Mistä kirkossa vaietaan?

Helsingin entinen kaupunginjohtaja Jan Vapaavuori kirjoitti Hesarin kolumnissaan (6.2.). asioista, joista Suomessa vaietaan. Hän viittaa median rooliin vallankäyttäjänä, jolloin kaikista asioista ei puhuta, ja joistakin asioista vaietaan.  Vapaavuoren mukaan median käyttämät asiantuntijat ”ovat yhä useammin poliittisia toimijoita, eivät neutraaleja selittäjiä. Silti pitkälle vaietaan heidän taustoistaan ja kytköksistään.” Esimerkiksi YLE:n käyttämiä asiantuntijoita on arvosteltu epätasapuolisuudesta Gaza-kommentoinnissa.

Hesari on aiemmin ollut melko hiljaa Gazan ja Israelin välisen sodan uutisoinnissa Gazaan liittyneistä ongelmista, mutta julkaisi 6.2. artikkelin Gazan hyväksi humanitaarisiin tarkoituksiin kerättyjen rahojen päätymisestä terroristijärjestö Hamasille tai kerääjille itselleen.

Toiseksi esimerkiksi vaikenemisesta Vapaavuori nostaa maahanmuuton ongelmat. ”Ongelmien kieltäminen tai ylikorostaminen estävät rationaalisen keskustelun.” Tässäkin asiassa ongelmia on alettu nostaa esiin, kuten suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen ja lisääntyneen vankiluvun aiheuttamat haasteet (SUSU 9.2.).   

Kiusallisimmaksi vaietuksi aiheeksi Vapaavuori nostaa hyvinvointivaltion. Nollakasvuun vajonnut Suomi ei kykene enää tulevaisuudessa lunastamaan lupausta esimerkiksi koulutuksesta, terveydenhoidosta tai eläke- ja sosiaaliturvasta.  Vapaavuoren mukaan vaikeneminen ”ei ole tietoista salailua, vaan pelkoa leimautumisesta, konsensuksen ylikorostamista ja halua säilyttää toimintakykyisyyden illuusio”.

_ _ _

Ovatko kirkolliset toimijat median asiantuntijoiden tavoin samalla myös poliittisia toimijoita ja mistä asioista kirkossa vaietaan? Helpompaa on todeta, mistä asioista kirkossa puhutaan: kaikkien ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista. Ne ovat tärkeitä asioita edelleen. Samalla ne ovat tietyn aikakauden peili ja heijastavat jälkiteollisen informaatioajan ja yksilöllistymisen nousua vuosituhannen vaihteessa. Suomen kansantalous kasvoi Nokian nosteessa vuosittain 5% ja kaikkeen oli varaa. Kaikkia ei kohdeltu tasa-arvoisesti ja näiden ihmisryhmien oikeudet nostettiin oikeutetusti esiin.

Maailmantilanne on nyt kokonaan toinen ja polttopisteessä on yhteinen selviytyminen. Ukrainan sodan myötä Suomesta tuli etulinjan maa, joka näkyy heikkona talouskehityksenä. Donald Trumpin 2. virkakausi on romuttanut sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen. Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Suomi velkaantuu vauhdilla ja työttömyys on Euroopan korkeimmalla tasolla. Oman kaupunkini Lahden työttömyysaste on 18% työvoimasta. Työnhakijoita on 10 000 ja avoimia työpaikkoja 400. Koulutetut ja työlliset ihmiset ovat maan tärkein voimavara. Matalan syntyvyyden seurauksena pienet ikäluokat eivät riitä yhteiskunnan ylläpitoon ja palvelujen tuottamiseen, kun jo nyt vanhusten hoidossa on pulaa resursseista. Muutaman vuosikymmenen kuluttua vanhuksia on 200 000 enemmän.  

Mistä kirkossa siis vaietaan:

  1. Suurin oikeudenmukaisuuskysymys Suomessa on turvallisen elämän mahdollistaminen maan kaikissa osissa. Miten huolehditaan esimerkiksi työttömistä ja vanhuksista? Miten pidetään yllä maaseudun elinvoimaa ja alkutuotantoa?
  2. Avioliitto on yhteiskunnan jatkuvuuden perusta. Sitoutuneet parisuhteet ja niihin syntyvät lapset takaavat hoivaa ja huolenpitoa vastavuoroisesti sukupolvesta toiseen. Yhteiskunnan palvelut eivät kykene korvaamaan perheiden ja sukujen tuottamaa kasvatusta ja hoivaa.
  3. Suomalaistaustainen väestö supistuu, lapsia syntyy vähemmän ja heistä yhä harvempi kastetaan. Kirkon jäsenmäärä laskee voimakkaasti tällä vuosisadalla. Lähetyskenttä on kotimaassa ja lähetystyö merkitsee Jeesuksen antaman Kaste- ja lähetyskäskyn noudattamista.
  4. Raamatun mukainen evankeliumi Jumalan rakkaudesta Jeesuksen ristin kautta on iloinen asia, joka tuo elämään kestävän turvan. Kirkon tehtävänä on julistaa evankeliumia Jumalan armosta, joka on tarjona kaikille. Tästä ei saa vaieta, koska se tuo toivon sekä ajallista elämää että iankaikkisuutta varten.
  5. Kaikki seurakuntalaiset ovat sukupuoleen ja ikään katsomatta yhtä tärkeitä. Nuorilla pojilla ja miehillä saattaa olla kokemus, ettei heitä ole hyväksytty kirkossa tasapuolisesti. Esimerkiksi Kauneimmat joululaulut- vihkoissa sekä rippikoulujen ja seurakunnan nuorisotoiminnan esitteissä olisi oltava tasapuolisesti kuvia molemmista sukupuolista.

21 KOMMENTIT

  1. Paljon asiaa ja samaa mieltä , mutta sääntöpohjainen maailmanjärjestys on ollut jo rikki ennen Trumpia , päinvastoin ne nousee selvemmin ilmi hänen toimintansa kautta vaikka se ei ole mielyttävä seurata . Esim. YK asemaa on Kiina käyttänyt hyväksi ja ei sitoudu sen päätöksiin . Totuuden piilottelu johtaa aina polarisaatioon . Maahanmuutosta ei osata keskustelu kuin rasismikortin kautta . Meillä on yli 100.000 maahanmuuttajaa kortistossa ja iso joukko toimeentulo ja muiden avustusten tuella . Silloin ei pitäisi katsoa maahanmuuttajia vaan omaa maahanmuuttopolitiikkaa , joka on epäonnistunut . Ruotsin äiti kansankoti malli olisi hyvä ratkaisu . Suomessa vaan poliittiset voimat ovat löytäneet niitä keppihevosia joilla kalastellaan ääniä menestyksellisesti , että siinä kansantalous on sivuseikka . Nyt kuitenkin on koittanut aika ottaa lusikka käteen ja paneutua todellisiin lukuihin ja niiden takana oleviin momentteihin .
    Kaikkeen vaikuttaa myös kun ehkä koskaan ei ole kansa tietämätön välinpitämättömyyden takia ja siksi median vaikutus näkyy gallupeissa ja ihmisten mielipiteissä . Julkisrahoitteinen media pesänä puskea ideologista uutisointia ja toimittajien työmoraalin muuttuminen informaatiokeskeskeisyydestå maailman parantajaksi on tae pysyä linja vakaana . Demokratiaa hoetaan ja siihen ei kyetä kun poterot on liian syviä ja ylvästellen vielä mainostetaan sitä kenen kanssa leikitään ja kenen kanssa ei . Kansankirkko toimii samanlailla ja naamiot on riisuttu ajat sitten , luotu järjestelmä ei ota huomioon harhaopettajia ja tuomiokapituli lopulta jatkaa samaa käytätäntöä kun sielläkin piispa istuu . Toisella jäsenkato ja toisella rahat loppu ja se voi lopulta olla pakonomainen paikka kääntää kelkka , ainakin valtion taloudessa kun koko kansa sen näkee luissa ja ytimissä .

  2. Kiitoksia jälleen kerran hyvästä blogista. Mistä kirkossa vaietaan? Minä täydentäisin listaa kahdella ”pointilla”:

    1. Raamattu on Tunnustuskirjojemme mukaan kirkon uskon ja elämän KORKEIN ohje ja normi. Ei vain sanoja Jumalasta – toki sitäkin – vaan Jumalan sanaa.

    2. Kristillisen uskonopin ydinasioista JA kristillisestä elämäntavasta sekä siitä, mikä EI ole kristitylle sopivaa.

  3. Kuinka paljon tai vähän on nykyään puhetta aiheista: synti, vanhurskaus ja tuomio?
    Pyhää Henkeä pyritään joissain Suomalaisessa kristillisissä piireissä ”houkuttelemaan” erinäisillä ”tempuilla” ja muilla lauluilla. Mutta näytäytyykö niissäkään todeksi em. ”kolmikko”?
    Tuo em. ”kolmikko” taitaa olla ns. katoavaa kansankirkkoperinnettä.

    Taitavat jäädä nuo kolme ns. herätyskristillisten tai vastaavien julistuksen pariin. Tai ehkä niihin piireihin, jotka eivät (ehkä enää?) kuulu Suomen EvLut kirkon organisaatioon.

    Uutisotsikot (myös kirkollisissa piireissä) ovat toisinaan: ”Tiekirkkojen yhteydessä on sähköautojen latauspiste.”

    • Meidän tiekirkkomme yhteydessä ei ole sähköautojen latauspistettä, koska parkkipaikan ja kirkon välinen etäisyys on niin iso, että sitä ei edellytetä. (Onko tulossa, en tiedä).

      Ehkä johtuu juuri tästä, että jumalanpalveluksemme kävijämäärät ovat kasvussa ja seurakuntakin kasvaa mukavasti. 🙃

    • Heinolan kaupungin kirkolla ei ole latauspaikkaa, kun ei ole omaa parkkipaikkaakaan. Joten latauspaikkaakan ei kai tarvitse olla?

  4. Kirkon vaikeneminen selkeimmin näkyy siinä, ettei kirkon työntekijöitä juurikaan näillä palstoilla näy.Vain muutamat ja hyvin harvat uskaltavat julkaista mitään tekstiä epäkohdista, joita kirkossakin varmasti on. En minäkään sinä aikana jona olin kirkon pakkalistoilla kirjoittanut juuri mitään. Se on tietysti turvallisuuskysymys, kuten Pekkakin tuo esiin. ”Vapaavuoren mukaan vaikeneminen ”ei ole tietoista salailua, vaan pelkoa leimautumisesta, konsensuksen ylikorostamista ja halua säilyttää toimintakykyisyyden illuusio”.

    Huomasin pelkääväni sitä, miten oma tekstini saattaisi vaikuttaa asemaani työyhteisössä. Se selitti minulle konkreettisesti sitä miksi kirkon työntekijät vaikenee myös työyhteisön vaikeuksista. Tästä johtuen monen seurakunnan työntekijöiden välit eivät pääse edes korjaantumaan, kun ilmiselvistä vaikeuksista ei voi eses puhua. Kirkossa on paljon sellaista epäasiallista käytöstä, jolle kirkon hierakia antaa mahdollisuuden jatkua,

    Tämä heikentää oleellisesti kirkon kykyä suorittaa niitä tehtäviä, joita se kokee varsinaiseksi tehtäväkseen.
    Epäasiallinen käytös saa jatkua, kun kukaan ei uskalla siihen puuttua. Tämä asia uuvuttaa monen kirkon työntekijän kokonaan.

  5. Kirkolle tekisi hyvää jos jokainen seurakunta kykenisi luomaan yhdessä omat selkeät pelisäännöt sille ettei epäasillista käytöstä sallita missään muodossa. Mikäli työyteisö loisi pelisäännöt yhdessä, niin se antaisi mahdollisuuden sille, että siihen myös sitouduttaisiin , eikä poikeamista säännöstä sallittaisi missään tilanteessa. Hyvä työilmapiiri on paras lääke moneen muuhun seurakuntatyön vaikeuteen. Niitä kyllä riittää.

    • Pekka P. Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi seksuaalinen lähentely on kiellettyä ja sopimatonta. Mutta miten ratkaista sellainen kysymys, jossa yhdet pitävät lain saarnaa vihapuheena ja toiset selkeänä Jumalan sanan julistuksena? Ja käsitykset menevät täysin ristiin henkilökemioista puhumattakaan.

  6. Jan Vapaavuoren kirjoitus oli todella hyvä. Siinä todettiin hyvin myös pari muuta asiaa. Seuraavat lainauksia Vapaavuoren kolumnista:

    1.” Jos vaikeneminen voi toisinaan olla tuomittavaa, erityisen viisasta ei myöskään ole ylikorostuneen voimakassanainen paheksunta. Nato-jäsenyyden myötä maassamme tuntui irronneen jonkinlainen sanomattomuuden sokka, kun Suomessa suorastaan kilpailtiin siinä, kuinka kovin sanoin Venäjän toimet uskallettiin teilata. Monien vuosikymmenten patoumat purkautuivat kerralla. Päivät ne tulevat kuitenkin peräkkäin ulkosuhteissakin.”

    2. ”Kun perehtyy siihen, millaisissa oloissa ja millaisilla ansioilla monet Wolt-, Bolt- ja Uber-kuljettajat työtään tekevät, voi vain ihmetellä, miksi teemaa ei voimallisemmin pohdiskella. Barrikadeille nouseminen on kuitenkin helpompaa silloin, kun se on mukavaa, säästää omia askeleita eikä vie euroja.”

    Kiitän myös Pekkaa – jälleen kerran – hyvästä blogista!

    • Muistetaan nyt kuitenkin, että valtiot ja seurakunnat eivät ole ihan yhteismitallisia.

      Seurakunnan työntekijät allekirjoittavat nykyään sitoumuksen, jossa luvataan pidättäytyä salassa pidettävien asioiden paljastamisesta ja olemaan julkaisematta sellaista, mikä vahingoittaa omaa työnantajaa. Osallistuminen someen ei sinänsä ole kiellettyä. Parempi vertailukohta voisi löytyä (aikaisemmasta?) terveydenhoitoalan käytännöstä. Tiedän tapauksen, jossa erään sairaalan henkilökunta joitakin vuosia sitten ilmaisi huolensa siitä, että vuodepaikkoja oltiin vähentämässä reilusti. Seurauksena oli, että henkilökuntaa kiellettiin kokonaan kommentoimasta asioita julkisuudessa.

      Vaasan suomenkielisen seurakunnan asiat ovat muuten yksi tuore esimerkki siitä, mitä kaikkea kulisseissa voi tapahtua ja asioihin liittyy ei-julkisia puolia.

  7. Hyvä kun Pekka nostaa esiin myös riparien esitteet. Pojat niistä varmaankin puuttuu. Jostakin syystä seurakuntien nuoristyö vetää puoleensa pääasiassa tyttöjä. Oliskohan kirkolla tässäkin asiassa peiliin katsomisen paikka ?
    Usein kuulee sanottavan ettei poikia kiinnosta. No miksei nuorisotyötä luoda sellaiseksi, että poikia alkaa kiinnostamaan?
    Jos pojat saadaan joukolla mukaan, niin kyllä tytöt tulee.

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Salpausselän kappalainen 1.9.2024 -. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.