ihmisen tarpeesta löytää rauha sisälle ja rakkaus elämään . Sitä ihmiset janoaa ja etsivät monista paikoista ja usein myös ihmissuhteista . Ihmiset haaveilevat ja etsivät usein koko elämänsä ajan onnea , jota ei voi lopulta saavuttaa kuin Jumalan yhteydessä . Sellaisina meidän tulee nähdäkin muut että jokaisella on kaipaus tulla nähdyksi ja kuulluksi ja johdattaa ihmisiä elävän veden lähteille .

  4. Timo G. Ehkä en vain oikein pidä mistään sosiaalisesta kontrollista, koskee se sitten mitä järjestöä tahansa. Tosin en pidä myöskään kaikesta siitä kehityksestä, mitä evl-kirkossa tapahtuu. Ennemmin kuitenkin avara kuin sisään sulkeva, että alkaa happi loppua. Seurakunta on kuitenkin pyhä huolimatta kiihkohenkien pyrkimyksestä sitä hallita mikäli nuo kaksi ehtoa täyttyvät. Kuitenkin olen tekemisissä kolmeen eri herätysliikkeeseen kuuluvien kanssa mukaan luettuna LHPK.

  5. Kosti V ja Timo G. Tyypillisesti juuri kysymykset oikeasta seurakunnasta ja oikeista menettelytavoista ovat vaikeita. Vaikka Luther korosti, että hänet kirkonkiroukseen julistaneella katolisella kirkolla ovat oikeat sana ja sakramentit (sekä virka ja synninpäästö), hän ohjeisti kristittyjä pidättäytymään kirkollisesta yhteydestä harhaoppisten kanssa. Meidän tilanteessammehan on kysymys ennen kaikkea myös siitä, kenellä on arvovalta määritellä harhaoppi ja millä perusteilla.

    Vaikka tunnustus linjaa, että ”kirkossa saa käyttää hyväksi jumalattomien pappien palveluksia”, Luther ei kehottanut häneltä neuvoja kysyneitä käymään esimerkiksi reformoidun ehtoollisopin omaksuneiden pastoreiden ehtoollisella.

    Kuten tunnettua, tässä kohden kansankirkon sisällä vallitsee, sanotaanko nyt vähintäänkin epäselvä tilanne. Osa seurakuntalaisista on äänestänyt jaloillaan jäämällä pois esimerkiksi spn-vihkimisten kannattajiksi ja niitä suorittaneiden pappien ehtoollisilta sekä muutenkin sellaisten pappien palveluksista, joissa sananjulistus ei ole ollut kohdallaan. Tiedän seurakuntalaisia, jotka ovat jättäneet kotiseurakuntansa ehtoolliset väliin muun muassa erillispikarien ja naispuolisten ehtoollisavustajien vuoksi. Toiset taas vetävät – käytännön pakon edessä – rajan naispappien toimimiseen liturgina tai saarnaajana, mutta hyväksyvät ns. pitkin hampain nämä ehtoollisavustajina. Toisille naispappi ei käy lainkaan, mutta naispuoliset ehtoollisavustajat käyvät. Vain yksi asia lienee varmaa: pakkokeinojen käyttö kaikkien seurakuntalaisten saamiseksi samaan ehtoollispöytään kansankirkossa ”kirkon yhteisten päätösten ehdoilla” on tuomittu epäonnistumaan. Yksinkertaisesti siitä syystä, että kirkkokurista on luovuttu (kirkon viranhaltijoita lukuun ottamatta) ja uskonnonvapaus vallitsee.

    • Niin se vapaudenriisto toimii juuri heidän keskuudessa jotka kuuluttavat korkeaa kattoa ja leveitä seiniä . Oikean opin tunnistaa myös vapaudesta ja evankeliumia ei pitäisi rajoittaa . Kun on annettu periksi niin periksi antajat ovat nyt änkyröitä 😅. Jos tahdotaan olla moniääninen kirkko niin silloin pitäisi kirkon tiloja antaa auliisti käyttöön . En ole missään kokenut niin paljon ahdasmielisyyttä kuin kansankirkon osallisuudessa ja se ilmenee jos jotain muuta toimintaa haluaa kirkkoon kuin mitä siellä järjestetään . Kaikki se byrogratia ja kankeus ja Raamatun sanan selittely yhteiskunnan menolla on vastenmielistä . Ei harhaoppisuus ole vaikea määritellä jos uskomme tunnustusta. Ihmisten vastuulle jää luoda puitteet missä Jumala saa vapaudessa ja rakkaudessa toimia . Kun unohdamme sen meidän kaikkien tärkeimmän tarpeen elämäämme niin puheet kääntyy ihan toisaalle . Yhtenäisyyttä ei synny kansnakirkkoon kuten Marko kirjoitti , se on selvä . Lähinnä Sley:n linja näyttää mihin tilanteet johtaa . Pienemmät porukat olisi valmiita kenties hetikin irtautumaan . Myönnytykset ovat mahdottomia monen johtavan piispan ajatuksissa . On loukkaava julkisesti esittää lähetysjärjestön aseman poisottoa joka tehnyt entisestään haavoja suhteisiin . Valmistautumista irtautumiseen käydään ”varalta” vaikka tiedetään suunta . Tapio Luoman lausuntoja ja tuomiokapitulin päätöksiä odotellaan . Herätysliikepapit monet saavat palkkansa herätysliikkeiltä että tilanne on hyvin erilainen kuin aikanaan otetettiin pappisvihkimyksiä pois

    • Tuo 8 opinkohta jonka lainasin blogiin niin se on myös väärin puolusteltu , kun se kertoo Jumalan sanan lupauksista ei puolustuksena . Harhaoppi sana kuullostaa nykyihmisen korviin pahalta vaikka se on tarkoittaa suomeksi että ihmisen ajatukset tuodaan Jumalan sanan tilalle . Jos sana pidetään ehdottomana totuutena niin se vie vapauteen , mutta se sana on rakkauden evankeliumin kautta annettava ei lain kautta.laki tulee tulee saarnata erillään tietysti myös kuitenkaan sitä sotkematta evankeliumiin, kuitenkin Kristus tulee aina tulla kirkastetuksi saarnoissa . Muotoisuudet ja tavat on pitkälti vapaita vaikka ihmisten tottumukset pyrkivät niistä jopa rakentamaan oppia . Huonosti revitään irrallisia lauseita ilman kontekstia tunnustuksesta , kuten sana ja sakramentit jonka perusta on että kirkko on pyhien yhteisö jossa sana ja sakramentit oikein opetetaan ja jaetaan . Uskallusta tunnustaa ja julistaa että ihminen on samaan aikaan syntinen ja vanhurskas tulee saarnata ettei väärä pyhyyden määritelmä eroittele ihmisiä . Saarnattu sana ja opetus vie seurakuntalaisia lapseuteen ja armon osallisuudessa ei ole ristiriitoja ja tähän myös seurakunnan tulee kasvaa – minä olen se syntinen joka tarvitsen armoa on ensimmäinen lähtökohta kohdata muita .Jumalan sanan saarnalla on ihmeellinen vaikutus ja se muuttaa ihmisiä , se on suurin vaikutus muuttaa seurakuntaa

    • Marko S. Lieneekö Luther tarkoittanut lähinnä sitä, vaikka katolinen kirkko piti kiinni auktoriteetistaan, ulkoisesta rituaalista ja Raamatun mukaisista toimituksista, niin ne eivät ilman uskoa pelasta. Kirkko instituutiona voi myös estää armon vaikuttamisen mikäli ihmiset luottavat pelkästään rituaaleihin tai kirkolliseen valtaan.

      Kirkolliskokouksetkin voivat tietysti erehtyä tai sitten evl-kirkon ylimmän elimen päätös sivuuttamalla ajatellaan, että aika hoitaa. Miten lienee?

      Ymmärrän kyllä sen, ettei Luther suositellut kysymään neuvoja reformoiduilta papeilta. Tässä epäselvässä tilanteessa, missä evl-kirkko kieltämättä on täytyy kai opetella luovimisen taito. Totuus kuitenkin on, että on liian monta asiaa, jotka pitävät kiinni evl-kirkossa. Myös matala kynnys, kuten totesin. Olet oikeassa siinä, että pakkokeinot kansankirkossa ovat menneen talven lumia.

  6. Kostille , en ole kokenut lhpk mitään sosiaalista kontrollia koskaan ja se on jokaisen vapaus miten osallistuu , minua sitoo seurakuntaan oma syntisyys johon sillä on apu siihen . Nään sen myös kuulumisena perheeseen joilla samanlaisia pyrkimyksiä ja nään sen suurena vapautena ja etuoikeutena . Se on selvää ja tksinkertaista eikä tartte elää kiertolaisena eri paikoissa etsien ”ruokaa” ja uskon sen olevan myös Jumalan tahto ja siunaus elämään monella tavalla .

    • Monissa luterilaisissa yhdistyksissä sosiaalisen kontrollin paine on näkyvä. Luulen tämän johtuvan ohuesta syntikäsityksestä, mikä luterilaisuutta vaivaa. Tämä taas johtaa sosiaaliseen kontrolliin ja moralismiin. Nämä ovat tietysti pohdintoja joita mietin.

    • Totuus lienee, että kaikissa järjestöissä, yhdistyksissä ja kirkoissa on tietynlainen sosiaalisen kontrollin paine. Vahvempi tai heikompi. Se on havaittavissa enemmän tai vähemmän tietynlaisen hiljaisen ulossulkemisen kokemuksena. Sen vain aistii ellet ole samaa mieltä kuin muut.

      Mutta tästä olen samaa mieltä kuin Luther: ”Maailma on kuin juopunut talonpoika. Jos sen nostaa yhdeltä puolelta satulaan, se putoaa toiselta puolelta alas. Maailmaa ei voi auttaa, mihin ikinä ryhtyneekin. Se tahtoo olla paholaisen oma.”

      Kuten myös tästä. – Maailma villiintyy ennen Herran päivää!

      ”Uskollisten ja vilpittömien sanan palvelijoiden puutteesta Jumalan sana vähenee ja tulee suuri pimeys. Silloin koko maailma tulee villiksi, tavoittelee nautintoja ja alkaa elää häijysti mitään pelkäämättä. Ja sitten koittaa se päivä, jolloin ääni kajahtaa: Katso, ylkä saapuu. Sillä Jumala ei enää kestä pitempään.” Ken elää tulee tämän näkemään. Ennustaa ei toki kannata koska näin käy. Mitkä ovat aikain merkit?

  7. No jotenkin tunnistan herätysliike kristillisyydestä kokemuksien kautta mitä Sami kirjoitti. Se että toistetaan että ollaan syntisiä ei tarkoita todella sitä vaan se on helppo heittää kaiken selitykseksi . Ja on lukematon määrä tapoja ja tottumuksia jotka mielletään synniksi tai sopimattomaksi , joita raamattu ei kuvaa . Varmaan juuri tuo syntikäsityksen sisäistäminen on ongelma . Kun ollaan etäällä toisista niin ihmiset tahtoo olla tietysti parempia ja sulkeutuneimpia , yhteys tarvitsee turvallisen tilan ja hyväksytyksi tulemisen sellaisena kuin on ja lopulta olemme kaikki hyvin samanlaisia vaikka olemme joskus eriasioissa kompuroivia . Tekopyhyys on myrkkyä aidolle kristillisyydelle .

  8. Sisäinen kontrollin paine ? Mielenkiintoinen asia pohtia mitä se on kun en ole sitä kokenut , mutta uskon toki että joku voi näin tuntea . Toisaalta minua harmittaa jos ihmiset ei uskalla ilmaista omia mielipiteitä , kun vaan miettii mikä on oikea foorumi ja paikka niille . Etsiminen kuuluu elämään ja kristillisyyteen ja kysymykset niistä . Jeesus kysyi paljon ja taustalla oli varmaan saada meidät ajattelemaan asioita . Olemme tietysti menneisyyden tuotteita osin ja ne ohjaa meidän käytöstä eri tilanteissa . Uskon kuitenkin vahvasti että Jumalan sanan saarna laskee meiltä ”varustuksia” alas jonka takaa löytyy aina se ihminen joka tarvitsee Jumalaa . Papitkin varmaan toivovat että seurakuntalaiset voisivat lähestyen kommentoida ja kysyen asioita , koska opettaminen on annettu heille siksi päätehtäväksi . Kaiken voi hyljätä mutta ei Kristusta . Mielenkiintoista on mihin kansankirkon väki herätysliikkeineen matkaa armon vuonna 2026 .

  9. Kosti V. Kyse oli siis reformoidusta sakramenttiopista epäillyistä papeista ja heidän toimittamalleen ehtoolliselle osallistumisesta, ei neuvon kysymisestä.

    Ja jos kirkko instituutiona voi estää armon vaikuttamisen, eikö näin voi olla myös tämän päivän luterilaisessa kansankirkossa, tietenkin muutettavat muuttaen: Jos kotiseurakunnan alttarilta ei saa oikeaa ehtoollista eikä saarnatuolista puhdasta Jumalan sanaa, onko minun siitä huolimatta tyydyttävä siihen vai etsiydyttävä jonnekin muualle, missä näin ei ole?

    (Olen vähän sitä mieltä, että Lutherin kritiikki aikansa katolista kirkkoa kohtaan ei ihan ollut sellainen kuin annat ymmärtää, mutta ei siitä sen enempää).

    Bonhoeffer muuten taisi sanoa, että suurin osa sunnuntaiseen synnintunnustukseen osallistuvista kristityistä olisi kauhuissaan, jos heidän joukkoonsa yhtäkkiä ilmestyisi ”todellinen” syntinen… Kovin monella meistä taitaa olla suurempi tarve tehdä parannusta kirkon synneistä, tai oikeastaan kauhistella niitä, kuin tunnustaa ”Olen tehnyt syntiä omasta syystäni, omasta syystäni, omasta suuresta syystäni”.

  10. Kostin lainaukset lutherilta ovat ja jäävät puolitiehen. Häneltä puuttu patristinen isien kilvoitusopetus. Synti jää noiden muiden ominaisuudeksi vihollinen on aina jossain muualla, ulkona. Näistä saa sitten kudottua hyvää retoriikkaa. Tässä on syntikäsityksen juurisyy. Se on liian pinnallinen ja kapea.

    Toinen oja syntikäsityksessä on sitten vapaan tahdon uhraaminen saatanalle. Ihmisen perisynti ja periturmelus, jota kuvataan laajasti tunnustuskirjoissa adjektiiveilla. Kaikki mitä ihminen tekee on siksi lain tekoja. Näin pinnallinen syntikäsitys heijastuu kilvoituselämään. Liiallinen kilvoitus nähdään lain tekona. Tästä voisi esimerkkinä mainita nurja suhtautuminen luostareihin.

    No joo, tässä muutamia ajatuksia, noita voi työstää.

    • Luterilaista oppia usein tulkitaan armon kautta niin ettei kilvoitteluun tarvitse keskittyä . Se on eri asia mitä sillä tarkoitetaan . Rippi on keskeisimpiä asioita joka kuuluu kilvoitteluun, kun ihminen tahtoo mennä sieltä missä aita on matalin tai jopa missä se on kaatunut . Ajattelen kilvoittelua pitkälti omantunnon kautta joka osoittaa meille sen todellisen tilan kun olemme Jumalan puhuttelussa hänen sanansa edessä . Kysymys on siedämmekö syntiä omassa elämässä miten ja mitä tahdomme sille tehdä . Rippi antaa vapauden ja ilon sydämeen kuten Luther asiaa ilmaisee kutakuin . Emme voi paeta Jumalaa emmekä puolustella itseämme ja tämä vie väistämättä uskovaa välillä epätoivoon jos haluamme nähdä totuuden elämästämme . Kilvoittelu on siksi ennenkaikkea luovuttamista itsensä alastomana Jumalalle ja se on ihmiselle vaikeampaa kuin mikään teko jolla pyrkiä saavuttamaan Jumalan mielisuosio , sydämestä lopulta on kysymys . Usko on ojentatumista sinnepäin mistä Jumala todellisesti on . Olemme pelkureita ja selittelijöitä usein Jumalan edessä uskotellen aina seisovamme ja siksi voi ajatella että suunta on tärkeää elämässämme että Jumala saa rakkaudessa viedä meitä oikeaan suuntaan , pikkuhiljaa ja rakkaudessa . Kilvoittelu on valintoja myös elämässämme miten käytämme aikamme . Kaiken yläpuolella tulee olla tietoisuus että Jumala on kaikkivaltias , kaikki näkevä ja se että ilman häntä me emme voi mitään . Kilvoitteluun kuuluu rehellinen rukous siitä todellisuudesta missä elän ja olen . Ilman syntien tunnustamista ei ole todellista kilvoittelua . Lihanpyhyys kirjallisuus on tuottanut paljon väärää opetusta kilvoittelusta .

    • Timo, osaasto määritellä mitä on lihan pyhyys? Onko sinulla jokin esimerrki mielessä tai jokin kirja joka valottaisi mistä on kysymys.

      Ortodoksi teologiassa koko ruumis, minuus pyhittyy ja kirkastuu ja palaa prosessinomaisesti alkukuvaan.

Timo Gummerus
Timo Gummerus
Armahdettu syntinen , luterilainen