
Näin valon, kaiken kirkkauden, yksityiskohtien paljouden ja ymmärsin, että olin jo pitkään vaeltanut hämärän valtakunnassa.
Tänän aamulla näkökykyni alkoi nopeasti palautua. Kaihileikkauksen hyödyllisyys paljastui kuin luomisen jälkeinen ensimmäinen aamu. Puoli vuotta kestänyt jonotus oli päättynyt.
Kiitos Jumalalle, joka otti leikkaavan silmälääkärin ja häntä avustavien sairaanhoitajien hahmon ja antoi minulle uuden kuvan maailmasta.
Tuntuu siltä kuin olisin viisastunut. Uusi elämä on koottu kirkkaista yksityiskohdista, ei sumeiden kuvien kokonaisuuksista.
P.S. Kuvassa HUS:n Tammisairaalaan leikkaussali 9, jonka edessä istuin syntyjä syviä pinnallisesti pohtien. Pian joku jo huusi nimeni ja lakkasin ajattelemasta mitään. Tai no, pyysin hoitajalta lasin vettä. Sain myös tippoja ja rauhoittavaa. Pian silmieni edessä syttyi järkyttävän kirkas valo ja leikkaus oli täydessä käynnissä.
P.P.S. Eräs hoitohenkilökuntaan kuuluva kysyi pitkän prosessin aikana (ei leikkaussalissa) nimeni nähdessään, olenko kirjoittanut Kotimaahan. Vastasin myöntävästi. Mukava kohtaaminen.
Olli
Kiitos blogistasi
On ihanaa kun näkee
Sen täysin tajuaa vasta kun silmät eivät enää ole entiseen tapaan tarkasti nähneet
Ja sitten jälleen riemuiten saa huudahtaa
Minä näen
Kyllä, riemunkiljahduksille on aihetta!
Jaloissani on ollut jotain kummallista, En koko kesänä ole päässyt kunnolla kävelemään. Tutkimukset on yhä kesken, mutta yllättäin vapauduin vaivastani. Nyt iloitsen ja yhdyn iloosi näön palautumisesta. Ei sitä osaa ajatella miten tärkeää on se , että päsee liikkumaan ja näkee…
Hienoa, että jalka nousee. Liikkuminen ja näkeminen + hiukan ymmärrystä maailman menosta, niin johan kelpaa.
Minun näköäni ei voida enää palauttaa, mutta iloitsen siitä, että yhä näen.
Hienoa Olli, että näit valon!
Surullista, jos näkö alkaa mennä. Mutta onneksi vielä näet.
Olli,
Olli todella toivon, että näet niin kauan kuin elät. Vaimoni on käynyt läpi saman leikkauksen ja näkee nyt hyvin, vaikka kuulo on hieman heikentynyt. Hän sanookin, että siitä ei ole kuin hyötyä verrattuna niihin hetkiin, kun ei nähyt hyvin.
Kiitos, niin toivon minäkin. Kun kerroin tutuille kirkastuneen näön kokemuksesta, he sanoivat että kuulostan saarnaajalta. Sanoin, että syytäkin.