Voit löytää Tanakhista, Raamatusta ja Koraanista yhteisen saman sanoman. Siksi me mahdumme samaan Taivaaseen ja kuulumme samaan perheeseen, vaikka uskoisimme eri tavoin. Juutalaiset, kristityt ja muslimit ovat saman Jumalan kannattajia ja todistajia. On aika lopettaa toistensa pitäminen harhaoppisina tai vääräuskoisina ja elää yhdessä uskossa, toivossa ja rakkaudessa tehden maailmasta parempi paikka kaikille. Joulun suuri salaisuus ei ollut siinä, kuka Jeesus oli, vaan siinä, mitä Jeesuksella oli sanottavana koko maailmalle.
Tärkeintä ei ole olla oikeassa elämässä. Tärkeintä on elää uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Jokainen, joka huutaa avuksi Jumalaa ja pyrkii elämässään hyvyyteen ja rakkauteen, pääsee Taivaaseen. Oikea Jumala on täydellinen Rakkaus. Hän tuntee jokaisen meistä täydellisesti ja näkee, kenen puolella haluamme olla. Oikea Jumala ymmärtää vaikeuksiamme löytää Totuus tämän päivän maailmassa. Siksi oikea Jumala voi hyväksyä yhteyteensä eri tavoin uskovia. Oikea Jumala haluaa, että jokainen ihminen elää oman vakaumuksensa mukaan ja että jokainen pyrkii elämässään hyvyyteen. Oikeudenmukaisuus Jumalalle on sitä, että Rakkaus ja Totuus voittavat lopulta. Kaikki on armoa.
Seimen lapsi haluaa, että uskomme yhteen Jumalaan, jolla on monta nimeä Jahve, Taivaallinen Isä tai Allah. Tämä Jumala antaa katuvalle synnit anteeksi ja lahjoittaa uskovalle ikuisen elämän kuoleman jälkeen. On turha väitellä uskon asioista. Jumala paljastaa Totuuden jokaiselle kuoleman jälkeen. Sama sanoma yhdistää meitä ja siitä meidän pitäisi iloita ja välittää toisistamme joka päivä.
Hyvää joulua aivan kaikille!
Minä en mielestäni esitä propagandaa enkä mene henkilökohtaisuuksiin. Minulla on johdonmukainen tutkimukseen perustuva näkemys ja kuulutan samaa sanomaa kuin Wille Riekkinen: kirkko teki Jeesuksesta Messiaan ja Jumalan vastoin todellisuutta ja vastoin juutalaisuutta. Tästä seuraa luonnollisesti monia uusia teologisia tulkintoja ja perinteisten oppien kyseenalaistamista.
Jokainen saa olla eri mieltä, mutta pidän aikamoisena riman alituksena sitä, että kirkon kanavilta poistetaan viestejä. Syyksi paljastuu puhdas vallankäyttö tai pyrkimys estää antaa näkyvyyttä erilaisille näkemyksille. Eikö se ole enemmän vaientamista ja keskustelun tyrehdyttämistä? Vai onko keskustelu kirkossa sitä, että tilaisuudessa pitää päätyä pappien ja piispojen näkemyksiin? Satutunneillakin pääsee kansa osallistumaan enemmän ja niitähän kirkossa riittää.
Tällaista se on varmaan aina ollut katolisen ja luterilaisen kirkon historiassa. Papit ja piispat ovat käytännössä pakottaneet ihmiset ajattelemaan samalla tavalla kuin he ja vaihtoehtoja ei ole annettu tai heidät on hiljennetty harhaoppisina. Kirkolla on kyllä värikäs historia toisinuskovien suhteen. Nyt olisi aika jättää vastakkainasettelu ja siirtyä uuteen yhteyteen juutalaisuuden, kirkon ja islamin välillä. Unelma paremmasta maailmasta ja yhteydestä on täysin mahdollinen, kunha ihmiset eivät sitä pilaa vallan himossaan. Me todellakin olemme samaa perhettä ja mahdumme samaan Taivaaseen. Se olisi myös historiallisen Jeesuksen viesti tälle ajalle ja koko maailmalle!
Suosittelen kaikkia katsomaan Yle Areenasta Itse asiassa kuultuna Wille Riekkisen tämän päiväisen haastattelun. Riekkinen on tämän päivän ylivoimaisesti parhaimpia ja parhaiten perusteleva eksegeetti koko maailmassa. Tällä tutkijalla on rehellinen ote asioihin ja hän osaa muita paljon paremmin selittää koko varhaiskristillinen kirjallisuus ilman kirkon silmälaseja. Kaveri osaa ottaa huomioon myö muun tieteen ja yhdistää sen luontevasti eksegetiikkaan. Hän antaa olemassaolon oikeuden myös vanhoille käsityksille ja tulkinnoille – eikä ole mikään fanaatikko. Pääsanoma on edelleen sama kuin minulla: Kirkko teki Jeesuksesta Jumalan. Jeesus oli eettinen opettaja Jumalan yhteyteen. Yksi meistä ja yksi monista muista.
Olen kaikilla kotisivuillani aina avoimesti kertonut, että olen ollut ja olen edelleen Heikki Räisäsen ja Wille Riekkkisen oppilaita. Kukaan ei ole pystynyt kiistämään näiden kahden huippututkijan havaintoja ja selityksiä Uuden Testamentista ja varhaiskristillisestä kirjallisuudesta. En jaksa aina etsi’ näiden henkilöiden kirjojen sivunumeroita lähteiksi. Kaikki tieto löytyy nykyään nyös verkosta ja se luetaan pikavauhtia sieltä ja täältä.
Wille Riekkinen on Suomen tunnetuin bultmannilaisen eksegetiikan edustaja. Tästä seuraa perusteellinen tulkintahorisontin vääristymä. Moderni ihminen ei ”voi” ajatella Jeesuksen kävelleen veden päällä tai ”oikeasti” ajaneen ulos riivaajahenkiä (koska niitä ei ole), ylösnousemus pitää ymmärtää vertauskuvallisesti ja puhe Jumalasta on oikeastaan antropologiaa. Mielenkiintoista kyllä, juuri nämä reilun ihmisiän vanhat paradigmat on sittemmin kyseenalaistettu. Lisäksi ne ovat juurikin kristillisen kirkon uskon vastaisia, vaikka niitä kuinka pönkitettäisiin dosentin ja emerituspiispan arvovallalla (kuten Miikka Ruokanen totesi tässä syksyllä).
”Jos se valo, joka teissä on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys” taisi kysyä muuan heppu aikanaan.
Me emme voi Uuden Testamentin sisällölle mitään emmekä havainnoille niistä. Kirjat ovat täynnä myyttejä, kertomuksia ja vertauskuvia. Ne pysyvät siellä. Näin ne hellenistit toimivat. Kunpa olisikin toimittu kuten Koraanin tekijät eli kuvaten suoraan historiallista todellisuutta ja elämää. Wille Riekkinen on aikaansa edellä ja ehdottaa hyviä uudistuksia. Hän on aivan oikeassa. Jos kirkko ei uudistu, se tulee kuolemaan. Tiede, järki ja logiikka voittavat lopulta. Satutunnit ovat asia erikseen. Kaikki voidaan tulkita järkevämmin ja perustellummin tänä päivänä eikä Jumala ja Jeesus mihinkään katoa ja saamme kaupan päälle syvällisen yhteyden juutalaisuuden, kirkon ja islamin välillä. Me todellakin mahdumme samaan Taivaaseen lopulta.
Kaikkea voi kyseenalaistaa, mutta kukaan ei pysty kiistämään Heikki Räisäsen ja Wille Riekkisen havaintoja eikä’ ole vielä löytynyt parempaa selitysmallia kuin heillä on. Eksegetiikassa on pakko seurata kultuuriympäristöjä ja katsoa asioita juutalaisesta ja hellenistisestä viitekehyksestä käsin. Yksikään tutkija ei voi kuvitella toimivansa missään tyhjiössä tutkiessaan historiaa. Tausta on aina otettava huomioon.
Toivonen taas meni väärin. Riekkinen on äärilaidan hyttynen. Harhaoppinen kreikkalaisissa kuvitelmissaan, kuten nooan pojat. Riekkinen kannattaa homoseksuaalisuutta, dei aatetta ja kristologia aivan mettässä. Näihin nooan jälkeläiset siis samaistuvat, tätä on maailman huippututkimus? Huomaa, että et tiedä eksegetiikan tutkimusalasta oikein mitään. Rajauksesi on suppea. Muuten mukava mies.
Toivonen taas meni väärin. Kirkkolle Jumalan Sana on auktoritääristä, siinä ei paina muutaman kevyen luokan eksegeetit. Raamattu on täynnä kaikkea kivaa, juutalaiset kirjoittivat sen. Eivät he valehtele, Jeesus antoi uhrin ja nousi haudasta, Jumalan valtakunta on edelleen voimissaan.
Pasi T. Kyllä näitä väitteitä siitä, että kirkko kuolee ilman uudistumista, on kuultu väsyksiin asti. Totta kai JOTAIN on uudistettu maailman sivu, mutta uskon keskeinen sisältö on meille kerta kaikkisesti annettu.
Tietenkin KAIKESSA eksegetiikassa otetaan huomioon juutalaisuus, hellenismi ja muu relevantti tausta. Mutta kun ne voidaan huomioida muullakin tavalla kuin soveltamalla bultmannilaista paradigmaa.
Minusta on mielenkiintoista, että et vastaa noihin konkreettisiin uskonopin kysymyksistä esiin nostamiini esimerkkeihin. Totta ihmeessä myös antiikin ajan ihmiset tiesivät, että kuolleet eivät herää eloon eivätkä ylösnouse, messiaskandidaatin ristiinnaulitseminen merkitsi kaikkien mahdollisten messiasvaatimusten loppua tai ihminen kävele veden päällä. Juuri se, että tällaiset tapahtumat olivat joko mahdottomia tai äärimmäisen harvinaisia, teki niistä mainitsemisen arvoisia. Todellinen este on modernin luonnontieteen paradigma ja varsinkin epäusko, joka ei paradigmoista välitä. Olen itse kokenut sen, kuinka muuan Räisäsen kirja vei uskoni, minkälainen hengellinen tila – mm. konkreettisella helvetinpelolla – siitä seuraa ja sen, kuinka Raamattu alkaa elää uudella tavalla
uskoon tultua. Ilman, että tästä seuraa literalistis-fundamentalistinen raamattukäsitys.
Mainitsemani de Young on muuten hyvä esimerkki eksegetiikasta, jossa perustellusti ja toisen temppelin juutalaisuuteen perustuen kyseenalaistetaan nämä eksegeettiset paradigmat siitä, että (1) alussa olisi vallinnut unitaristinen monoteismi ja että (2) Jeesuksen jumaluus olisi kehittynyt vähitellen, jonkin hellenisoitumiskehityksen seurauksena. En tunne yhtään modernia teologia, joka kiistäisi Uudessa testamentissa olevan kertomuksia ja vertauskuvia tai tarpeen huomioida kulttuurihistoriallinen tausta. Myytit ovat ristiriitaisempi kysymys, koska itse myytin käsite on kiistelty; ainakin joihinkin myytteihin on toki liittymäkohtia.
Sitä paitsi se eettinen juutalaisuutta ja (liberaalia?) islamia syleilevä unitarismi, jota esität tilalle, ei tee oikeutta sen enempää kristinuskolle, juutalaisuudelle, islamille kuin eksegetiikallekaan. Kyllä näitä vastaavia viritelmiä löytyy Lessingistä Hans K”ungiin. Taatusti ”taivaassa” on tilaa ja eettiselle elämäntavalle tilausta – mutta: Mihin sitä tarvitaan, kun juuri se moderni raamatuntutkimus, jota pidät parhaana selitysmallina, ihan oikeasti on riistänyt meiltä taivaan ja vapauttanut meidät helvetistä? Eikö olisi rehellisempää todeta, että Jumalaa ei todennäköisesti ole edes olemassa, koska koko jumalausko on evoluution sivutuote ja massiivinen harhapäätelmä?
”Kenen ihmiset sanovat minun olevan? — Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.”
Eihän kukaan voi Uuden Testamentin kertomuksia kiistää! Siellä ne kaikki ovat ja odottavat lukijaansa. Nyt on kysymys vain siitä, miten ne selitetään ja mitä alkuperäiset kirjoittajat ovat niillä tarkoittaneet. Eksegetiikan tehtävä on aina myös kysyä historiallisen totuuden perään ja miettiä, mikä kaikki voi olla totta ja mikä kirkon myöhempää lisäystä ja kirkon muokkausta tai tulkintaa. Kysymykset ovat vaikeita ja johtavat ottamaan kantaan, oliko Jeesuksen lapsuukertomukset legendaa vai totta tms. Havainnot ratkaisevat ja niitä koitetaan selittää jollakin tavalla.
Taas meni väärin. Emme edes tiedä onko Nooaa ollut olemassa. Samoin mooseksen olemassa olo on myytti. Ei ole todisteita siitä että lain taulut saatiin, yksikään historia todistus ei tunnista tuota. Vanhan testamentin juutalaisesta kansastakin on kovin vähän historiassa. Joten Nooan pojat voi olla fiktiivinen kertomus. Monet hustorian tutkijat ovat tätä mieltä.
Ei eksegetiikka johda sellaiseen päätelmään, että Jumalaa ei ole. Se muuttaa ainoastaan käsityksiämme Jumalasta ja Jeesuksesta. Sitä on paluu historialliseen Jeesukseen. Myytit ovat satuja ja vertauskuvallisia kertomuksia. Niitä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Antiikin ihmiset uskoivat mitä uskoivat. Myyttien avulla kerrottiin suurempia totuuksia.
Entä jos Ristin tapahtumatkin olivat oikeasti vain myytti eli vertauskuvallinen kertomus, jota ei ole tarkoitettukaan otettavaksi kirjaimelisesti? Tarinan opetus olisi vain, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen uskovilla. Kirkon opetukset ovat järkeviä, kun nähdään myyttien sisälle ja taakse. Saatamme huomata, että Jeesuksen ajaton sanoma onkin hyvin kannatettava ja kaunis – ilman että tarvitsee uhrata tervettä järkeä ja sitoa itsensä menneiden aikojen myytteihin ja niiden historialliseen maailmankuvaan kiinni. Tätä kaikkea Räisänen ja Riekkinen haluavat ehdottaa kirkolle. Kukaan ei ole tuhoamassa kirkkoa, Jumalaa tai Jeesusta.
Taas meni väärin. Emme edes tiedä onko Nooaa ollut olemassa. Samoin mooseksen olemassa olo on myytti. Ei ole todisteita siitä että lain taulut saatiin, yksikään historia todistus ei tunnista tuota. Vanhan testamentin juutalaisesta kansastakin on kovin vähän historiassa. Joten Nooan pojat voi olla fiktiivinen kertomus. Monet hustorian tutkijat ovat tätä mieltä.
Asioita voidaan nähdä eri tavalla. Kirkko katsoo historiaa miten haluaa. Silti voidaan sallia vaihtoehtoisia tulkintoja ja näkemyksiä myös. Se ei ole keneltäkään pois. Parasta on jos opimme kaikki elämään uskossa, toivossa ja rakkaudessa kaikkien kanssa ja uskonnollinen kilpajuoksu ja vähättely loppuisi ja kokisimme aitoa kohtalon yhteyttä tässä maailmassa eri uskontojen ja kulttuurien kesken.
Nytkin saan lukea miten Israel väärin käyttää valtaansa Länsirannalla palestiinalaisten mailla ja purkaa heidän talojaan siellä.
Toivonen taas meni väärin. Hamas sen sijaan tappoi viattomia siviilejä. Se myös tappaa omia kansalaisia. Iran tukee näitä hamastelijoita. He haluavat juutalaiset pois.
Minä en halua juutalaisia pois. Odotan vain, että joko kahden valtion malli toteutetaan ja Israel lopettaa laittoman miehityksen tai sitten perustetaan Israelin valtio uudelleen sekä palestiinalaisille ja juutalaisille yhtenä valtiona ja sallitaan pakolaisten paluu. Tämä pitäisi tehdä sen enempää kuulematta konfliktin osapuolia samalla tavalla kuin Nurnebergin sotaoikeus. Kansainvälinen yhteisö osoittaa paikan palestiinalaisille sekä juutalaisille. Tappamisen pitää loppua alueella nyt heti eikä vasta 100 vuoden päästä. Sotarikolllisia on kummallakin puolella. Jokainen hyökkääjä on sellainen.
Kenellekään ei ole enää mitään alkuperäiskansan oikeutta maan omistukseen tuolla alueella. Kansainvaellukset ovat muuttaneet tuolla oloja ja nyt eletään tätä aikaa. Jos vielä Vanha Testamentti onkin pelkkää legendaa eli myyttiä, vielä vähemmän voidaan puhua oikeudesta Israelin valtioon.
Joo, ja Suomen armeja voidaan lopettaa, ja perustaa myyttiset Nooan joukot, ja ottaa käyttöön Ruotsin kruunu. 😁
Pasi T. Vai että Jeesuksen ristiinnaulitseminen olisi myytti (ja islamilainen käsitys oikea)? Samoin kuin neitseestäsyntyminen, ylösnousemus, Kristuksen takaisin tulo tuomiolle ja niin edelleen. Muistaakseni Heikki Räisänen kiinnitti huomiota siihen, että eniten helvetistä Uudessa testamentissa puhuu Jeesus Nasaretilainen. Vaatimuksesi ”palaamisesta historialliseen Jeesukseen” ei ole paluuta historialliseen Jeesukseen – miten tämä sitten määritelläänkin – vaan nykyajan liberaalien arvojen ja uskontorajat ylittävän ekumenian mukainen uusi Jeesuskuva, jonka oikeuttamisessa käytät osia eksegetiikan yhden suuntauksen näkemyksistä. Eli se sama projekti, jota H G Pöhlmann eritteli aikoinaan kirjassa ”Kuka oli Jeesus Nasaretilainen”. Eivätköhän klassisen kristinuskon dogmit tavoita sittenkin nämä asiat paremmin.
Pasi T. Islamin syntyhistoria ja historialliskriittinen koraanitutkimus ovat käsittääkseni aikamoisen kiinnostuksen kohteena ja haastavat islamin vakiintuneen itseymmärryksen monella tapaa. En kuitenkaan tunne asiaa tarpeeksi ottaakseni kantaa.
Perinteisen kristillisen käsityksen mukaan islam on juurikin harhaoppi ja uskontohistoriallisesti siinä on aineksia mm. kristinuskon marginaaliryhmistä sekä selkeitä väärinkäsityksiä.
En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi ihmeessä Jeesuksen ristiinnaulitseminen pitäisi tai edes voitaisiin ymmärtää ”myytiksi” yhtään minkään vakavasti otettavan historian Jeesuksesta kiinnostuneen tutkimuksen mukaan. Se on aivan eri asia, jos sen ajattelee tämän päivän näkökulmasta olevan niin vastenmielistä, että se pitää
saada pois silmistä.
Huomaatko itse, että yrität samaan aikaan siivilöidä hyttysiä ja niellä kameleita? Yksi yleisimmin hyväksytyistä ”historian Jeesukseen” liittyvistä asioista on juuri ristiinnaulitseminen, koska se tapahtumana oli niin kertakaikkinen pahennus sekä juutalaisille että kreikkalaisille, että sen on täytynyt olla tosi, kun varhaiset kristityt kerran pitivät siitä kiinni.
Sen sijaan nämä selitykset, että Jeesuksen sijasta ristiinnaulittiinkin joku toinen, esiintyvät tyypillisesti myöhempinä vaihtoehtoselityksinä, kun halutaan pitää kiinni Jeesuksesta Jumalan voitokkaana profeettana tai kieltää hänen todellinen ihmisyytensä. Tai ollaan jostakin syystä erityisen kielteisesti kristinuskoon asennoituvia (uushenkisyys, teosofia jne).
Minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään sitä vastaan, jos termiä ”myytti” halutaan käyttää. Kunhan se määritellään selkeästi eikä sanaa käytetä ”historiallisesti epätoden” synonyyminä. Olen itse lukenut aikanani niin paljon antiikin Kreikan myyttejä ja taruja, vähän tutkimustakin, että väitän tuntevani genreä kotitarpeiksi. Tässä totean vain sen, että myyttien sisältä tapaa löytyä kova historiallinen ydin. Mutta kyllä uskovan kristityn lähtökohta kirkkonsa jäsenenä ja varsinkin viranhaltijana on, että Raamatun ja antiikin pakanallisen mytologian välillä on kategoriaero, vaikka ulkonaisia yhtäläisyyksiä voikin olla.
Emme me sille voi mitään, että Jumala on halunnut ilmoittaa itsensä muinaisen Lähi-Idän ja antiikin kontekstissa. Minusta se ei ole ongelma, ellei siitä sellaista väen väkisin haluta tehdä.
”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, (työn ja kuormien uuvuttamat) niin minä annan teille levon.” Matt. 11: 28.
Ymmärrättekö, lukijani, tämän kutsun merkityksen? Mitä muuta luulet Herran sillä tahtovan sanoa kuin tämän: te saatte uskoa minuun, te saatte, sellaisina kuin olette, vastaanottaa minut Vapahtajaksenne. (Joh. 1:12, 2. Kor. 6:1, 1. Tim. 1:15) Herra tarjoaa siis itsensä meille samalla kun hän pyytää meitä itselleen; ja nyt on meidän tulemisemme hänen luokseen siinä, että omistamme hänet ja koko hänen ansionsa itsellemme. Pidä sinä vain varasi, rakas lukijani, että yksinkertaisesti uskot syntiesi anteeksiantamuksen Jeesuksen nimessä. (Apt. Teot 16:31) Silloin, siinä samassa olet tullutkin Jeesuksen luo.
Johannes Bäck, Armoa armosta, tämän päivän teksti, SLEY, 1966. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.