Juutalaiset eivät tee lähetystyötä, koska heidän mukaansa Jumala voidaan löytää myös muissa uskonnoissa. Juutalaisuudessa on luotu aivan oma tie ei-juutalaisille päästä tuonpuoleisuuteen eli tulevaan elämään Taivaassa.
Keitä ovat nämä vanhurskaat ei-juutalaiset?
Noachides (tai Nooan jälkeläiset, hepreaksi Bnei Noach) viittaa ei-juutalaisiin henkilöihin, jotka noudattavat juutalaisen perinteen mukaisia seitsemää Nooan lakia. Juutalaisuudessa katsotaan, että nämä lait ovat Jumalan antama yleismaailmallinen moraalikoodi, joka koskee koko ihmiskuntaa Nooan liiton kautta.
Seitsemän Nooan lakia ovat:
Kielto palvoa epäjumalia: Tulee tunnustaa yksi Jumala eikä harjoittaa epäjumalanpalvelusta.
Kielto kiroilla Jumalaa: Jumalan nimeä tai olemusta ei saa häväistä.
Kielto murhata: Ihmiselämän kunnioittaminen ja suojelu.
Kielto syyllistyä seksuaaliseen moraalittomuuteen: Koskee aviorikosta, insestiä ja muita kiellettyjä suhteita.
Kielto varastaa: Toisen omaisuutta on kunnioitettava, eikä saa ryöstää tai huijata.
Kielto syödä elävän eläimen lihaa: Osoittaa kunnioitusta eläinten elämää kohtaan ja kieltää julmuuden niitä kohtaan.
Velvollisuus perustaa oikeusjärjestelmä: Yhteiskunnan tulee luoda oikeudenmukaiset lait ja tuomioistuimet näiden käskyjen noudattamisen valvomiseksi.Juutalaisen lain mukaan ei-juutalaisen, joka noudattaa näitä lakeja (ja tunnustaa niiden tulevan Jumalalta), katsotaan olevan ”vanhurskas ei-juutalainen” (engl. righteous Gentile), ja hän ansaitsee paikan tulevassa maailmassa. Noachides-liike on nykyään pieni, mutta kasvava uskonnollinen liike, jolla on kannattajia maailmanlaajuisesti.
Lähde: Google AI
Tässä sitä ollaan – taas jälleen kerran: Israel-kysymyksen ääressä. Ikään kuin uskomme kallein asia ei olisi Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen (sekä tässä lapseudessa säilyminen) vaan oikea ymmärrys Israelista ja juutalaisista sekä sen suhteesta kristillisyyteen.
Pasi T:lle vain sellainen näkökulma, että ”Nooan lait” kuulostavat meistä avarilta ja armollisilta. Lähemmin mietittynä nuo ”Nooan lait” taitavat rajata pelastuksen ehdot varsin tiukasti ellei sitten tarkoiteta, että jonkin näistä ehdoista täyttäminen riittää:
Ulkopuolella ovat ateistit, joiden mukaan Jumalaa ei ole. Ulkopuolella ovat hindut, joilla on lukematon määrä jumalia.
Ulkopuolella ovat kiroilijat. Taitaa tulla lähelle eräiden länsimaiden uskontoa sananvapauden nimissä rienaavia pilapiirtäjiä.
Ulkopuolella ovat murhaajat. Koskeeko tämä vaikkapa abortin tehneitä? Toorahan kieltää abortin.
Ulkopuolella ovat varkaat ja huijarit. – Ok.
Ulkopuolella ovat haureelliset. Ok, mutta eivätkö Tooran mukaan tähän syntiin syyllisty kaikki seksipalvelujen ostajat, homoseksin harjoittajat, polyamoriset ja niin edelleen. Ei kuulosta kovin suvaitsevalta länsimaisen liberalismin näkökulmasta.
Elävät eläimet. Ok, mutta pitänee tarkemmin määritellä se, miten tämä ”elävä eläin” määritellään. Tarkoitetaanko tässä kosher-teurastusta ja Mooseksen lain sallittuja ja kiellettyjä eläimiä. Eräät viime kesän rippikoululaiset ovat ahtaalla (ne, jotka söivät elävän sammakon ja lähetettiin ”maitojunalla” kotiin). Samoin kiinalaiset, jotka pitävät ruokalajista nimeltä ”kolmen vinkaisun rotta”. Äkkipäätä arvioiden valtaosa ihmiskunnasta elää tavalla, joka ei noudata ”Nooan lakeja”.
Oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen. Kannatettava projekti uskonnosta ja uskonnottomuudesta riippumatta. Mutta – miten oikeudenmukaisuus määritellään ja normitetaan?
Mikä olennainen ero tässä muka on vaikkapa juutalaiskristityn Paavalin synkähköön opetukseen psalmien pohjalta: ”Kaikki ovat syntiä tehneet ja vailla Jumalan kirkkautta” tai Luukkaan välittämään paavalilaiseen pelastusoppiin: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi”.
Tietenkin hyvä osa tulevassa elämässä perustuu tässä noakismissa monoteismin tunnustamisesta seuraaviin tekoihin. Jotka tietysti ovat ihan hyviä elämänohjeita, joissa kristittykin kilvoittelee. Mutta tuntuu aika oudolta, että ensin riekaloidaan radikaalieksegetiikan keinoin Uusi testamentti ja uudistetaan kristilliset uskonkappaleet sen mukaisesti tulkiten. Sitten syntynyt tyhjiö täytetään vanhatestamentillisella teko-opilla, joka useammassa kohdassa on ristiriidassa modernin maailman kanssa.
Niin – ja miten tulee toimia sen, joka huomaa rikkoneensa lait ja katuu sitä? Arvaan vastauksen aikaisempien blogitekstien perusteella.
Minä en osaa vastata sinun hyviin kysymyksiisi, koska en ole juutalainen, mutta voin kysyä asioita verkostoni juutalaisilta teologeilta. Minulle tärkeintä oli kertoa, että juutalaisuus tuntee tien tuonpuoleisuuteen myös ei-juutalaisille ja silloin puhutaan tästä Nooan liikkeestä. Sen suosio kasvaa maailmalla. Heidän uskonsa ydin on usko yhteen Jumalan ja Nooan 7 elämänohjeen noudattaminen.
Näin on. Nooan liikek eli lupaa pelastusta kaikille. Heillä on oma tiensä ei-juutalaisille ja siihen kuuluvat tiety vaatimukset: Usko yhteen Jumalaan ja eettisten elämänohjeiden noudattaminen. Ainakin se kuullostaa aika oikeudenmukaiselta. Elämässä on tietys säännöt ja lait ja niitä tosiaan pitää myös noudattaa omaksi parhaaksi ja yhteiseksi hyväksi. Muuta en tiedä tuosta liikkeestä.
Voi vain todeta:
Monenlaisa on näkemyksiä. Millä perusteella niistä jokin on se oikea?
Uskoakseni suurin osa ihmisistä uskoo, että olisi hyvää jos tehtäisiin (vain) hyvää. Ja uskoakseni merkittävä osa ihmisistä uskoo, että kaikki elämämme ei pääty biologiseen kuolkemaan.
Mitä se ”hyvä” on, mistä se on peräisin, mistä sen erottaa tai tunnistaa; ja mistä tietää, että itse tekee hyvää – tarpeeksi, että voi sanoa tekevänsä ”hyvää” (enemmän kuin pahaa) – tai että ei jätä liian paljon hyvää tekemättä, vaikka voisikin tehdä enemmän hyvää? Ja mitä on tuo ”tuonpuoleinen” ja mistä tietää, ettei se ole vain omaa kuvitelmaa tai toivetta? Miksi hakea vastausta vain juutalaisuudesta, jos kritsinuskossa (mukamas) on ”omittu” pakanoilta osa heidän uskonnoistaan?
Klassisella kritinuskolla on siihen vastaus.
Kun ihminen muokkaaa pyhiä tekstejä, se tapahtuu aina yksinkertaisemmasta näkemyksestä monimutkaisempaan ja vaikeampaan selitykseen. Näin on käynyt kirkossa minun mielestäni, mutta on oikein olla myös eri mieltä. Minä en totuutta omista enkä sitä voi todistaa. Minulla on minun oma käsitykseni ja pyrkimykseni historialliseen totuuteen Jumalasta ja Jeesuksesta.
Klassinen kristinusko on yksi vaihtoehto ja sellaisenaan aivan hyvä, mutta tutkimuksen valossa näyttää kuitenkin siltä, että se on enemmänkin kirkon oma tuote kuin historiallisen Jeesuksen sanoma ja opetus. Jos haluaa pitää klassiesta kristinuskosta kiiinni, sitten pitää tehdä niin. Totuus kyllä paljastetaan kyllä aikanaan kaikille.
Totuuden tunnistat järkevyydestä ja rakkaudesta. Kaikki on armoa. Jumala tuomitsee ihmisen viimeisellä tuomiolla ja hän tuntee ihmisen perinpohjin, koska on luonut meidät. Luota oikean Jumalan hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Saat ansiosi mukaan rehellisesti ja oikeutetusti. Oikea Jumala ei tee vääryyttä kenellekään.
Ihmiselle riittää, että oikea Jumala on ja että hän on hyvä ja että meidän ihmisten kuuluu noudattaa Hänen tahtoaan tässä elämässä. Oike Jumala antaa katuvalle synnit anteeksi ja lahjoittaa ikuisen elämän uskovalle. Tärkeintä ei olla oikeassa eikä olla täydellinen , vaan elää uskossa, toivossa ja rakkaudessa ja pyrkiä hyvyyteen. Jumalalle on tärkeämpää se, että ihminen pyrkii elämässään hyvyyteen ja rakkauteen kuin että saa aikaan jotain suurta ja tekee paljon hyviä yksittäisiä asioita.
Pasi T. Näytät suosittelevan lähinnä Platonin oppia hyveestä: pyri hyvyyteen ja suuntaa rakkautesi kohti korkeampaa hyvää niin ihmisestä tulee hyvä, lyhyesti todettuna. Kirjoitat myös: ”Luota oikean Jumalan hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Saat ansiosi mukaan rehellisesti ja oikeutetusti.” Mikäli Jumala tekisi näin, löytäisimme kaikki itsemme sieltä mihin kukaan meistä ei halua mennä.
Mistä tuon selittämäsi, Pasi hyvä, tiedettään olevan totta? Ja mitä tuo ihan käytännössä tarkoittaa? Onko hyvyys sitä, mitä kukin itse hyvyydeksi ja oikeaksi ajattelee? Näkemykset siitä vaihtelevat, kansankirkkommekin sisällä.
Olet perustellut näkemystäsi juutaliasuuden pohjalta. Millä perusteella juuri juutalaisten ja ”Nooan jälkeläiset” olisivat olleet oikeassa. Jotkuthan näkevät juutalaisen yksijumalaisuuden olevan myöhäisempi vaihe ”alkujuutalaisuuteen” nähden, Babylonialaisaikakauden tulos. Mikä ja millainen on tuo yksi ainoa jumala, ja onko se oikea vai vain mielikuvituksemme tai toiveidemme/pelkojemme tulos, jollainen mielikuvitus kuitenkin meille antaisi ”voiman” tehdä ja tietää, mitä on ”oikein” omasta mielestämme tai joidenkin toisten ”ujuttamien” arvonäkökulmien mukaisesti – tai niistä huolimatta?
Miksi hyvyyteen ja oikeaan toimintaan pitäytyminen olisi vain ja ainoastaan kristinuskoa? Siihenhän käsittääkseni muslimitkin omalla tavallaan ja ymmärryksellään pyrkivät. Ja samoin kai hindulaisetkin ja budhalaiset, taolaiset, shintolaiset ym., vaikka heidän tapansa poikkeaakin kristillisestä ymmärryksestä ja he uskovat jumalasta tai jumalista eri tavoin.
Hyvyyteen ja oikeaan pyrkimisen ”vaatiminen” lienee varsin yleistä ihmisyhteisöissä. Siinä epäonnistuminen tosin taitaa olla vielä yleisempää ihmisten keskuudessa, jos uskaltavat rehelliesti itseään, tekojaan ja tekemättömyyksiään tarkastella. Ihmisille on myös lajityypillistä itsepetostaipumus: halu nähdä itsensä parempana kuin mitä oikeasti on. Millä perusteella valittu jumalakäsitys sisältäisi sellaisen totuuden, että pahat teot voisi saada anteeksi? Vai hyvitetyksikö vain, kunhan yrittää riittävästi?
Yhdyn Kosti V:n ja Jukka M:n ajatuksiin. Sellainen huomio muuten vielä, että puhe ”taivaasta” ylhäällä ja ”helvetistä” alhaalla on aika pitkälle kansanomainen (ja toki eräistä Raamatun teksteistä johdettu) käsitys. Me kristitytkin ”odotamme tulevan maailman elämää”. Ihan tuon konstantinolaiseksi kirkkopolitiikaksi väärin ymmärretyn Nikean – Konstantinopolin uskontunnustuksen mukaan.
Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä? Miika 6:8. Tämän varmaan Pasi Toivonenkin hyväksyy. Ja juutalaisetkin.
Pasin ja meidän kaikkien on hyvä muistaa, että ensimmäiset Kristityt olivat Juutalaisia, kuten myös Paavali.
Toivosen Pasi yrittää etsiä aitoa Kristinuskoa omien päätelmiensä kautta, mutta kuten tunnettua, Jumala on Itse asettanut vain yhden Tien, joka kulkee Jeesuksen Kristuksen sovitustyön ja Jumalan asettaman Lunastuksen kautta. Usko Jumalaan ja tee hyvää, ei riitä
”Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.
Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta. Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.” Room.3:19-28
Ei ihminen ole sovittamassa yhtään mitään itse. Oikea Jumala antaa synnit anteeksi katuvalle eikä hän tarvitse tähän mitään pakanallisia ihmisuhreja. Ei tarvittu myöskään juutalaisudessa. Hesekiel 18. Lue se ajatuksella. Hesekiel kirjoittaa selvästi, että ihminen osa on uskoa ja tehdä hyvää. Se riittää. Kristinusko perustuu Paavalin seuraamiseen ja hänen oeptuksiinsa. Ok. Kirkko voi tehdä niin, mutta tämä ei ollut Jeesus Nasaretilaisen tie. Paavali keksi ajatuksen sovituksesta ja lunastuksesta antiikin mytologioiden pohjalta. Kukaan ei sellaista opettanut ennen häntä.
Pasin ja meidän kaikkien on hyvä muistaa, että ensimmäiset Kristityt olivat Juutalaisia, kuten myös Paavali.
Toivosen Pasi yrittää etsiä aitoa Kristinuskoa omien päätelmiensä kautta, mutta kuten tunnettua, Jumala on Itse asettanut vain yhden Tien, joka kulkee Jeesuksen Kristuksen sovitustyön ja Jumalan asettaman Lunastuksen kautta.
Usko Jumalaan ja tee hyvää, ei riitä, koska ihminen on myyty synnin ja kuoleman alle, ihminen ei voi itse sovittaa syntiä. Ihminen tarvitsee Jumalan pelastajaksi, ja tämän Pelastuksen ja sovituksen Jumala on määrännyt tulevan ihmiselle Poikansa veren kautta. Tämä sovitus luetaan ihmiselle Vanhurskaudeksi, yksin Jumalan Pojan Uskon kautta, ilman ihmisen omia tekoja. Tämän on Juutalaiset Apostolit julistaneet meille alusta asti Kristuksen Evankeliumina, kuten Paavali seuraavassa.
”Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto. Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta. Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.” Room.3:19-28
Kyllä ja juuri siksi nämä ensimmäiset juutalaiset kristityt ipettivat uskoa yhteen Jumalaan ja hyvän tekemistä tai Taivaallisen Isän opetusten noudattamista Matteuksen tavoin. Paavali keksi ajatuksen sovituksesta ja ihmisuhreista siinä. Paavalin uskottavuus rapisee kun hän ei edes tunne juutalaisuuden vaatimuksia Messiaalle. Nämä vaatimukset olivat vanhoja eikä niistä ole ollut juutalaisuudessa kiistaa koskaan. On myös huomata, että Paavalin kirjeet eivät olleet kaikki Paavalin kirjeitä. Kirkko muokkasi Paavalin kirjeitä oman mielensä mukaan ja laittoi niitä Paavalin nimiin saadakseen tunnustusta paremmin. Aika epäreilua taas tuollainen touhu ja myöhempien sukupolvien harhaan johtamista.
Markuksen evankeliumi:
10:45 Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen (KR 1992 kaikkien) edestä. Ks. myös Matt. 20:28.
Daniel:
7:13 Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.
Pasi T. Toteat, että Paavali keksi ajatuksen sovituksesta. Me toki tiedämme sen, että juutalaiset viettävät Yom Kippuria: Sovituksen päivää. Sillä sinä päivänä toimitetaan teille sovitus, että teidät puhdistettaisiin; kaikista synneistänne te tulette puhtaiksi Herran edessä.”
(3.Moos. 16:29–30)
Kun roomalaiset valtasivat maan suurella neuvostolla, sanhedrinilla oli vielä oikeus langettaa kuolemantuomio mutta Jeesuksen tapauksessa se oli heiltä otettu pois, kuten Joh. 18:31 toteaa: ”Meillä ei ole lupa ketään tappaa.” Kansallisen itsehallinto-oikeuden menettäminen ja tuomiovallan rajoittaminen oli heille hirvittävä onnettomuus. Miksi?
Rabbi Rahmon sanoo siitä: Kun sanhedrinin jäsenet havaitsivat heiltä riistetyn oikeuden hallita elämää ja kuolemaa, yleinen tyrmistys valtasi heidät. He peittivät päänsä tuhalla ja ruumiinsa säkkikankailla huutaen: ”voi meitä, Juudan valtikka on poistettu eikä messias ole vielä tullut.” Messiaan olisi siis pitänyt jo saapua. Mutta heidän silmänsä olivat suljetut.
Mitä tästä sanoo Sakarja? ”Ja minä otan pois tämän maan pahat teot yhtenä päivänä.” (3:9) Menettivätkö juutalaisten uhrit sitten voimansa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä? Mishna Sanhedrin ja myös Avoda Zara kertovat molemmat: ”40 vuotta ennen temppelin tuhoa uhrit ovat kadottaneet voimansa ja kaikkein pyhimmän ovet ovat avautuneet itsestään.” Talmudin Masechet Joma kertoo saman ja vielä sen, että myös temppelin läntinen lamppu sammui. Myös Josefus kirjoittaa ihmeestä joka koski raskasta itäistä rautasalvoin suljettua rautaporttia, joka aukeni keskellä yötä itsestään.
Rabbi Johanan Ben Zakkai nuhteli niitä sanoen: ”Temppeli, temppeli miksi murehdit: ”minä tiedän sinusta, että sinut tullaan tuhoamaan. Onhan jo profeetta Sakarja ennustanut sinusta: ”avaos Libanon ovesi, että tuli soisi sinun seetrisi.”
Sekä Matteus, Markus ja Luukas kertovat, että temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti Jeesuksen kuolinhetkellä. Näin hän sovitti syntimme yhtenä päivänä, kuten Sakarja siitä ennusti.
Taisi jopa Heikki Räisnen olla sitä mieltä, että juutalaisuudessa oli armokäsitys. Ja kyllähän se Vanhan Testamentin lukijallekin selviää, jos ei sitten ala pitämään kaikkea ”sopivaa” vääristeltynä tekstinä. Tai valikoi ”sopivia” katkelsia argumettiensa pohjaksi.
Paavali keksi ajatuksen syntien sovittamisesta ihmisuhrin avulla kirkossa. Juutalaiset eivät tunteneet ihmisuhreja syntien sovittamiseen, mutta antiikin mytologioissa ja uskonnoissa tunnettiin myls ihmisuhrit, jotka Paavali sitten yhdisti myös kristilliseen perimätietoon. Näin pakanalliset opit ja ideat pääsivät osaksi kristinuskoa Paavalin kautta.
En ole missään kieltänyt, etteikö juutalaiset opettaisi myös sovituksesta tai syntien anteeksiannnosta. Totta kai myös juutalaisten Jumala on armollinen ja antaa synnit anteeksi katuvalle. Lue Hesekiel 18. Annan jokaisen juutalaisuutta tai islamia koskevan viestini ennakkoon tarkastukseen kyseisten uskontojen teologeille.
Pasi T. Otan tähän yhden kohdan Toorasta (5Moos30:11-14), jota Paavali lainaa (Room10:6-8). Juutalaisten mielestä Paavali vääristelee tulkitessaan tuota kohtaa, kun heille vanhurskaus perustuu Jumalan käskyjen noudattamiseen eikä siihen, että tarvitsemme jonkun tuomaan vanhurskauden meille sekä taivaasta että syvyyksistä ja tuo joku on Paavalin julistama Kristus. Tässä tämä ristiriita on ollut Paavalin osalta siitä lähtien, kun hän julisti Jeesusta juutalaisille. Toki voit kysyä tätä myös heiltä. Laki saa aikaan katumuksen, mutta se ei pelasta.
(5Moos30:11-14) ”Tämä laki, jonka minä teille nyt annan, ei ole liian vaikea, ei etäinen eikä salattu. Se ei ole taivaassa, niin että joutuisitte sanomaan: ’Kuka nousee meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen ja ilmoittaa sen meille, jotta voisimme sitä noudattaa?’ Se ei myöskään ole meren takana, niin että joutuisitte sanomaan: ’Kuka käy hakemassa sen meren takaa ja ilmoittaa sen meille, jotta voisimme sitä noudattaa?’ Se on aivan teidän lähellänne, teidän suussanne ja sydämessänne, valmiina noudatettavaksi.
Paavalin kirje Roomalaisille. (Room10:6-8) ”Mutta uskon vanhurskaus puhuu näin: ”Älä kysy sydämessäsi: Kuka voi nousta taivaaseen? – nimittäin tuomaan Kristusta maan päälle – tai: Kuka voi laskeutua syvyyksiin?» – nimittäin noutamaan Kristusta ylös kuolleista. Mitä siis on sanottu? – Sana on lähellä sinua, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, nimittäin se uskon sana, jota me julistamme.” (Room10:6-8).
Latinalainen sovitusoppi, viktoriaaninen sovitusoppi tai humaaninen sovistusoppi eli Abelarduksen sovistusoppi ovat syvällisiä kirkon tekemiä uskon tulkintoja. Ok. Erilaiset evankeliumit todistavat, että kirkko muokkasi hyvin vapaasti Jeesuksen sanoja ja teki jo alusta saakka omia tulkintojaan. Tämän jälkeen herää kysymys, mitä kaikkea kirkko muokkasi ja muutti. Mikä on kirkon myöhempää lisäystä ja mikä ei? Siinäpä se historiallisen Jeesuksen arvoitus ja ongelma on.
Syvällisen tutkimuksen jälkeen moni tutkija päätyy siihen, että Ristin tapahtumat lisättiin pienessä tai suuressa määrin myöhemmin perimätietoon Jeesuksesta. Sovitusoppi oli Paavalin keksintö. Oikea Jumala voi antaa anteeksi ja antaakin synnit anteeksi ilman uhreja, verenvuodatusta tai ainakaan Jumalan tappamista Ristillä. Tämä perustava oivallus puuttui kirkolta, kun he päättivät yhdistää antiikin ihmisuhriajattelun Jeesukseen. Juutalaisuus ei ihmisuhreja syntien sovituksena tunne eikä historiallinen Jeesus sellaista koskaan opettanut oikeasti.
Kuten 3Moos17:11 toteaa: ”Veressä on elävän olennon elämänvoima. Minä itse olen määrännyt, että veri on tuotava alttarille teidän puolestanne tapahtuvaa sovitusta varten, sillä veressä oleva elämänvoima tuottaa sovituksen.
Juutalaisella sivustolla https://www.jewfaq.org/sacrifices_and_offerings todetaan edellisestä näin:3. Mooseksen kirjan 17:10-12 voisi muotoilla ”Älä syö verta, koska verta käytetään sovitusrituaaleissa; siksi älä syö verta.”
Heb9:22 liittyy edelliseen Tooran tekstiin: ”Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta.” Sekä VT, että UT antavat siis ymmärtää, ettei sovitus ole mahdollinen ilman uhria.
Danielin kirja 9 ennustaa messiaan saatua surmansa kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki. Temppelin uhrit menettivät voimansa ja Tiitus valloitti ja hävitti Jerusalemin ja temppelin vuonna 70 jKr, ja uhraaminen loppui. Jom Kippur -jumalanpalvelus sisältää syvän muiston temppelipalveluksesta, suree sen menetystä ja kaipaa sen palauttamista, että uhraaminen voisi jatkua.
Kuten edellä totesin, kun sanhedrinin jäsenet havaitsivat heiltä riistetyn oikeuden hallita elämää ja kuolemaa, yleinen tyrmistys valtasi heidät. He peittivät päänsä tuhalla ja ruumiinsa säkkikankailla huutaen: ”voi meitä, Juudan valtikka on poistettu eikä messias ole vielä tullut.” Messiaan olisi siis pitänyt jo saapua. Mutta heidän silmänsä olivat suljetut.
Mika Rantanen kirjoittaa joulun ihmeestä. Siinä ei ollut mitään ihmeellista. Jouluna syntyi yksi meistä, Jeesus Nasaretilainen. Hänestä tuli suuri opettaja ja Mestari monille.
Heikki Räisänen todisti aikoinaan, miten kirkko muokkasi Jeesuksen sanoja vapaasti oman mielensä mukaan. Lars Aejmelaeus todisti 1980-luvulla, että jouluevankeliumi olikin oikeasti joulun satu. Aejmelaeus sai paljon kuraa niskaansan kirkolta ja hieman perääntyi, mutta ei kiistänyt tuktimustuloksiaan. Oli ennen kuulumatonta, miten häntä painostettiin muuttamaan tutkimustaan. Jos sama tapahtuisi matematiikassa, fysiikassa tai lääketieteessä, kohu olisi valtava, mutta kirkko katsoo oikeudekseen kertoa ja valita, mikä tutkimustulos on oikein ja mikä tutkimustulos väärin. Nyt Wille Riekkinen todistaa, miten kirkko teki Jeesuksesta Jumalan ja kirkko vaikenee keskustelun kuoliaaksi.
Väärinkäsitysten oikaisemiseksi täytyy muistuttaa kaikkia, että muslimit eivat halua tuhota kirkkoa, vaan uudistaa sitä palauttamalla historialllsen Jeesuksen opetukset takaisin. Tätä paavi ei koskaan tajunnut. Jokainen muslimi suojelee viimeiseen asti jokaista kristittyä ja tarjoaa turvapaikan jokaiselle uskovalle tässä maailmassa, mutta ihminen osaa myös väärinkäyttää uskontoa ja alistaa muita. Keskiajan Espanja oli aikaansa edellä kaikessa ollessaan muslimivallan alla. Muu Eurooppa eli samaan aikaan pimeää keskiaikaa kirkon johdolla.
En nyt oikein ymmärrä mitä tarkoitat sillä, etteivät muslimit halua tuhota kirkkoa. Ehkä kannattaa mennä vaikka Open Doorsin sivustolle ja katsoa, mitä muslimit oikeasti tekevät kristityille. Tappavat!