Marxin vai Marskin kisat

Helsingissä järjestettiin useiden vuosien ajan kesäkuun alussa Mannerheimin syntymäpäivänä suuret urheilukilpailut, Marskin kisat.
Joukko puolalaisia urheilijoita saapui Helsinkiin osallistuakseen kilpailuihin. Vasta täällä Helsingissä heille selvisi, että kyseessä ei olekaan MARXin kisat vaan MARSKIN kisat.
Ja puolalaisille selvisi myös, että näillä kahdella herralla on hieman (hieman sana kursivoitu) eroa. He lähtivät välittömästi pois kilpailuihin osallistumatta.

Urheilulääkäri ja professori Pekka Peltokallion (1926-2017) tekemä kasku. Kirjasta Ei se pelkää jolla pelaa, s. 69, WSOY, 1975.

Samoin taisivat joskus tehdä myös Neuvostoliiton ja Itä-Saksan joukkueet.

14 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Marxin 1840.tä luvun filosofisissa kirjoituksissa on pätkiä mitä vähän Uutta Testamenttia tunteva voisi helposti kysyttäessä arvella niiden olevan Uudesta Testamentista.

    Ei ne pitkiä ole mutta oikeasta ja hyvästä asiasta puhuvat.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      No, oli Neuvostoliiton perustuslaissakin Raamatun jae: kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä. 2. Tess. 3:10.

      Tämä ei tietenkään koske sellaisia, jotka eivät voi työtä tehdä esim. sairaat, vanhukset ja lapset.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kyllä, miten tämä; rakkautta ei voi vaihtaa kuin rakkauteen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Rakkauden mitta on rakastaa vailla mittaa. Augustinus

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      The measure of love is to love without measuring. Saint Augustine.

      Rakkauden mitta on rakastaa mittaamatta tai ilman mittaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. 1. Joh. 4:7-8

      Tässä varmaankin puhutaan ennen kaikkea veljellisestä ja sisarillisesta rakkaudesta.

      Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. … Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä. 1. Joh. 4:10, 19

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Tietysti on myös voimassa: Sentähden, kun meillä vielä aikaa on, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin uskonveljille. Gal. 6:10

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Mikko Ala-Leppilampi (1943-2005) pääsi estejuoksussa erinomaiseen kuntoon syksyllä 1971. Hän hätyytteli jopa maailmanennätystä. Maaottelumatkalla Oslossa olisi maailmanennätys rikkoutunutkin, ellei Mikko olisi uinut viimeisellä vesihaudalla.

    Niin ikävä kuin asia olikin, Mikko sai ahkerasti käytetyn uuden lempinimen Uimari-Mikko ja lukuisia ehdotuksia, että hän siirtyisi vahvistamaan Suomen heikkoa uimarikaartia.

    Oslosta jatkettiin matkaa Saksan liittotasavaltaan. Wuppertalissa kertoivat suuret mainokset Mikon yrittävän uudestaan maailmanennätystä – nimi vain kuului tällä kertaa MIKKO ÄLÄ-LEMPILAMPI.

    Sama kaskukirja kuin alussa, s. 10.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Eräs porilainen keskustan kunnallispoliitikko ja kaupunginvaltuutettu muuten sanoi minulle kerran, etten ole ainakaan mikään rikollinen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Mika Waltarin käsikirjoittamassa elokuvassa Tähdet kertovat, komisario Palmu majuri Carl Gustaf von Vadenblick rakentaa Kotkanpesää tiluksilleen. Kuka muistaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Toki muistan kaikki Palmu-elokuvat, jotka ovat täynnä Waltarin, Kassilan ja Matti Raninin niihin tuomaa esoteerista symboliikkaa. Kuten nimi Palmu eli hebreaksi Tamar… Viittasitko Vadenblick nimessä Mannerheimiin, sillä 2 etunimeä ovat samat ja sukunimessä molemmissa 10 kirjainta ja yhteensä 18, joka on ruusu-risti asteen tunnus? Palmu leffojen kolme etsivää ovat kolmea vm astetta edustavia: oppilas, (Jokela)veli (Ranin) ja mestari.(Rinne)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Wikipedian mukaan von Vadenblickin esikuvana on pidetty yleisesti eri sotilashenkilöä kuin Mannerheimiä eli everstiluutnantti Sven Oskar Lindgreniä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Toki Lindgren oli Vadenblickin ns. ilmeinen esikuva, mutta metaforat ja piiloviestintä tehtiin näissä piireissä monikerroksellisiksi. Annan esimerkin : Mika Waltarin romaaniin perustuvassa leffassa Komiasrio Palmun erehdys murha tapahtuu syyskuun 23 päivä eli sen jälkeen yö eli pimeys alkaa olla päivää eli valoa pitempi. Syyspäivän tasaus 23. 9 on kalenterimme 266:s päivä. Metkaa että luku 266 heprean gematriassa vastaakin ilmaisua בהרוגים ”kaksi murhattua”. (Murhia tule leffasa juuri kaksi)No Waltari olikin esoteerikko ja tunsi lukusymboliikan. Poliislaitoksen kello näyttää aikaa 22.30. Tämä viittaa lukuun 223, sillä se vastaa heprean gematriassa samaan ’murhata’ verbiin kuin luku 266:kin nimittäin verbiin harag. Syyspäivän tasauksen mennessä olleet 266 päivä vastaavat siis sanontaa be haragim eli ’2 murhattua’ ja luku 223 vastaa saman harag verbin muotoa הרגיה eli ’hän murhasi’ ja huomaa että ’hän’ (hee) on tuossa feminiini. (Leffassa murhaaja olikin nainen…) Nerokasta Waltarilta ja Kassilalta ja luultavasti Raninilta.

      Päiväys 23.9 on leffassa poliisiaseman toimiston seinällä erittäin suurella, joten sen on tarkoitus selvästi jäädä katsojan mieleen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Ne totisesti ovat Jumalasta, jotka mielellään kuulevat Jumalan sanaa, tutkivat sitä vireästi, painavat sen sydämiinsä ja ojentautuvat sen mukaan. Sillä niin kuin Jumala on elävä Jumala, niin pitää kaikilla niilläkin olla elämä, jotka ovat hänestä ja kuulevat hänen sanaansa. Ja tästä puhuu myös Jeesus evankeliumissamme näillä ihanilla sanoilla: ”Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän.”

    Mutta mitä tarkoittaa kuulla Jumalan sanaa? Ei mitään muuta, kuin että uskotaan todeksi, mitä Kristus evankeliumissaan meille lupaa syntien anteeksi antamisesta ja iankaikkisesta elämästä, ja että pysytään lujana sellaisessa uskossa ja toivossa.

    Martti Luther, Lyhyt evankeliumipostilla, s. 142, SLEY-Media Oy, 2016.

    Ilmoita asiaton kommentti