Arkikielen sana ylösnousemus voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että noustaan aamulla sängystä, että kivutaan olohuoneen nojatuolista parvelle kun on ensin ylösnoustu sohvalta. Sana ylösnousemus toimii myös metaforana. Tieteen termipankki: ”Metafora tarkoittaa merkityksen siirtoa, jossa kielellinen ilmaus siirretään tavanomaisesta merkitysyhteydestään ja asetetaan uuden kohteen paikalle.” Metafora on kameleontti: se muuttuu taustansa näköiseksi, sitä ei tapetista erota.
Ylösnousemus järkiintymisenä
Materialistista katsomusta vasten ylösnousemus voi tarkoittaa havahtumista näkemään asiat sellaisina kuin ne tämän katsomuksen mukaan voivat olla, tätä tapettia vasten, tässä valossa. Ylösnousemus voi olla heräämistä todellisuuteen, joka on pohjimmiltaan ainetta ja energiaa. Ystäväni totesi taannoin Thaimaan vankilassa uskoon tulleesta Huume-Eevasta: Hän tuli järkiinsä.
Ylösnousemus henkisenä ja hengellisenä heräämisenä
Materialistiseen katsomukseen liitetään kyllä usein myös viisaus ja myötätunto. Pitäisi siis löytyä myötätuntoista, eettistä ja viisasta materiaa, viisas ja myötätuntoinen alumiinilevy? Todellisuuteen ujutetaan myös eettinen ulottuvuus. Todellisuuteen herääjältä edellytetään rakkaudellista asennetta olemassaoloa ja olemassaolijoita kohtaan. Tiibetin buddhalaista elämän pyörää esittävän ”ikonin”, thankan, kahdessa ylemmässä kulmassa päivystää kaksi hahmoa, aurinko ja kuu, myötätunto ja viisaus. Armottoman karman, syyn ja seurauksen lain ulkopuolelta löytyvät sekä viisaus että myötätunto. Myötätunnon inhimillistä suosiota voidaan toki selittää myös esimerkiksi evoluutiomatkalla kehittyneellä itse- ja laumansuojeluvaisto-kyvyllä. Jotkut käyttävät myös yleisuskonnollista ja myötätuntoista jumala-puhetta hyvyyden harjoittamisen pontimeksi.
Reippaan uskonnollista ylösnousemus-puhetta kuulin Intiassa Saccidananda eli Shanti Vanam -retriittikeskuksessa. Benediktiinimunkki John Martin opetti kuinka Nasaretin mies heräsi vaihe vaiheelta täyteen jumalatietoisuuteen: juutalaispojasta kasvoi valaistunut mestari. Vapaus hengen ja materian erottavasta dualismista täyteen yhteyteen perimmäisyyden ja jumaluuden kanssa on jokaisen mahdollisuus. Samaa advaita (ei kahta) -teologiaa opetti Dhyana vanam -keskuksen jesuiittaisä pitkässä retriitissämme. Vietnamilainen edesmennyt mahayanabuddhalainen munkki Thich Nhat Hanh kirjoitti Elävä Buddha, eläväKristus -kirjassaan, että jokainen lapsi on äärettömän arvokas, koska jokaisella on mahdollisuus kasvaa uudeksi Buddhaksi tai Kristukseksi. Sana ylösnousemus toimii myös kaikille mahdollisen valaistumisen metaforana.
Ylösnousemus luonnonlait ylittävänä tapahtumana
Vanhakirkollisessa puheenparressa ylösnousemus-metafora tarkoittaa Jeesuksen fyysisen ruumiin nousemista kuolleista aivan uuteen elämänmuotoon. Sama mahdollisuus on meilläkin: ”. . . lähettäjäni tahtoo, etten jätä ketään minulle annettua hautaansa vaan herätän jokaisen eloon viimeisenä päivänä”. Eikä tässä kaikki: ”Jos teissä asuu Henki, joka herätti Jeesuksen kuolleiden joukosta, myös teidän kuolevaiset ruumiinne tehdään eläviksi.” Tämä ylösnousemus ei ole henkisen kehityksen huipentuma, vaan armon vapaa lahja, joka toteutuu alustavasti jo nyt.
Metafora on tyhjä, vailla omaa merkitystä. Se on kameleontti, joka saa merkityksensä taustaoletuksesta, siitä valosta, jossa asiat halutaan esittää.
Pekka Yrjänä Hiltunen
