Kuka on normaali tai ketä sellaisena voidaan pitää? Tämä sana käsitteenä on hyvin venyvä ja tulkinnanvarainen. Jotakin juoppoa ja irstailijaakin voidaan hyvinkin pitää normaalina, kunhan ei vaan joudu virkavallan kanssa tekemisiin rikoksista. Tai onko jo rikollisuuskin esim. huijaaminen ja varastaminen normaalina pidettyä käytöstä? Myös esim. paljoa kiroilua ajatellaan usein tavalliseksi käytökseksi, vaikka se kertoo ihmisen jumalattomuudesta.

Mutta syntiä ja syntielämää kristitty ei voi pitää normaalina ja hyväksyttävänä. Paavali varoittaa epäuskoisten ihmisten tavoin vaeltamisesta. ”Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?” (1. Kor. 3:3).

”Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.” (Joh. 3:6). Ihminen on Jumalasta syntynyt, kun hän on kastettu ja uskoo Jeesukseen. (Mark. 16:16). Lihaksi sanotaan ihmisen turmeltunutta luontoa. Jeesus sanoo: ”Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko.” (Matt. 26:41, Mark. 14:38). Uskovainen joutuu siis taistelemaan syntiä vastaan, tunnustamaan sen ja elämään jokapäiväisessä parannuksessa.

Luther selittää tätä jokapäiväistä parannusta: ”Meidän on lopuksi tiedettävä, mitä kastaminen merkitsee ja miksi Jumala on määrännyt siihen sakramenttiin, jossa meidät aluksi otetaan kristikunnan yhteyteen, juuri tällaisen ulkonaisen merkin ja menettelyn. Kasteessa tehdään eli menetellään näin: meidät upotetaan veteen niin, että se peittää meidät kokonaan, ja sitten meidät nostetaan sieltä ylös. Nämä kaksi tilaa, veden alle uppoaminen ja sieltä ylösnouseminen, osoittavat, mitä kasteessa tapahtuu ja mitä se vaikuttaa. Juuri siinä vanha ihminen surmataan ja sen jälkeen nousee ylös uusi ihminen. Näiden kahden tapahtuman on jatkuttava meissä läpi koko elämämme. Eihän kristillinen elämä oikeastaan mitään muuta olekaan kuin yhtä jokapäiväistä kastetta, joka on kerran alkanut ja jatkuu alati. Sillä kaikkea sitä, mikä kuuluu vanhaan ihmiseen, täytyy lakkaamatta perata pois, ja tilalle on saatava sitä, mikä kuuluu uuteen ihmiseen. Mikä sitten on vanha ihminen? Se on itsekäs minämme, jonka olemme perineet Aadamilta. Se on täynnä vihaa, kiivautta, kateutta, siveettömyyttä, ahneutta, laiskuutta, ylpeyttä ja ennen kaikkea epäuskoa. Sen täyttävät kaikenlaiset paheet, eikä siinä ole luonnostaan mitään hyvää. Mutta kun olemme päässeet Kristuksen valtakuntaan, tuon kaiken pitää joka päivä vähentyä, niin että ajan mittaan tulemme yhä lempeämmiksi, kärsivällisimmiksi ja sovinnollisemmiksi sekä teemme ahneudesta, vihasta, kateudesta ja ylpeydestä yhä selvemmän pesäeron.” (Tunnustuskirjat, Iso katekismus, kaste). Kasteessa riittää siis oppimista koko elämän ajaksi.

Normaali käsitteestä voisi sanoa, että maailman ihmiset usein pitävät Jeesukseen uskomista epänormaalina ja jopa sairautena. Tai uskoa kyllä voi, jos pitää sen omana asiana ja tietonaan. Ja liian jyrkkä ei saa olla, täytyyhän elämästä kaikin tavoin nauttia, sanotaan.

Maailman ihmiset voivat jopa sanoa matkalla olon olevan tärkeämpää kuin perille pääsy. Mutta uskovaisella tavoite ei ole tämä elämä, vaan iankaikkinen elämä. Jeesus on verellään ja uhrillaan avannut tien taivaaseen. Jeesus rakastaa sinua ja minua! ”Niinkuin Isä on minua rakastanut, niin minäkin olen rakastanut teitä; pysykää minun rakkaudessani.” (Joh. 15:9). Hän on sovittanut, maksanut, pois ottanut ja antanut anteeksi koko maailman synnit. (1. Joh. 2:2, 12, 1. Joh. 3:5, 2. Kor. 5:15, 19, Joh. 1:9, 29, Jes. 40:1-2 Biblia, Room. 5:18 Biblia, Room. 3:24, Room. 4:25, Room. 5:6, 9, Room. 6:7 ja 2. Kor. 5:14, Jes. 60:1-3 Biblia, 3: Moos. 16:22, 30, Dan. 9:24, Sak. 3:9, Ef. 1:7, Kol. 1:14, 20, 1. Tim. 2:6, Ilm. 1:5, 5:9, Hebr. 1:3, 9:26). Luottakaamme ja turvatkaamme tähän totuuteen!

Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa on äärettömän suuri ja ylenpalttinen. Jumalan viha on nyt leppynyt ja se on muuttunut ja kääntynyt palavaksi rakkaudeksi kaikkia kohtaan. (Joh. 3:16-17, Joh. 12:47). Jeesus kärsi rangaistuksen meidän kaikkien puolestamme ja edestämme. (Jes. 53:5). Siksi meidän ei tarvitse enää kärsiä helvetin rangaistusta, kun uskomme ja pitäydymme Jeesukseen. Parhaat päivät ovat edessämme! Kaikki kyyneleet pyyhitään kerran pois. Jeesus on avannut taivaan oven, eikä kukaan voi sitä sulkea. (Ilm. 3:8).

Käsite normaali on läheistä sukua yleiselle mielipiteelle:

Karmelinvuorella Elia kääntyi kansan puoleen ja sanoi: ”Kuinka kauan te horjutte puolelta toiselle?” 1. Kun. 18:21

Tahtoisimme palvella kahta herraa, maailmaa ja Jumalaa. Kirkoille kiusaus on todellinen. Kumarretaan nimellisille jäsenille ja yleiselle mielipiteelle. Samalla selkä kääntyy Herran omille, jotka tarvitsevat oikeita paimenia ja suunnan näyttäjiä.

Juha Vähäsarja, Jumalan kämmenellä, s. 89, Symbolum Oy, 2024.

Rakas taivaallinen Isämme, auta meitä Pyhän Henkesi voimalla käsittämään sitä suurta armoa ja laupeuttasi, jota olet meille osoittanut Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa, sinun nimesi kunniaksi. Aamen.

Kristus ja Hänen uskova seurakuntansa, s. 157, Evankelisluterilainen Todistajaseura, 2005.

Mika Rantanen